Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Ruoka, sähkö ja bensa vauhdittavat inflaatiota, niiden mukana moni muukin

15.9.2022
Twitterissä: @nieminekri
Kuva: Risto Wuolle

Elintarvikkeiden hintojen muutos pysyi monta vuotta kahden prosentin tuntumassa tai jopa sen alle. Hinnat lähtivät varsinaiseen nousukiitoon Venäjän hyökkäyksen myötä keväällä. Kuukausittaiset vuosimuutokset maaliskuusta elokuulle ovat karua luettavaa: 4,1 % – 5,1 % – 8,4 % – 10,4 % – 12 % – 12,2 %.

Elintarvikkeiden hintojen nousun vaikutus elokuun 7,6 prosentin kokonais­inflaatioon oli 1,5 prosentti­yksikköä. Siis melkoisen paljon.  

Elintarvikkeiden hintoja ovat nostaneet saatavuus­ongelmat ja tuottaja­hintojen nousu. Saatavuus­ongelmat liittyvät Ukrainan ja Venäjän viljasadon tuomiseen markkinoille, kun taas tuottaja­hintoja nosti vuoden alkupuoliskolla erityisesti tuotannossa käytetyn energian, lannoitteiden ja eläinten rehujen hintojen kallistuminen. 

Sähköenergian hinnat ja niiden kohoaminen on toinen merkittävä erä, joka vaikutti elokuun kokonais­inflaation muodostumiseen, vuosivaikutus oli 1,2 prosentti­yksikköä.

Sähköenergian hintaa on nostanut kysynnän kasvu Venäjän katkaistua kaasun toimituksen lähes kokonaan Euroopan maihin. Maakaasun kulutusta korvataan nyt sähköenergialla ja muilla vaihtoehtoisilla energiamuodoilla. Kuvion 1 aikasarjasta nähdään, että sähkön hinta lähti nousuun jo vuoden 2022 alussa. Pörssisähkön hintapiikki joulukuussa vauhditti sopimus- ja toimitusvelvollisuus­hintojen nousua.

Kuvio 1. Elintarvikkeiden, sähkön ja bensiinin hinnan sekä koko kuluttajahintaindeksin (2015=100) kehitys
Kuvio Elintarvikkeiden, sähkön ja bensiinin hinnan sekä koko kuluttajahintaindeksin (2015=100) kehityksestä. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi

Kolmas elokuun kokonaisinflaation muodostumiseen merkittävämmin vaikuttava hyödyke on bensiini, jonka vuosivaikutus oli 0,4 prosenttiyksikköä. Maailman­markkinahinnat tunnetusti heiluttavat polttonesteiden hintoja, kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Bensiinin osalta tämänhetkinen hintahuippu saavutettiin jo kesäkuun alussa. Sen jälkeen bensiinin maailman­markkinahinnat ovat laskeneet kuukaudessa noin 6,6 prosenttia ja tätä kirjoittaessa lasku näyttää yhä jatkuvan. Kuvio 2 havainnollistaa hyvin, miten bensiinin vuosimuutos heiluu muita vertailussa olevia hyödykkeitä enemmän. 

Kuvio 2. Juna-, linja-auto- ja lentolippujen, taksimaksujen ja ravintola/kahvilahintojen kehitys (2015=100)
Kuvio Juna-, linja-auto- ja lentolippujen, taksimaksujen ja ravintola/kahvilahintojen kehityksestä (2015=100). Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi

Yhdessä bensiinin, sähkön ja elintarvikkeiden hintakehitys vaikutti kokonaisinflaation muodostumiseen 3,1 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos minkään muun tuotteen hinnat eivät olisi muuttuneet olisi kokonaisinflaatio ollut 3,1 prosenttia. Kuluttajahinta­indeksi sisältää kuitenkin lähes 480 tuotteen ja palvelun hintakehityssarjat, joten toki moni muukin hyödyke vaikutti kokonais­inflaation muodostumiseen elokuussa. 

Elintarvikkeiden tukkuhintojen kallistuminen näkyy ravintolaruuan hintakehityksessä, ja tämän huomaa kukin kuluttaja ainakin lounasruokaa ostaessaan. Hinnat ovat kallistuneet tasaisesti kuukaudesta toiseen vuonna 2022. Elokuussa ravintolaruoka oli 5,9 prosenttia kalliimpaa kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.

Energian hinnannousu näkyy myös henkilö­kuljetuksien hinnoissa kuten taksimatkoissa, lentoliikenteessä ja linja-autoliikenteessä. Maaliikenteen kuluttajahinnat ovat nyt jo yli 10 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten, ulkomaan lentoliikenteessä yli 8 prosenttia sekä kotimaan lentoliikenteessä jo yli 20 prosenttia viime vuoteen nähden.

Toki emme yksin kamppaile hintojen kanssa, Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli elokuussa 9,1 prosenttia, kun taas Suomen vastaava yhdenmukaistettu inflaatioprosentti oli 7,9 ja esimerkiksi Saksassa 8,8 prosenttia.

Tulevien kuukausien energian hintojen kehitys vaikuttaa suuresti inflaation kehittymiseen, mutta miten paljon – se jää nähtäväksi.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksen tieto- ja tilastopalveluissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
23.9.2022
Marianne Rautelin

Australia, Ukraina ja Argentiina tuottivat yli kolminkertaisesti oman tarpeensa verran viljaa vuonna 2020. Väkirikkaista maista mm. Japani ja Egypti tuottavat alle puolet tarvitsemastaan viljasta. Yli puolet maailman­markkinoille tulleesta viljasta on peräisin Yhdysvalloista, Argentiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta.

Artikkeli
16.9.2022
Tapio Kuusisto, Ulla Virtanen

Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.

tk-icons