Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Luotettava yhteiskuntatilasto on demokratian perusta – tilastojen luku- ja käyttötaidosta kansalaistaito

24.10.2022
Kuva: Kari Likonen

Periaatteessa tilasto on numeroihin perustuva kuvaus yhteiskunnan tilasta tai sen jostakin olennaisesta ilmiöstä. Kuvauskohteena on yleisesti kansallisvaltio. Tilastojen käyttö perustuu niiden luotettavuuteen eli siihen, että ne on laadittu yleisesti hyväksytyn parhaimman tieteellisen tiedon perusteella.

Esimerkiksi yhteiskuntatilastojen teoreettinen perusta on yhteiskuntatieteissä ja ne on toteutettu tilastotieteellisesti perustelluilla menetelmillä.

Parhaimmillaan puolueettomat tilastot muodostavat luotettavan kuvan yhteiskunnasta, tukevat demokratiaa ja luovat edellytyksiä yhteiskuntatutkimukselle sekä palvelevat kansalaisten, julkisen sektorin, yritystoiminnan ja Euroopan unionin päätöksentekoa. Ne palvelevat myös kotimaisten ja kansainvälisten sopimusten seurantaa.

Yhteiskuntamuotona demokratian eli kansanvallan taustalla on ajatus valtiovallan perustumisesta kansan valtaan. Suorassa demokratiassa kansalaiset päättävät suoraan yhteisistä asioista. Äänestystä edeltää usein keskustelu, joka edellyttää kansalaisilta laajaa tietämystä yhteiskunnasta. 

Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset valitsevat vaaleissa joukostaan edustajat, joilla on valtuudet tehdä päätöksiä yhteisistä asioita; kansalaisilta ei siis vaadita yhtä kiinteää osallistumista kuin suorassa demokratiassa. Valitut edustajat eivät ole velvollisia noudattamaan äänestäjiensä tahtoa vaan voivat tehdä päätöksiä oman harkintansa mukaisesti.

Suomessa – kuten useimmissa muissakin länsimaissa – kansanvalta on suurelta osin järjestetty edustukselliseksi demokratiaksi. Kansalaiset valitsevat keskuudestaan päätöksentekijät päättämään asioista, ja näin valtiovalta toteuttaa kansan tahtoa. Äänestämisen ohella kansalaisvaikuttaminen ja yhteiskunnallinen keskustelu nähdään kuitenkin tärkeäksi osaksi toimivaa demokratiaa.

Länsimaisen demokratian erityispiirre on se, että enemmistö päättää, mutta myös vähemmistön mielipiteet pyritään huomioimaan. Demokratia edellyttää rationaalista ja faktoihin perustuvaa päätöksentekoa, joka pyrkii parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Rationaalinen päätöksenteko edellyttää useimmiten kykyä pysähtyä harkitsemaan, kyseenalaistamaan sekä erottamaan tunne ja järki toisistaan.

Koska ihmiskunnan evoluutiossa nopea, intuitiivinen päätöksenteko on antanut yksilöille nopeasti riittävän oikean vastauksen yllättävissä taistele tai pakene -tilanteissa, tukeudumme liiankin usein siihen. 

Amerikkalainen Nobelilla palkittu psykologi Daniel Kahneman kuvaa ihmismielen nopeaa ja hidasta ajattelua kirjassaan. Hänen mukaansa ensimmäinen järjestelmä on nopea, intuitiivinen ja emotionaalinen ja toinen järjestelmä hitaampi, harkitsevampi ja loogisempi.

Kahden eri ajattelutavan vaikutukset näkyvät usein myös tilastojen käytössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, sillä digitaalinen media suosii nopeaa ajattelua.

Vuoden 2015 jälkeen some ja verkkomedia ovat muotoutuneet nopeiksi ja spontaaneiksi tiedonvälittäjiksi. Usein niissä halutaan nostaa esille uusia ja yllättäviä asioita, joihin ei aina löydy heti vahvistusta tieteestä tai tilastoista. Valitettavasti tämä ei estä monia somen käyttäjiä, median edustajia tai poliitikkoja rientämästä tekemään omia johtopäätöksiään. Sosiaalisen median paineessa tiedotusvälineet ja poliittinen päätöksenteko saattavat helposti lipsua vaarallisille epä- ja osatotuuksien teille.

Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyviä päätöksiä syntyy kuitenkin hitaammin faktoja hyödyntäen ja vaihtoehtoja harkiten.

Informaatioyhteiskunnassa erilaista tietoa on tarjolla yllin kyllin ja onkin entistä tärkeämpää tietää, mihin tietoihin voi luottaa. Kansalaiset tarvitsevat etenkin taitoja etsiä uutta luotettavaa tietoa ja soveltaa sitä, kykyä muodostaa omaa ymmärrystä sekä valmiuksia osallistua faktojen pohjalta keskusteluun ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Tärkeä uusi taito on tilastojen luku- ja käyttötaito. Tilastojen lukutaito on kykyä lukea, käyttää ja välittää tilastotietoa. Tilastojen käyttötaito on lisäksi tilastollisen ajattelun hallitsemista, käytettyjen määritelmien ja käsitteiden hallintaa ja niiden rajoitusten ymmärtämistä, tiedon tuotantotapojen vaikutusten ymmärtämistä ja tilastotiedon kriittistä arviointia.

Kummankin taidon perustana on numerojen lukutaito eli kyky ymmärtää lukuja ja niiden välisiä yhteyksiä. 

Informaatioyhteiskunnassa demokratia perustuu jatkossa tiedon tehokkaaseen hakemiseen, hallintaan ja soveltamiskykyihin. Näin ollen kansalaiset, jotka hallitsevat tilastot, ovat vaikuttavassa ja hallitsevassa asemassa muihin nähden. Jottei demokraattiseen yhteiskuntaan syntyisi tämänkaltaisia valtarakenteita, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito, joka opitaan jo koulussa.

 

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö, joka on perehtynyt tilastojen luku- ja käyttötaitoon ja luennoi niistä opiskelijoille ja koululaisille. Hän on myös asiantuntijana Tilasto-olympialaiset 2022–2023 järjestelytoimikunnassa.

Nyt jo kuudetta kertaa järjestettävä Tilasto-olympialaiset 20222023 -kilpailu edistää tilastojen luku- ja käyttötaitoa. Tilastokeskuksen järjestämät tilasto-olympialaiset on osa Euroopan tilastokilpailua, jonka järjestäjänä on EU:n tilastovirasto Eurostat. Kilpailussa testataan koululaisten ja opiskelijoiden tilastollisia perustaitoja sekä kykyä hakea, tulkita ja analysoida tilastollisia tietoja. Kilpailu on suunnattu yläkoululaisille ja lukiolaisille sekä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Tilasto-olympialaisten ilmoittautuminen on avoinna 20.10.20228.2.2023.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
20.10.2022
Anna Pärnänen

Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan. 

Blogi
1.7.2022
Sirkku Hiltunen

Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

Blogi
7.3.2022
Leena Storgårds

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

Blogi
4.2.2022
Juho Keva

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

tk-icons