Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yksi virallinen, erilainen kaikille – Mitä on inflaatio?

26.1.2022
Kuva: Kari Likonen

Arkikielessä inflaatiolla tarkoitetaan kuluttaja­hintojen kahdentoista kuukauden prosentti­muutosta. Kuluttajahinta­indeksi mittaa tavaroiden ja palvelujen hinta­kehitystä kotitalouksien kannalta. Sen ulkopuolelle jäävät yritysten tuottamien hyödykkeiden, tuonti- ja vientihintojen- sekä omistus­asuntojen hintakehitys.

Myös liike-elämän käyttämien palveluiden hintakehitys jää inflaation ulkopuolelle. Laajasti ottaen inflaatio­käsitteeseen pitäisi ottaa mukaan kaikkien hintojen kehitys, myös asunnot ja tuottajahinnat.

Mitä kuluttajahintaindeksi sitten mittaa? Se mittaa keskimääräisen kotitalouden kohtaamaa hintakehitystä.

Keskimääräinen kotitalous asuu yhtä aikaa vuokra-asunnossa ja omistus­asunnossa, juo alkoholia ja polttaa tupakkaa. Kotitalous ajaa omalla autolla ja on samaan aikaan joukko­liikenteen käyttäjä. Tämänkaltaista keskimääräistä kotitaloutta tuskin löytyy.

Inflaatiomittarin pitää olla kuitenkin mahdollisimman yksinkertainen. Tasaisen inflaation aikana ei ole kovin suurta merkitystä kotitalouden kulutus­rakenteella. Koska hintakehitys on tasaista, ei kulutuksen painojen erolla ole merkitystä.

Viimeisen parin vuoden aikana hintakehitys on ollut niin erilaista eri hyödykkeiden osalta, että nyt eroja kotitalouksien inflaatioiden välillä löytyy.

Otetaan esimerkiksi kaksi kotitaloutta. Ensimmäinen, maaseutu­talous asuu vanhassa sähkö- tai öljylämmitteisessä omakot­italossa pienellä paikkakunnalla. Autolla ajetaan paljon ja alkoholiin ja tupakkaan menee rahaa keskimääräisen kotitalouden verran. Ruokaan menee keskimääräistä enemmän rahaa. Kulttuuri­palvelujen käyttö on pientä ja ravintoloissa käydään harvemmin.

Toinen, kaupunkilaistalous asuu vuokralla, ei omista autoa vaan käyttää julkisia liikennepalveluja sekä polkupyörää. Tupakka ei kuulu ostoskoriin. Talous on kulttuuri-, ravintola- ja viestintä­palvelujen suurkuluttaja. Ruokakaupassa käydään harvakseen. Tämän talouden menoihin energian hintojen tai rakennus­kustannusten nousulla ole ollut juuri merkitystä.

Keskimääräinen kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli 3,5 prosenttia joulukuussa 2021. Esimerkkimme maaseutu­talouden inflaatio oli 4,8 prosenttia, kaupunkitalouden 1,5 prosenttia. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksin vuosinousu­prosentti joulukuussa 2021 yhteensä, kaupunki- ja maaseututaloudessa
Kuvio Kuluttajahintaindeksin vuosinousuprosentista joulukuussa 2021 yhteensä, kaupunki- ja maaseututaloudessa. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus & Ilkka Lehtinen. Kuluttajahinta­indeksin 2015=100 sekä kuvitteellisten kotitalouksien hintojen vuosimuutos joulukuussa 2021

Suuri ero selittyy pääosin neljällä tekijällä: energian, rakentamisen, vuokrien ja tupakan hintakehityksellä. Maaseutu­kotitalous käyttää paljon rahaa bensaan, polttoöljyyn ja sähköön. Omakotitaloon tehdään lisäksi jatkuvasti korjauksia. Tässä taloudessa poltetaan myös tupakkaa.

Kaupunkilaistalous asuu vuokralla ja käyttää muitakin tavaroita ja palveluja, joiden hinnat eivät ole juuri nousseet vuoden aikana. Ratkaisevaa on ollut vuokrien olematon vuosimuutos joulukuussa 2021. Pitää kuitenkin muistaa, että vuoden kuluttua näiden kotitalouksien inflaatio voi olla aivan eri näköinen.

Ihmisten mielikuvaan inflaatiosta vaikuttaa se, kuinka usein tavaroita ja palveluja ostetaan. Päivittäin ostettavat hyödykkeet muistetaan hyvin, ja inflaatio­mielikuva syntyy niistä. Harvoin ostettavien hyödykkeiden hintakehitys on vaikeampi hahmottaa.

Lisäksi laskevien hintojen mielikuva on hatara. Yleinen käsitys on, että mitkään hinnat eivät voi ” laskea”.

Vuodesta 2020 vuoteen 2021 viidesosa kulutuskorin hyödykkeiden hinnoista laski, saman verran nousivat yli kolme prosenttia ja loppujen 60 prosentin osalta hintojen nousu oli 0-3 prosentin välillä.  

Toisaalta, jos talouskohtainen inflaatiovertailu tehtäisiin teoreettisesti oikein, pitäisi kullakin kotitalous­tyypillä olla oma hyödykekori (Taulukko 1) ja hinnat pitäisi kerätä talouden todella käyttämistä liikkeistä.

TAULUKKO 1. KULUTTAJAHINTAINDEKSIN KULUTUSRAKENNE YHTEENSÄ SEKÄ KUVITTEELLISEN MAASEUTU- JA KAUPUNKILAISTALOUDEN KULUTUSKORIT

      Virallinen Maaseututalous Kaupunkitalous
      Painopromillea
1   Ravinto 137 143 94
2   Alkoholi ja tupakka 53 53 35
  2.1 Alkoholijuomat 35 35 35
  2.2 Tupakkatuotteet 18 18 0
3   Vaatetus 35 32 43
4   Asuminen 269 285 285
  4.1 Vuokrat 79 0 270
  4.3 Huolto 9 9 4
  4.4 Vesi yms./hoitovastike 30 18 5
  4.5 Sähkö ja lämmitysöljy 47 87 6
  4.6 Omistusasuminen 105 170 0
5   Kotitaloustavarat
ja -palvelut
56 50 61
6   Terveys 53 50 47
7   Liikenne 128 156 65
  7.1 Hankinta 33 56 8
  7.21 Varaosat 9 14 3
  7.22 Polttoaineet 30 42 0
  7.23 Korjaus 22 18 3
  7.24 Muut palvelut 18 12 0
  7.3 Matkat 16 14 51
8   Viestintä 27 20 44
9   Kulttuuri ja vapaa-aika 102 83 142
10   Koulutus 5 5 5
11   Ravintolat ja hotellit 60 48 100
12   Muut tavarat ja
palvelut
75 75 79
    YHTEENSÄ 1 000 1 000 1 000

Lähde: Tilastokeskus & Ilkka Lehtinen. Kuluttajahinta­indeksin kulutusrakenne 2021 ja kirjoittajan esimerkkikotitalouksien kulutusrakenne.

Jokaiselle kotitaloustyypille on mahdotonta laskea omaa virallista inflaatiota. Niinpä kuluttajahinta­indeksissä on yksi yhteinen hyödykekori (yo. taulukon vasemman­puolinen sarake), ja hinnat kerätään samoista liikkeistä tai hinta-aineistosta.

 

Ilkka Lehtinen on Tilasto­­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
24.3.2022
Tuomas Parikka

Lapsiperheiden ja ilman lapsia asuvien pariskuntien kulutusmenojen rakenne on yllättävän samankaltainen ja painottuu asumiseen, energiaan, liikkumiseen ja elintarvikkeisiin. Kulutuksen luonne kuitenkin vaihtelee perheen taloudellisen tilanteen ja olosuhteiden mukaan: välttämättömyydet korostuvat pienituloisilla ja liikkumavara muun kulutuksen suhteen jää pieneksi. Kaikkia lapsiperheitä yhdistää uuden viestintätekniikan verraten nopea omaksuminen.

Blogi
21.12.2021
Ilkka Lehtinen

Kuluttajahintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa, Ilkka Lehtinen muistuttaa. Tällä on ratkaiseva merkitys pohdittaessa, onko korkea inflaatio vain väliaikaista, kuten keskus­pankkiirit ja ekonomistit ympäri Eurooppaa vakuuttelevat.

Artikkeli
14.12.2021
Harri Kananoja, Pertti Kangassalo, Kristiina Nieminen, Tuomas Parikka

Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.

Blogi
23.11.2021
Ilkka Lehtinen

Kohoavat kustannukset eivät enää automaattisesti siirry kuluttaja­hintoihin takavuosien tapaan, kirjoittaa hinta-asiantuntija, joka näkee tämän hetken tilanteessa yhtäläisyyttä kolmen vuoden takaiseen huonoon satoon. Elintarvikkeiden hintakilpailu on kovaa, ja tavallinen viljelijä jää siinä pelissä teollisuuden ja kaupan jalkoihin.

Blogi
23.10.2020
Kristiina Nieminen

Mihin kaikkeen Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemaa inflaatiolukua käytetään? Entä miten se vaikuttaa kansalaisten elämään? Blogissa kaksitoista esimerkkiä inflaatioluvun käytöstä.

tk-icons