Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Mitä jos ei olisi tilastoja?

20.10.2022
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Risto Wuolle

Tanskan tilastovirasto teki joitain vuosia sitten videon, missä päähenkilö luki ja kuunteli uutisia ilman tilastotietoja. Lehti oli reikiä täynnä ja uutisankkureiden lauseet pätkittyjä, kun tilastotieto jäi lauseista aina uupumaan. Videolla Tanskan kollegat halusivat innostaa tiedonkeruisiin osuneita vastaamaan kyselyihinsä. Katsokaa, näin tärkeän jokapäiväisiä tilastot ovat ja tätä varten tarvitsemme vastauksianne!

Tilastot ovat niin arkipäiväisiä, että niiden olemassaolon merkityksen huomaisi vasta, jos niitä ei olisi. Suomen kaltaista modernia ja monimutkaista yhteiskuntaa olisi mahdoton hallita ilman tilastoja. 

Valtaosalle meistä on selvää, että tarvitsemme tilastoja talouden seuraamiseen. Talouden tunnusluvut ovat päivittäin esillä ja vaikuttavat meidän kaikkien valintoihin: toimintaan työ- ja asuntomarkkinoilla, kulutuskäyttäytymiseen ja säästämiseen.

Tilastojen käyttö poliittisessa päätöksenteossa, yhteiskunnan palveluiden suunnittelussa tai yritysten päätöksissä jää sen sijaan usein kadun tallaajalta piiloon. Yhtä kaikki tilastot ovat näissäkin keskeisessä asemassa. Vaikea keksiä vaikkapa uutta lainsäädäntöä, jonka valmistelussa ei hyödynnettäisi tilastotietoa. Tilastot ovat toimivan demokratian kulmakivi ja auttavat päätöksenteossa.  

Tilastot auttavat meitä myös hahmottamaan asioiden tilaa laajemmin kuin vain oman elinpiirimme osalta. Helposti miellämme oman ja lähipiirimme kokemuksen yleiseksi, vaikkei se sitä välttämättä olisikaan.

Tilastoilla on kuitenkin vielä neljäskin rooli, joka helpommin unohtuu. Tilastot auttavat meitä kertomaan tarinaa itsestämme – yhteistä tarinaa siitä, keitä ja millaisia me suomalaiset olemme.  

Suomen kielen sana tilasto juontaa juurensa sanaan tila. Useissa muissa kielissä tilasto-sana viittaa valtio-sanaan kuten ruotsin kielen ”statistik” ja englannin kielen ”statistics”. Suomen kieleen niinkin kauan aikaa sitten kuin vuonna 1848 kehitetty sana viittaa muista kielistä poiketen kansakunnan tilan kuvaamiseen, siis Suomen ja suomalaisuuden kuvaamiseen.  

Kun puhutaan Suomesta ja suomalaisuudesta, usein tilastojen sijaan esiin nostetaan taide. Taide on keino kertoa yksityisten tarinoiden kautta yhteisestä kokemuksesta, samantapaisesta mielenmaisemasta ja luoda sitä kautta tarinaa suomalaisuudesta.  

Taiteen ohella tilastotkin kertovat tarinaa meistä. Esimerkiksi tarinan Suomen kohoamisesta koulutuksen huippumaaksi voi itseasiassa kuvata yhdellä tilastokuviolla.

Toista isoa kertomusta eli Suomen muuttumista maatalousyhteiskunnasta ensin teollisuuteen nojaavaksi ja sitten palveluyhteiskunnaksi kuvaa hienosti kolme aikasarjakäppyrää työllisistä toimialoittain.

Kolmatta suurta tarinaa Suomesta eli elintason nousua voi kuvata tilastoaikasarjalla asuinoloista – yhä vauraampi Suomi asuu koko ajan väljemmin.

Tilastojen avulla voidaan käydä yhteiskunnallista keskustelua – reflektoida missä mennään ja mihin halutaan mennä – sekä nostaa huolestuttavia asioita kehittämistoimenpiteiden kohteeksi. Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa ei olisi olemassa?   

Ilman tilastoja kuva yhteiskunnasta olisikin hatara ja sumuinen. Tilastot luovat kehyksen, jonka avulla voidaan hahmottaa monimutkaista kokonaisuutta. Ne ovat eräänlainen kojelauta, jonka avulla suunnistamme kohta tulevaisuutta. Se mihin halutaan päätyä, on demokraattisten instituutioiden, yhteiskunnallisen keskustelun ja meidän kaikkien ohjattavissa.  

 

Anna Pärnänen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.10.2022
Jukka Hoffren

Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia  ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.

Blogi
1.7.2022
Sirkku Hiltunen

Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

Blogi
7.3.2022
Leena Storgårds

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

Blogi
4.2.2022
Juho Keva

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

tk-icons