Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kotona työskentely on suosiossa lapsi­perheissä

6.9.2021
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Risto Wuolle

Arkiaamua helpottaa huomattavasti, kun riittää että huolehtii lapsen kouluun­lähdöstä eikä omaan laittautumiseen työpäivää varten tarvitse niin kiinnittää huomiota.

Etätyön mahdollisuus riippuu tottakai ammatista, mutta yleisesti ottaen kotona työskentely on hiukan korostuneempaa lapsi­perheissä kuin muissa kotitalous­muodoissa.

Korona­vuosi 2020 toi odotetusti kasvuloikan ansiotyön tekemisessä kotona (taulukko 1).

Taulukko 1: kotona ansiotyötä vähintään silloin tällöin tehneiden osuus 15-64-vuotiaista työllisistä vuosina 2011-2020.
Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Prosenttiosuus 21,5 22,2 23,7 24,6 26,3 27,2 27,5 29,7 31,7 39,2

Lähde: Eurostat

Loikka oli iso, vaan ei niin mahtava. Tämä johtuu siitä, että tilastoon otetaan mukaan satunnaisempikin kotona työskentely.

Ennen koronavuotta kotona työskenneltiin tyyliin ”silloin tällöin”, koskapa vuonna 2019 pääasiallisena työnteko­paikkana kotiaan piti vain neljä prosenttia työllisistä, kertoo tuolloin tehty työvoimatutkimuksen lisätutkimus.

Vastaavaa tietoa pää­asiallisesta työnteko­paikasta vuodelta 2020 ei ole, mutta säännöllisesti kotona työskentelevien osuus oli noussut noin 25 prosenttiin työllisistä. Tiukimpina korona-aikoina osuus nousi selvästi yli tuonkin, kuten tästä blogista voi lukea.

Kotitalousmuodon lisäksi vaikuttavat tilat

Taulukko 2 kertoo kotona työskentelyn yleisyyden eri perhe­muodoissa vuonna 2020. Ei ole vaikea nähdä, että se on yleisempää perheissä ja erityisesti lapsi­perheissä verrattuna yhden hengen talouksiin.

Taulukko 2: Kotona vähintään silloin tällöin työskennelleiden osuus työllisistä vuonna 2020, 15-64-vuotiaat.
Perhemuoto   Osuus
Kaksi aikusta ja lapsia   46,6
Kaksi aikuista, kaikki 44,2
Kaksi aikuista ilman lapsia     41,8
Kaikki perhemuodot 39,2
Aikuinen ja lapsia 36,6
Aikuinen ilman lapsia 34,2

Lähde: Eurostat

Kotitalouden koostumuksen perusteella ei voi kuitenkaan tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä siitä, kuinka hyvin kotoa käsin tehtävissä ansiotöissä viihdytään. Taustalla on myös muita muuttujia kuin ammatti, kuten ikä ja mahdollisuudet työskennellä kotona muiden muassa työtilojen järjestämisen kannalta.

Nuorimmat yksineläjät asuvat yleensä pienemmissä asunnoissa kuin perheet. Toisaalta kahden aikuisen taloudessa tarvitaan tilaa molemmille etätyön mahdollistamiseksi.

Näin ollen on lähes mahdoton sanoa, kenellä on parhaat mahdollisuudet etätyöhön, paitsi niillä joilla on varaa järjestää kotinsa mieleisekseen etätöitä ajatellen.

Isät kärjessä

Kotona työskentelevien osuus on suurin kahden hengen taloudessa elävillä miehillä, joilla on lapsia. 48,5 prosentin osuudellaan he ylittävät samassa tilanteessa olevat naiset, joiden vastaava osuus oli 44,6 prosenttia.

Koronavuosi ei ollut tässä mitenkään poikkeuksellinen, vaan miehillä suhteellinen osuus on ollut korkeampi jo pitkään.

Toivottavasti isien työskentely kotona ei merkitse, että he tuovat useammin töitä kotiin tehdäkseen niitä vapaa-ajalla, vaan että se on etätyö­mahdollisuuden hyödyntämistä.

Etä- ja läsnätyöstä toimiva hybridimalli

Korona-aikana on totuttu siihen, että isät tai äidit vievät lapsen päivähoitoon ja palaavat samaa tietä takaisin kotiin töihin. Todennäköisesti hoitopaikka on lähempänä kotia kuin työpaikka ja moni palaa mieluummin kotiin töitä tekemään kuin lähtee työpaikalle.

Suomalainen työelämän joustavuus sekä päivähoito- ja koulu­järjestelmän sujuvuus ovat tärkeitä ja yhä kehittämisen arvoisia työ­hyvinvoinnin kannalta.

Yhtä kaikki läsnäololla on suuri merkitys esimerkiksi opetustyössä.

Niinpä parhaan hybridimallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan. Puntaroitaviksi nousevat toisaalta mallin toimivuus työn luonteen, tavoitteiden ja sen eri osapuolten kannalta – ja toisaalta joustavuus työntekijän elämän­tilanteen ja toiveiden mukaan.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksessa.

 

Lisää tietoa palkansaajien etätyö­kokemuksista koronakriisin aikana saadaan lokakuussa. Silloin julkaistaan Tilasto­keskuksen keväällä 2021 keräämän Korona­kriisin vaikutukset työelämään -verkko­kyselyn tulokset.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
1.9.2021
Anna Kananen

Ajallisesti mitattuna koronan vaikutus opiskelu- ja työelämään on täysin eri. Puolentoista vuoden jakso verrattuna työvuosiin ja opiskeluaikaan asettuu hyvin erilaiseen mittakaavaan.

Artikkeli
13.8.2021
Olli-Pekka Aaltonen

Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa. Rahoitusvarat ja velat ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Korona on kuitenkin tuonut rahoitusvaroihin ja velkoihin myös suuria vaihteluita.

Blogi
8.6.2021
Pertti Taskinen

Johtajat tekevät yleensä muita palkansaajia pidempää työviikkoa. Kaikista kokoaikaisista palkansaajista vain 0,4 prosenttia työskentelee 60 tuntia tai enemmän. Säännöllisen työajan hahmottaminen voi joissakin tehtävissä olla hankalaa työn läikkyessä myös vapaa-ajalle.

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

tk-icons