On jälleen Manner-Suomen kunnittaisten juhannuskertoimien aika!
Juhannuskerroin perustuu mobiilipaikannusdataan. Se estimoi juhannuspäivän väestönlisäystä verrattuna normaaliin päiväsajan väestöön.
Jos kerroin saa arvoksi 1,1 on väestöä kymmenen prosenttia enemmän kuin normaalina päivänä. Jos se saa arvon 0,9, on väestöä kymmenen prosenttia vähemmän. Arvio tehdään viime juhannuksen perusteella.
”Normaalin” väestömäärän kunnassa päiväsaikaan määrittelemme samoin kuin aiemmissakin artikkeleissa. Se on arvioitu väestömäärä 1.4.2020. Tällöin koronarajoitukset olivat voimassa. (Suomessa vuotuinen väestönlisäys jää alle kolmen promillen.)
Juhannuskerroin on esitelty viime vuosina laajemmin, eikä se ole juuri muuttunut. Muutosten tyypillisin arvo on 0. Suurin positiivinen vuosimuutos (2021–2022) määrällisesti on Keuruun 1,5:stä 2,2:een. Tätä seuraavat muutokset ovat selvästi pienempiä.
Suurin negatiivinen muutos on hyvin korkean juhannuskertoimen omaavalla Kustavilla, jossa muutos on 5,2:sta 4,7:een. Neljällä kunnalla – Sauvolla, Utsjoella, Rääkkylällä ja Isojoella – erotus aiempaan kertoimeen on -0,4, ja pudotus on näissä kunnissa suhteellisestikin varsin suuri.
Pudotuksesta huolimatta Kustavin elinvoimaisuus kasvaa juhannuksena korkeimmaksi. Samoin Luhangalla juhannuskerroin on 4,7. Myös Puumalalla ja Kuhmoisilla on yli neljän juhannuskerroin – toisin sanoen yli 300 prosentin väestönlisäys normaaliin!
Näiden vastakohtana ovat sitten Kauniainen ja Kempele 0,6:n kertoimillaan. Suurimmilla kaupungeilla kerroin on enintään 0,8.
Kuviossa 2 näkyy edellisten vuosien matkat mökkikuntiin seitsemän päivän liukuvana keskiarvona. Olemme määritelleet mökkikunnan käsitteen siten, että mökkejä tulee olla vähintään yksi jokaista neljää vakituista asukasta kohden. Tällaisia kuntia on Manner-Suomessa 115 ja niissä asuu alle kymmenesosa väestöstä.
Kuvio kertoo välittömästi, että koronan alun ja Uudenmaan sulun jälkeen vuonna 2020 matkustettiin mökkeilemään selvästi enemmän kuin seuraavina vuosina. Myös varsinainen kesämökkeily on hiipunut, ja vuosi 2022 olikin jo avoimempi kansainväliseenkin matkusteluun.
Kuviossa on tarkasteltu vähintään yhden yön kestäviä matkoja. Indeksiluvun 100 vertailussa saa matkojen määrän vertailujakson alussa eli liukuvan keskiarvon tapauksessa 4.1.2020.
Mukavaa ja rauhallista juhannuksen viettoa!
Pasi Piela työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa. Juhannuskertoimen aineisto on tuotettu Ossi Nurmen kanssa. Ossi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä ja viettää kaupunkijuhannusta. Pasi lomailee mökillään.
Etelän kaupungeista suunnataan jälleen joulunviettoon pohjoiseen. Tampereelta lähdetään edelleen suhteessa eniten – selvästi enemmän kuin Helsingistä, joka sekin menettää 14 prosenttia tavanomaisesta väestöstään rauhallisemmille joulumaille.
Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.
Joulukerroin-kartta punertuu kohti pohjoista ja itää, johon sinivärisistä etelän kaupungeista edelleen lähdetään joulun viettoon. Helsinkiäkin enemmän väki vähenee Tampereella.
Eurostat on julkaissut tulojen jakautumisesta hieman pidempää aikasarjaa vuosilta 2016–2019 aiempien, vuotta 2015 koskeneiden kokeellisten mikro- ja makrotietoja yhdistävien lukujen jatkoksi. Tilastokeskus kokeilee monin tavoin haasteellisten laskelmien laatimista Suomen osalta syksyllä 2022.
Juhannus saa suomalaiset voimalla liikkeelle ja suuntaamaan kaupungeista maaseudulle. Vuoden 2021 mobiilipaikannusdatasta laskettuja kuntakohtaisia juhannuskertoimia voit tarkastella blogista löytyvältä kartalta.
Suomalaiset valuvat juhannuksena mökeille, ja kaupunkien kaduilla on autiota. Luhangalla, Kustavissa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä jopa nelinkertaistuu keskikesän juhlan aikaan. Mitä kaikkea mobiilidata kertoo suomalaisten juhannuksenvietosta?
Juuri julkaistuihin kokeellisiin tilastoihin tulojen ja kulutuksen jakautumisesta tuloviidenneksittäin EU-maissa on syytä suhtautua ainakin Suomen osalta kriittisesti, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat.
Paljonko asuntoja on myynnissä? Miten määrä muuttuu kuukausittain? Missä asunnot menevät vauhdilla kaupaksi, missä hitaammin? Missä saa nopeimmin asunnolle vuokralaisen? Miten tarjonta muuttui korona-sulkujen aikaan? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan uusi kokeellinen tilasto.
