Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Ruoka on loppuvuoden inflaatioveturi

19.10.2022
Kuva: Kari Likonen

Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?

Ruoka voidaan jakaa elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin. Elintarvikkeisiin kuuluvat perinteiset maataloustuotteet, kuten vilja-, liha- ja maitotaloustuotteet. Näissä tuoteryhmissä on pääosin kotimaisia tuotteita. Samaan ryhmään kuuluvat myös rasvat. Kotimaisiin sekä tuontielintarvikkeisiin lasketaan myös kala-, hedelmä- ja vihannestuotteet.

Lisäksi elintarvikeryhmiä ovat sokerituotteet ja muut elintarvikkeet.

Alkoholittomista juomista tärkeimmät ovat kahvi ja virvoitusjuomat.

Karkean arvion mukaan ravinnon arvosta reilut kolmasosa on tuontiperäistä ja vajaat kaksi kolmasosa on kotimaista. 

Vähiten ovat vuodessa nousseet hedelmien, vihannesten ja muiden elintarvikkeiden kuluttajahinnat, alle kymmenen prosenttia. Maito- ja viljatuotteiden hintojen vuosinousu oli syyskuussa 16–19 prosenttia. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Ruuan hintakehitys syyskuussa 2022 pääryhmittäin
  Paino   2015=100  Prosenttimuutos    
  o/oo Syyskuu Kuukausi Vuosi  
KOKO KHI 1000 114,9 0,8 8,1
Ravinto 132,7 118,3 2,1 14,5
Elintarvikkeet 120,6 117,4 2,3 14,7
Viljatuotteet 18,2 119,9 4,1 16,3
Lihatuotteet 20,5 127 4,7 22
Kalatuotteet 6,3 137,8 -4,2 18,7
- tuore kala 2,7 149,4 -10,1 21,3
Maitotuotteet 21,3 119,8 2,7 18,8
Rasvatuotteet 2,8 132,7 4,6 22,3
Hedelmät 10,6 108,9 -1,8 5,3
Vihannekset 12,7 112,3 1,8 9,2
Sokerituotteet 10 102,5 3 12,3
Muut elintarvikkeet 18,2 107,5 1,7 8,7
Alkoholittomat juomat 12,1 127,2 0,5 12,8
- kahvi 3,5 154,9 -2,6 30,3

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi syyskuu 2022

Eniten ovat nousseet lihatuotteiden ja rasvojen hinnat, 22 prosenttia.

Elintarvikkeiden hintojen vuosinousu oli syyskuussa keskimäärin 14,7 prosenttia, selvästi nopeampaa kuin koko kuluttajahintaindeksin 8,1 prosentin nousu.

Yksittäisistä elintarvikkeista eniten ovat nousseet tuoreiden jauhojen, kananmunien, voin, lihan, juustojen, kalan ja kahvin hinnat. Tuoreen kalan ja kahvin hintojen vuosinousu on tullut toki viime kuukausina selvästi alaspäin.

Ihan kaikki ei ole kallistunut. Päärynöiden ja kaalin hinnat olivat syyskuussa alemmat kuin vuosi sitten.

Tuottajahinnat nousseet vielä nopeammin

Maatalouden tuottajahinnat ovat nousseet selvästi kuluttajahintoja nopeammin. Viljojen tuottajahintojen vuosinousu oli heinäkuussa 111 prosenttia (taulukko 2). Eniten nousi kauran hinta, 135 prosenttia.

Kananmunien tuottajahinta on noussut 45 ja maidon 38 prosenttia. Siipikarjan ja sianlihan tuottajahinta on noussut 36 ja naudanlihan 26 prosenttia.

Hinnannousujen takana on maailmanmarkkinahintojen nousu sekä lannoitteiden, rehujen ja energian kallistuminen.

Taulukko 2. Maatalouden tuottajahintojen (THI) ja kuluttajahintojen (KHI) vuosimuutos syyskuussa 2022, prosenttia
  THI-7-2022    KHI- 9-2022   
Vilja/tuotteet   111,3 16,3
Liha/tuotteet 30,0 22,0
- Naudanliha 25,7 24,5
- Sianliha 32,5 24,7
- Siipikarja 36,3 24,0
- Jalosteet   20,4
Maito/tuotteet 38,1 18,8
- Maito   13,1
- Juustot   22,6
- Jogurtti   15,9
- Voi   32,1
- Jäätelö   11,3
- Munat 45,5 35,0

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi syyskuu ja maatalouden tuottajahintaindeksi heinäkuu 2022

Viljojen tuottajahinnat ovat siis nousseet enemmän kuin kaksinkertaisiksi vuodessa, kun kuluttajahinnat ovat nousseet ”vain” 16,3 prosenttia. Leivän hinnassa viljan osuus on noin 3–4 prosenttia.

Lihatuotteiden kuluttajahinnat ovat nousseet vuodessa 22 prosenttia, tuottajahinnat 30 prosenttia.

Maitotaloustuotteiden kuluttajahinnat ovat nousseet 18,8 prosenttia. Maidon tuottajahinta on noussut 38 prosenttia. Maitotuotteissa hinnoitteluun vaikuttaa vahvasti kilpailutilanne. Maidossa kate voidaan ottaa monien tuotteiden kautta. Mitä vähemmän jalostettu tuote on, sitä suurempi on tuottajahinnan osuus kuluttajahinnasta.

Hyvä sato ja laskevia hintoja maailmanmarkkinoilla

Mitä tapahtuu maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnoille lähikuukausina?

Syksyn hintafutuurien perusteella maatalouden tuottajahinnat ja energian hinnat ovat laskussa verrattuna alkukevään 2022 tilanteeseen. Vehnän ja raakaöljyn hinta on laskenut 25 prosenttia. Öljyn tynnyrihinta on vaihdellut viime viikkoina 90–92 dollarin välillä, kun huippu oli 130 dollaria. Sianlihan pörssihinta on laskenut noin 23 prosenttia. Naudanlihan futuurihinta on laskenut muutaman prosentin. Näiden perusteella ravinnon hintaan ei olisi jatkossa suuria hintapaineita, ainakaan maailmanmarkkinahinnoista.

Vuoden 2022 viljasadon määrä ja laatu oli Suomessa parempi kuin moneen vuoteen.

Maailmanmarkkinatilanteen huomioiden viljatuotteiden tuottajahintojen voisi olettaa pysyvän nykyisellä korkealla tasolla koko loppuvuoden.

Paineita palkkaratkaisuista ja kuljetuskustannuksista

Elintarvikkeiden kuluttajahintoihin vaikuttavat tuottajahintoja enemmän teollisuuden ja kaupan palkkaratkaisut ja kuljetuskustannukset.

Tälle vuodelle on jo sovittu kahden prosentin palkankorotukset sekä kaupalle että elintarviketeollisuudelle.

Energian hinta pysyy korkealla koko loppuvuoden, varsinkin kun Venäjän öljyn, sähkön ja kaasun tuonti loppuu kokonaan. Tällöin energiatuotteiden lisääntyvä kysyntä voi nostaa varsinkin dieselpolttoaineen hintoja. Ensi vuoden alkupuolella, vaikka energian hinnat pysyvät korkealla, niiden vuosimuutos kääntyy selvään laskuun.

Ruuan hintakehityksen arviointi on vaikeaa. Pellervon taloustutkimus PTT:n yhdentoista prosentin hinnannousuennuste tuntuu realistiselta.

Elintarvikkeiden vuosimuutos tulee olemaan loppuvuonna noin 17 prosenttia, tuplasti nopeampaa kuin koko kuluttajahintaindeksin. Loppuvuonna inflaatioveturina on ruoka.

 

Ilkka Lehtinen on Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Artikkeli
16.9.2022
Tapio Kuusisto, Ulla Virtanen

Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.

Blogi
26.1.2022
Ilkka Lehtinen

Inflaatiosta on tullut talous­politiikan suosikki­aihe. Mitä inflaatiolla oikeastaan tarkoitetaan ja mitä se mittaa, kysyy Ilkka Lehtinen. Inflaatio on juuri nyt tärkeässä roolissa lähiajan korkojen ja pörssi­kurssien kehityksen kannalta.

Blogi
21.12.2021
Ilkka Lehtinen

Kuluttajahintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa, Ilkka Lehtinen muistuttaa. Tällä on ratkaiseva merkitys pohdittaessa, onko korkea inflaatio vain väliaikaista, kuten keskus­pankkiirit ja ekonomistit ympäri Eurooppaa vakuuttelevat.

tk-icons