Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Hyvinvointialueiden toiminta käyntiin – lähdeaineistot ja tilastomenetelmät aiheuttavat epävarmuuksia neljännesvuositilinpitoon

1.12.2022
Twitterissä: @mustoan
Kuva: istock

Vuoden 2023 alusta kuntasektorilla tapahtuu suuria muutoksia, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Muutoksessa iso osa kuntien ja kuntayhtymien toiminnasta siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen mukana hyvinvointialueille sekä hyvinvointiyhtymille. 

Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidossa tietoja julkistetaan sektori- ja toimialatasolla. Nykyinen paikallishallintosektori tullaan vuoden 2023 alusta lähtien jakamaan kahteen alasektoriin: paikallishallintoon pl. hyvinvointialuehallinto sekä hyvinvointialuehallintoon. Kunnat ja kuntayhtymät jatkavat toimintaansa ilman vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Tämän vuoksi aikasarjaan tulee tasomuutos vuoden 2023 tiedoista alkaen

Hyvinvointialueet sekä hyvinvointiyhtymät sen sijaan tilastoidaan ensimmäistä kertaa käyttäen täysin uutta aineistoa.

Kesäkuussa 2023 julkaisemme ensimmäiset kansantalouden tilinpidon tiedot, jotka sisältävät hyvinvointialuesektorin. Tuolloin julkaistaan neljännesvuosittaiset tiedot sekä reaali- että rahoitustilinpidon puolella. Vuositilinpidon ensimmäiset hyvinvointialuehallinnon tiedot julkaisemme vuoden 2024 keväällä. 

Tässä blogissa pohdimme muuttuvan paikallishallintosektorin tilastointiin liittyviä haasteita sekä niihin varautumista reaalitalouden neljännesvuositilinpidon näkökulmasta.  

Käytämme siis uutta sektoriluokitusta ensimmäisen kerran kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa. Sektoriluokitusuudistus aiheuttaa paitsi muutoksia tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin.

Pyrimme varautumaan erilaisiin riskeihin, joita uusien sektoreiden tilastojen tuottamiseen liittyy, ja viestimään julkaistaviin lukuihin liittyvistä epävarmuuksista. Todennäköisesti neljännesvuositilinpidon luvut tulevat silti tarkentumaan sektoriuudistuksen ensimmäisenä tilastovuonna tavallista enemmän.

Epävarmuudet julkaistavissa luvuissa koskevat sekä kuntia ja kuntayhtymiä että hyvinvointialuehallintoa, vaikkakin suurempi epävarmuus liittyy luonnollisesti vuoden 2023 alussa aloittaviin hyvinvointialueisiin ja hyvinvointiyhtymiin. Osa epävarmuuksista johtuu tilastojen tuotannossa käytettävän aineiston saatavuudesta ja laadusta, osa tilastojen tuotannossa käytettävistä tilastollisista menetelmistä.

Valtiokonttori kerää tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien taloustiedot, joita myös Tilastokeskus hyödyntää neljännesvuositilinpidossa lähdeaineistona. Valtiokonttori kerää vastaavalla tavalla myös hyvinvointialueita ja hyvinvointiyhtymiä koskevat taloustiedot.

Kokonaan uuden aineiston lisäksi sektoriuudistus tuo muutoksia kunnilta ja kuntayhtymiltä kerättävien raporttien tietosisältöön. 

Tiedonkeruun onnistumiseen vaikuttaa hyvin paljon se, millaisessa tilanteessa uudet hyvinvointialueet pääsevät aloittamaan toimintansa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen turvallinen siirtymä uuden hallinnon alle on varmasti prioriteeteissa talousraportointia korkeammalla. On siis varauduttava siihen, että osa neljännesvuositilinpidossa tarvittavista tiedoista jäävät puutteellisiksi. 

Neljännesvuositilinpito tuottaa vuositilinpitoa nopeammin ajankohtaista tietoa talouden kehityksestä.  Neljännesvuositilastojen laadinnan aikaan tiedot ja lähdeaineistot eivät kuitenkaan ole vielä yhtä kattavia kuin vastaavissa vuositilastoissa, joten neljännesvuositilinpidossa on tavallista täsmäyttää lasketut luvut saatavilla olevaan vuositietoon tilastollisia menetelmiä käyttäen.

Koska tilastovuoden vuositietoa ei ole olemassa ennen vuoden viimeisen neljänneksen julkaisemista, neljännesvuosilukujen täsmäytyksissä joudutaan käyttämään edellisen tilastovuoden vuositietoa kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Näin on myös paikallishallintosektorilla.

Vuonna 2023 paikallishallintosektorin neljännesvuositilastoissa joudumme siis hyödyntämään vuoden 2022 vuositilastoa, jossa jakoa hyvinvointialuehallintoon ja muuhun paikallishallintoon ei vielä ole. Tämä aiheuttaa epävarmuutta varsinkin uusien paikallishallinnon alasektoreiden lukuihin tilinpidossa.

Sote-uudistus voi tuoda paikallishallinnon toimintaan vuoteen 2022 verrattuna valtavia muutoksia, joita on ennen ensimmäisen vuositiedon julkaisemista vaikea ennakoida. Lisäksi neljännesvuositilinpidon käyttämien aineistojen ulkopuolelle jäävien toimintojen jakaumasta hyvinvointialuehallinnolle ja muulle paikallishallinnolle ei saada tietoa. Näin ollen neljännesvuosittain julkaistaviin lukuihin on odotettavissa tavallista suurempia revisioita ensimmäisen sektorikohtaisen vuositilaston valmistuttua vuonna 2024.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus luo täysin uuden hallinnon tason. Näin valtava muutos aiheuttaa väistämättä alussa hankaluuksia monella osa-alueella – myös tilastojen laatimisessa. Tilastokeskus varautuu tuleviin muutoksiin huolella.

Tilastokeskus tekee läheistä yhteistyötä Valtiokonttorin kanssa mahdollisimman laadukkaiden tietojen saamiseksi. Lisäksi olemme mukana hyvinvointialueilta ja hyvinvointiyhtymiltä tulevan aineiston laadunvarmistuksessa ja jatkamme vastaavaa työtä kuntien ja kuntayhtymien osalta.

Viestimme aktiivisesti kaikista mahdollisista epävarmuuksista ja palaamme sote-uudistukseen ja sen tuomiin muutoksiin myös muiden kansantalouden tilinpidon tilastojen kohdalla. 

 

Kirjoittajat työskentelevät kansantalouden tilinpidossa julkisen talouden asiantuntijoina.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
23.3.2022
Tuomas Rothovius

YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpito­järjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

Artikkeli
13.8.2021
Olli-Pekka Aaltonen

Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa. Rahoitusvarat ja velat ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Korona on kuitenkin tuonut rahoitusvaroihin ja velkoihin myös suuria vaihteluita.

tk-icons