Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Joulukerroin paljastaa jouluisimmat kunnat

21.12.2021
Twitterissä: @nurmi_ossi, @PasiPiela
Kuva: Shutterstock

Jouluna liikutaan vilkkaasti, ja joulun menoliikenne on tyypillisesti vilkkaimmillaan aattoa edeltävinä päivinä. Joulun aikaan Suomi jakautuu paikkoihin, joista lähdetään, ja paikkoihin, joihin saavutaan. Laskimme jokaiselle Manner-Suomen kunnalle väestön muutosta jouluna kuvaavan joulukertoimen. Seuraavassa tarkennamme joulumielisiä tuloksia.

Teleoperaattorien tietojen pohjalta laskettu joulukerroin näkyy kartalla, kun vie kursorin kunnan päälle. Kerroin kuvaa joulupäivän väkimäärää suhteessa kunnan tavanomaiseen väestöön. (Operaattori­tiedot, ns. mobiili­­paikannusdata, yleistetään eri aluetasoille ja suojataan automaattisesti ennen luovutusta Tilastokeskukselle.) 

Olemme seuranneet mobiilidatan avulla kausittaista väestön vaihtelua ja kotimaan­­matkailua 1.1.2020 lähtien. Juhannus aiheuttaa huomattavasti joulua suuremman äkillisen massa­­liikehdinnän. Alueelliset juhannus­kertoimet ovatkin selvästi joulukertoimia suurempia. Tästä aiheesta julkaisimme blogin kesällä.

Joulukerrointa laskettaessa käytimme samaa verrokki­päivää kuin juhannus­­kertoimen laskennassa. Tavanomaista tilannetta edustavat väestöluvut keskiviikolta 1.4.2020. Vertailemme siis viime vuoden joulupäivää viime vuoden aprilli­­päivään. Alkukevät on Lapissa vielä tyypillisesti matkailu­­sesonkia, mutta viime vuonna kausi päättyi ennen­aikaisesti, ja Uusimaa suljettiin korona­­pandemian takia (kuvio 1). 

Kuvio 1. Hiihtokeskus­kuntien väestö päivittäin 1.1. – 31.12.2020 ja 1.1. – 30.9.2021. Väestön määrä 1.1.2020 = 100.
Klikkaa kuvio isompana uuteen välilehteen.
Lähde: Tilastokeskus

Jouluksi mummolaan

Suomi kärsi korona-aallosta myös viime jouluna. Myös tuolloin suurempia kokoontumisia suositeltiin välttämään.

Joulukerroin-kartassa huomio kiinnittyy välittömästi tunturialueille, joissa väkimäärä yli kaksinkertaistui normaaliin verrattuna. Korkein joulukerroin on Pelkosenniemellä, 2,4, eli väkeä oli 140 prosenttia normaalia enemmän. Myös Muoniossa, Kittilässä ja Kolarissa väki yli kaksin­kertaistui. 

Kartalla on havaittavissa joulukerroin­kytkös myös kuntiin, joissa yli 64-vuotiaiden väestöosuus on suuri. Tämä antaa viitteitä siitä, että jouluna olisi kokoonnuttu vanhemman polven luokse. Jouluksi mummolaan, niin kuin lauluissakin sanotaan. Tutustu väestön ikärakenteeseen kunnittain ja muihin avoimiin alueaika­sarjoihin karttapalvelumme Teemakartat-osassa.

Koronajoulusta toiseen

Kuvioon on puolestaan laskettu viime vuoden ja kuluvan vuoden päiväväestön indeksoidut aikasarjat hiihtokeskus­kunnille Inari, Kittilä, Kolari, Kuusamo ja Muonio. 1.1.2020 saa indeksiarvon 100. Uudenvuoden jälkeen väestön määrä putoaa voimakkaasti, viime vuonna 60:n tietämille, eli väestö väheni 40 prosenttia. 

Aikasarjasta havaitaan jälleen viime joulun lomakauden alun voimakas kasvu, mikä aiheuttikin huolta Lapin sairaaloiden kantokyvystä silloisessa korona­tilanteessa. 

Väki luonnollisesti poistuu kaupungeista jouluna tavanomaista viikonloppua enemmän ympäröiviin kuntiin tai vielä kauemmaksi. Monissa korkean joulukertoimen kunnissa on myös runsaasti loma-asuntoja. 

Helsingin perusväestöstä poistui jouluna 14 prosenttia, mutta sen itäisessä naapurissa Sipoossa joulunvietto toi kuntaan 20 prosenttia enemmän väkeä. Eniten väki väheni jouluna Tampereella, 19 prosenttia. 

Hyvää joulua kaikkialle Suomeen!

 

Pasi Piela työskentelee kehittämis­päällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemi­suhteissa. Hän siirtyy joulupäivänä Pirkanmaalle mökkeilemään. Ossi Nurmi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä ja viettää joulunsa pääkaupunki­seudulla.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

tk-icons