Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön tammikuun tiedoista lähtien, jotka julkaistaan 15.2.2022. Moderni tiedonkeruu on pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennustarvikkeiden myyjille.

Tilastojen perusperiaatteet laajemmin käyttöön yhteiskunnassa
YK:n tilastotoimi on määritellyt tilastotyölle hyvät periaatteet (Fundamental Principles of Official Statistics), joita tilastotiedon tuottajat ympäri maailmaa ovat toiminnassaan noudattaneet. Nämä perusperiaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta ja niiden merkitys on vuosien saatossa vahvistunut yhteiskunnassa.
Niin datan ja tiedon merkitys kuin niiden käytettävyys ovat yhteiskunnassa kasvaneet huimasti. Digitalisaatio, tekoälysovellukset ja muu automaatio mahdollistavat yhä suurempien tietomäärien keräämisen tietoaltaisiin, tietokantoihin ja rekistereihin. Tiedon jakelussa on siirrytty perinteisistä paperijulkaisuista verkkopalveluihin, infograafeihin, tiedon visualisointiin, sovelluksiin ja applikaatioihin.
Tiedon keräämisessä, jakamisessa ja hyvässä hallinnassa on kuitenkin kyse myös yksilön ja yritysten oikeuksien turvaamisesta. Muun muassa keskustelu yksityisyydensuojasta on voimistunut EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä.
Perusperiaatteet tukevat tiedon hallintaa
Tilastotyön perusperiaatteet luovatkin hyvän pohjan erilaisten tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla. Perusperiaatteet määrittelevät tilaston tuottajien oikeudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa sekä tärkeimmät tilastotietoja laadittaessa ja julkaistaessa noudatettavat periaatteet.
Perusperiaatteissa korostuu tietojen tuottamisen ammattietiikka, objektiivisuus, luottamuksellisuus, tuotantomenetelmien läpinäkyvyys ja avoimuus, standardien käyttäminen sekä tuotosten luotettavuus, laadukkuus ja kattavuus.
Tiedon hyvää hallintaa koskeva periaate edellyttää tilastojen tietolähteiden, laadintamenetelmien ja menettelytapojen avointa ja läpinäkyvää esittämistä helpottamaan tiedonkäyttäjiä aineiston käytössä ja hyödyntämisessä.
Nämä samat vaatimukset löytyvät, hieman eri tavoin sanoitettuna, tiedonhallintalaista (906/2019). Tiedonhallintalain keskeisenä tavoitteena on varmistaa viranomaisten hallussa olevien tietoaineistojen yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely, hyödyntäminen ja yhteentoimivuus.
Laissa edellytetään, että julkishallinnon toimijat kuvaavat tiedonhallintamallinsa. Mallin tulee sisältää kuvaus muun muassa toimintaprosesseista, tietovarannoista ja niissä olevista tiedoista, tietojärjestelmistä, tiedon luovutuksesta ja tiedon säilyttämisestä.
Julkinen hallinto edistää tiedon avaamista ja hyödyntämistä
Suomessa valmisteltiin valtiovarainministeriön johdolla tietopolitiikan selonteko vuonna 2018. Tietopolitiikan selonteossa kuvattiin tarvittavia politiikkatoimia, joilla mahdollistetaan tiedon tehokas, turvallinen ja eettinen hyödyntäminen. Tietopolitiikalla edistetään muun muassa tiedon keräämistä, avaamista, yhdistämistä, jakamista ja säilyttämistä sekä vahvistetaan tietosuojaa ja tietoturvallisuutta ihmisten oikeuksia ja vapauksia kunnioittavalla tavalla.
Tietopolitiikan tavoitteet huomioitiin nykyisessä hallitusohjelmassa ja valtiovarainministeriön johdolla käynnistettiin Tiedon avaamisen ja hyödyntämisen -hanke (ns. Tiha-hanke). Hankkeen osakokonaisuuksien tehtävänä on strategisten tavoitteiden määrittäminen tiedon hyödyntämiselle ja avaamiselle, tiedon saatavuuden edistäminen, tiedon laatukehikon rakentaminen ja tiedon teknisen ja semanttisen yhteentoimivuuden edistäminen.
Tiha-hankkeessa ja tiedonhallintalaissa on samoja tavoitteita kuin tilastojen perusperiaatteissa. Tiedon tulisi olla helposti käytettävää, avointa, ymmärrettävää, yhteentoimivaa (mm. harmonisoidut käsitteet, luokitukset ja yksilöivät tunnukset), hyvin kuvattua ja laadukasta. Vain hyvin kuvattu tieto ja menetelmät sekä laadukas tietoaineisto, mahdollistavat oikean tilannekuvan muodostamisen tietoa käytettäessä ja päätöksiä tehtäessä.
Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella.
Lue samasta aiheesta:
Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttökelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelaisalueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Nuorille suunnatut tilastokilpailut ovat tapa edistää medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä. Suomen koululaiset ovat pärjänneet kisoissa hyvin. Tänä vuonna on taas uusia mahdollisuuksia oppia ja menestyä.
Rikosten tilastointi riippuu paljolti siitä, miten poliisi tallentaa tiedot järjestelmäänsä. Tilastokeskus ei tee suuria muutoksia poliisilta tulevaan aineistoon.
Miksi samasta ilmiöstä on kahdet eri luvut? Niin Tilastokeskuksen kuin opetushallinnon tarkasteluille on käyttötarpeensa, mutta ne voivat hämmentää tietojen käyttäjiä.
Koronakriisi, ilmastokriisi ja talouden suhdannevaihtelut ovat nostaneet hyvinvoinnin niin poliittiseen debattiin kuin arkipäiväiseen jatkuvaan keskusteluun. Hyvinvoinnin tekijät, käsitykset ja mittarit elävät ajassa.
Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.