Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Syksyinen viima puhalsi syyskuun työllisyys­luvuissa

26.10.2021
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Kesän kuluessa totuttiin siihen, että työllisyys kehittyy vahvasti ja luvut ylittivät kuukausi toisensa jälkeen koronaa edeltävän ajan.

Syyskuun tiedot olivat pettymys, sillä verrattuna vuoden 2019 syyskuuhun työllisyys oli hiukan alemmalla tasolla. Poikkeusvuoden 2020 luvut toki ylittyivät hieman, mutta se ei kerro paljoakaan nykykehityksestä.

Kolmannella vuosineljänneksellä kasvu oli kokonaisuudessaan vielä selvää.

Erityisesti naisten työllisyys kasvoi heinä-syyskuussa, ja kasvu jatkui syyskuussakin (taulukko 1). Tähän lienee vaikuttanut sekä vähittäiskaupan vahva veto että työllisyyden voimistuminen terveys- ja sosiaalialalla.

Sen sijaan rakennusalalla työllisyys väheni heinä-syyskuussa, mikä lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että miesten työllisyys jäi syyskuussa edellisestä vuodesta.

Taulukko 1: Työllisyyden kehitys sukupuolittain, syyskuu 2020 ja 2021, 15–74-vuotiaat
  vuosi/kuukausi   muutos muutos
  2020/9 2021/9 2020/9-2021/9  2020/9-2021/9 
  1 000 henkilöä 1 000 henkilöä 1 000 henkilöä prosenttia
Miehet  1 315 1 295 -20 -1,5
Naiset  1 196 1 233 37 3,1

Lähde: Tilastokeksus, työvoimatutkimus.

Väkisinkin tulee mieleen, että keväällä vauhtiin päässyt työllisyyden kasvu olisikin lähinnä tilapäisten kesätöiden ansiota.

Toisaalta työttömyys oli syyskuussa edelleen laskusuunnassa. Tämä saattaa merkitä sitä, että työmarkkinoilta vetäytyi aktiivisia työnhakijoita, mikä heikensi työllisyyden kehitystä.

Osa-aikaisten määrä kasvaa

Joillakin toimialoilla tehtyjen työtuntien määrä kasvoi kolmannella vuosi­neljänneksellä, vaikka työllisyyden kasvu näytti syyskuussa laimealta.

Kaupan ovi – verkossa tai kivijalassa – kävi tiuhempaan kuin viime vuonna samaan aikaan, kun työllisyys ja työtunnit kohenivat.

Samalla osa-aikaisten työllisten määrä kasvoi yhä. Naisilla osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä hipoi syyskuussa jo 25 prosenttia (kuvio 1). Naisten työllisyyden ja osa-aika­työllisyyden yhtäaikainen kasvu ei ole sattumaa.

Kuvio 1: Osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä sukupuolittain, syyskuu 2020 ja 2021, 15–74-vuotiaat
Kuvio Osa-aikatyöllisten osuudesta kaikista työllisistä sukupuolittain, syyskuu 2020 ja 2021, 15–74-vuotiaat. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työmarkkinoilla tarkasteltava nopeaa kehitystä ja trendejä yhtä aikaa

Loppujen lopuksi en usko, että syyskuun vaimea kehitys olisi vielä kovin huolestuttavaa yksittäisenä kuukautena.

Kesätöiden loppumisesta tuli konkreettinen todiste syyskuussa, mutta kysymys on, mitä tapahtuu lokakuussa verrattuna kahteen edelliseen vuoteen?

Syyskuun tiedot herättävät myös ajattelemaan, että jos työpaikkoja olisikin tarjolla, niin mistä saadaan työntekijät? Entä voivatko osa-aikatyössä olevat yhä kasvattaa työpanostaan?

Työmarkkinoillemme pesiytynyt osa-aikatyön kasvu haastaa tarkastelemaan tilastoja yhä enemmän muutenkin kuin yhteen työllisyys­lukuun tai -asteeseen keskittymällä.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

tk-icons