Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yötyötä tekee joka kuudes työllinen

9.3.2022
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Kaikista työllisistä 435 000 eli 17 prosenttia työskentelee päätyössään iltayhdentoista ja aamukuuden välillä joko usein tai joskus, kertovat työvoima­tutkimuksen tiedot vuodelta 2021.

Uusimmat tiedot eivät ole suoraan vertailu­kelpoisia aiempien vuosien kanssa, koska kysymistapa muuttui vuoden 2021 alussa työvoima­tutkimuksen uudistuksen yhteydessä.

Vuoden 2021 tiedot kertovat, työskenteleekö henkilö yöllä usein, joskus tai ei juuri lainkaan. Aiemmin tiedusteltiin yötyöskentelyä edellisen neljän viikon aikana.

Aiempien tietojen perusteella voidaan sanoa, että koronan puhjetessa vuonna 2020 syntyi pieni ”suvanto” myös yötöihin: yöllä työskentelevien osuus aleni 13,4 prosenttiin edellisen vuoden 14,7 prosentista.

Nykyinen kysymysmuoto kuvaa pidempää jaksoa kuin ennen, mikä oletettavasti lisää yötyön tekijöiden määrää. Samalla se kuvaa paremmin henkilön tavanomaista tilannetta.

Kaikki tiedot koskevat päätyötä, eli sivutöiden yötöitä ei ole mukana tarkastelussa.

Palkansaajilla eroa toimialan ja sukupuolen mukaan

Kuviossa 1 nähdään toimialat, joilla öiseen aikaan työskenteleviä palkansaajia on eniten. Naisten ja miesten osuudet ovat eriteltyinä toimialoittain. Mukaan on otettu toimialat, joilla yötöitä pakertaa määrällisesti eniten palkansaajia.

Kuvio 1. Yöaikaan työtä tekevien palkansaajien määrä sukupuolittain eräillä toimialoilla 2021
Kuvio Yöaikaan työtä tekevien palkansaajien määrästä sukupuolittain eräillä toimialoilla 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Koska tulokset aiemmilta vuosilta eivät ole täysin vertailu­kelpoisia vuoden 2021 tietoihin, niin aikasarjaa ei ole mielekästä esittää.

Kun katsoo aiempia tietoja, voi kuitenkin huomata, että ero yötyötä tekevien työllisten määrässä sosiaali- ja terveys­palveluissa ja teollisuudessa on pysynyt karkeasti ottaen entisellään.

Myös kuljetusalalla yötyötä tekeviä palkansaajia on ollut jonkin verran vähemmän kuin sosiaali- ja terveysalalla.

Toisaalta tavaraa liikkuu öiseen aikaan niin, että kuljetus­alalla ollaan suhteellisesti ottaen ylivoimaisesti eniten yötöissä. Lähes puolet alan palkansaajista tekee töitä yöllä ainakin silloin tällöin.

Iso osa palkansaajien yötyöstä vuorotyötä

Huomattava osa eli 57 prosenttia (206 000) yötyötä tekevistä palkansaajista tekee vuorotyötä.

43 prosenttia tekee yötyötä lähinnä omien työaika­järjestelyjensä perusteella. Tähän ryhmään kuuluu enimmäkseen normaalia viikko­työaikaa tekeviä (93 000), mutta myös vuosi­työaikaa noudattavia (13 000) sekä urakkatyötä tekeviä (10 000).

Työsopimusten työaika­järjestelyistä julkaistaan erikseen kokeellinen tilasto ja artikkeli 4.4.2022.

Yrittäjämiehet useimmin yölläkin töissä

Kokonaisuudessaan öiseen aikaan työskentely on selvästi yleisempää palkansaaja­miehillä (20,6 prosenttia) kuin palkansaaja­naisilla (12,3 prosenttia). Ero korostuu, kun mukaan otetaan yrittäjät.

Yrittäjämiehistä lähes viidennes käyttää yöaikaa työskentelyyn ainakin joskus. Naisilla ammattiaseman mukainen ero on hiukan pienempi. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Yöaikaan työskentelevien osuus ammattiaseman ja sukupuolen mukaan vuonna 2021, prosenttia
Kuvio Yöaikaan työskentelevien osuudesta ammattiaseman ja sukupuolen mukaan vuonna 2021, prosenttia. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Vuonna 2021 yhteensä 21,5 prosenttia yrittäjistä työskenteli yöllä usein tai joskus. Vuodelta 2019 julkaistujen tulosten mukaan yrittäjistä 19 prosenttia oli tehnyt yötöitä viimeisen neljän viikon aikana.

Muutos ei välttämättä kerro, että yötyötä tekevien yrittäjien osuus olisi noussut kahdessa vuodessa. Tarkastelujakson pituudella, eli sillä onko se viimeiset neljä viikkoa vai tavanomainen työtilanne, on jonkin verran vaikutusta.

Vaikutus on kuitenkin isossa kuvassa hyvin pieni. Yleensä yötyötä tekevät ovat tehneet sitä myös äskettäin eli viimeisen neljän viikon aikana.

Yötöissä usein vai joskus?

Palataan lopuksi alussa esiin tulleeseen yötyön luokittelutapaan: tehdäänkö yöllä töitä usein vai joskus?

Vuoden 2021 osalta vastaus on, että selvä enemmistö (62 %) yötyötä tekevistä työskentelee joskus ja vähemmistö (38 %) usein.

Ainakaan isommissa ryhmissä ei löydy poikkeuksia tähän, mutta esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa osuudet tulevat lähemmäksi toisiaan (46 % usein, 54 % joskus). Tämä johtuu hyvin todennäköisesti säännöllisestä vuorotyöstä.

Mikään eksakti mittari usein-joskus-jaottelu ei ole senkään vuoksi, että eri ihmisillä on erilainen mielikuva siitä, mitä useus on.

Näinkin ilmaistuna se kuitenkin antaa suuntaviivaa epäsosiaaliseen kellonaikaan tehtävään työhön, kuten että reilusti yli 100 000 palkansaajaa työskentelee klo 23–06 ainakin silloin tällöin olematta vuorotöissä.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoimatutkimuksen yliaktuaarina Tilastokeskuksen Työelämä ja palkat -ryhmässä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

Artikkeli
3.3.2022
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana. 

tk-icons