Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yksinasuvia paljon kaupunkien keskusta-alueilla

15.2.2021
Twitterissä: @MiiaHuomo
Kuva: Risto Wuolle

Yksinasuvien määrät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina – eniten alle 30-vuotiaiden sekä eläkeikäisten parissa. Vuonna 2019 yksinasuvia oli yhteensä yli 1,2 miljoonaa, eli lähes 45 prosenttia kaikista asuntokunnista.

Millaisille alueille yksinasuminen keskittyy? Sitä voi tarkastella Paavo-postinumeroaluetilastot -palvelussa, josta löytyvät asuntokuntien määrät alueittain.

Määrällisesti eniten yksinasuvia on isoissa kaupungeissa, eniten postinumero­alueella Turku keskus, jossa heitä on lähes 12 000 eli 63 prosenttia alueen asukkaista. Seuraavaksi eniten yksinasuvia on Hervannassa Tampereella ja Helsingin Kalliossa (kuvio 1).

Kuvio 1. Määrällisesti eniten yksinasuvien talouksia postinumero­alueittain 2019, kpl
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-postinumeroaluetilastot -palvelu

Kun tarkastellaan yksinasuvien osuutta postinumeron asukkaista, esiin nousee sairaala-alueita sekä muita väestömäärältään pienempiä alueita. Mukana on vain yksi lähemmäs 10 000 asukkaan alue, Helsingin Sörnäinen.

Suhteellisesti tarkasteltuna eniten yksinasuvia löytyy Huovinrinteen postinumero­alueelta Säkylästä ja Kontinkankaalta Oulusta, joissa heitä on 80 prosenttia asukkaista (kuvio 2).

Kuvio 2. Suhteellisesti eniten yksinasuvien talouksia postinumero­alueittain 2019, %
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-postinumeroaluetilastot -palvelu

Kun yksinasuvia tarkastellaan suhteellisesti, joukkoon mahtuu siis myös pienempien kuntien alueita. Vaan miten yksinasuvat sijoittuvat pääkaupunki­seudulla postinumero­alueittain? Osuudet ovat suurimpia Helsingissä (kartta 1). Yksinasuvien alueet sijoittuvat pääosin kantakaupunkiin ja sen läheisyyteen sekä radan ja suurempien väylien varsille.

Kartta 1. Yksinasuvien taloudet pääkaupunki­seudulla postinumero­alueittain, 2019
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-postinumero­aluetilastot -palvelu

Vähiten yksinasuvia löytyy pääkaupunkiseudun laitamilta. Yksinasuvien määrä on pysynyt vakaana Helsingissä viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta noussut hieman muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Palvelut houkuttelevat suurempiin kaupunkeihin

Yksinasuvien enemmistö sijoittuu suurimpiin kaupunkeihin. Turussa ja Tampereella yli puolet asuntokunnista ovat yksinasuvia, Helsingissäkin lähes puolet.

Näyttäisi siltä, että kaupunki­keskustojen ja lähialueiden ”helppous” eli julkiset kulkuyhteydet, pienten asuntojen määrä sekä hyvät palvelut vetävät yksinasuvia puoleensa.

Yliopistokampuksilla ja niiden lähialueilla asuu paljon opiskelijoita, mikä osaltaan selittää yksinasuvien suurta määrää esimerkiksi Tampereen Hervannassa. Helsingin Kalliossa ja Sörnäisissä taas on paljon pieniä asuntoja ja paljon yöelämään liittyviä virikkeitä, jotka vetävät nuoria.

Postinumeroalueet, joilla on eniten yksinasuvia, ovat pitkälti samoja alueita, joilla on myös eniten nuorten yksinasuvien ja eläkeikäisten talouksia. Näillä alueilla on myös paljon vuokra-asuntoja. Yksinasuvien sijoittumiseen ja valintoihin vaikuttaa tietenkin myös alueen hintataso. Helsingissä, Tampereella ja Turussa riittää kysyntää yksiöille, mutta Helsingissä tyhjiä yksiöitä näyttäisi olevan eniten ns. arvoalueilla.

Jatkuuko kaupunkien keskusta-alueiden suosio yksinasuvien keskuudessa tulevaisuudessakin, vai saako koronakriisi myös yksinasuvat kaipaamaan enemmän tilaa ympärilleen? Suomalaisten luontoharrastukset ainakin ovat pandemian myötä lisääntyneet. Paavon avulla tarkkailtavaksi siis jää, vaikuttaako luonnon läheisyys myös yksinasuvien asuinalue­valintaan enemmän tulevaisuudessa.

 

Kirjoittaja työskentelee tietopalvelu­suunnittelijana Tilastokeskuksen Asiakkuudet ja tietopalvelu -ryhmässä.

Katso myös Miia Huomon haastattelu aiheesta täältä.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
19.5.2021
Tiina Karppinen, Heidi Pirtonen

Kannustamme kuntia ja kuntapäättäjiä seuraamaan omaa materiaalien- ja energiankulutustaan, jätteiden syntyä, suojeltujen luontokohteiden määrää sekä kuntalaisten hyvinvointia. Kiertotalouteen panostava kunta houkuttelee alueelleen myös kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa ja investointeja.

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

tk-icons