Digitalisaation taloudellisen kokoluokan ja sen eri osa-alueiden tilastolliseen kuvaamiseen on tehty viime vuosina kansainvälisesti merkittäviä panostuksia, ja eri maat ovat alkaneet julkaista tuloksiaan tästä työstä.
Vuonna 2023 myös Suomi ja Ruotsi ovat laatineet omat kokeelliset tilastonsa digitaalisesta taloudesta. On aika tehdä pieni vertailu maiden keskeisistä tuloksista.
Vertailussa käytetään OECD:n (2019, 2023) digitaalisen talouden tarjonta- ja käyttötaulukoiden määritelmien mukaan tuotettuja tietoja.
Suomen digitaalisen talouden tiedot ovat tilastovuodelta 2018 ja Ruotsin vuodelta 2017. Tämän ei pitäisi kuitenkaan olla suuri ongelma, sillä digitaalisen talouden rakenteet eivät todennäköisesti muutu kovin merkittävästi yhden vuoden aikana.
Lisätietoa aiheesta voi katsoa aiemmin julkaistusta artikkelista, jossa käsitteistöä ja Suomen tuloksia avataan tarkemmin.
Digitaaliset toimialat ja niiden tuottama tuotos sekä arvonlisä ovat digitaalitalouden tarjonta- ja käyttötaulukoiden keskeisimpiä tietoja. Vertailtavia digitaalisia toimialoja on seitsemän, ne pyrkivät kuvaamaan digitalisaation eri toimijoita. (Taulukko 1)
Ruotsissa digitaaliset toimialat tuottivat 10 prosenttia kotimaisesta tuotoksesta, kun Suomessa digitoimialojen tuotoksen osuus oli 7,4 prosenttia. Eroa selittävät Ruotsin verkkokauppojen suurempi kokoluokka sekä muut vain digitaaliset tuottajat.
| Digitaalinen toimiala | Osuus tuotoksesta, Ruotsi |
Osuus arvonlisäyksestä, Ruotsi |
Osuus tuotoksesta, Suomi |
Osuus arvonlisäyksestä, Suomi |
|---|---|---|---|---|
| Digitalisaation mahdollistavat toimialat | 6,1 | 5,2 | 6,3 | 6,2 |
| Välityspalkkioon perustuvat digitaaliset välitysalustat | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 0,0 |
| Data- ja mainosrahoitteiset digitaaliset alustat |
- | - | 0,0 | 0,0 |
| Välitysalustoista riippuvaiset yritykset | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Verkkokaupat | 2,5 | 2,9 | 1,0 | 1,0 |
| Digitaaliset rahoitus- ja vakuutuspalvelut | - | - | 0,0 | 0,0 |
| Muut vain digitaalisesti toimivat tuottajat |
1,3 | 0,9 | - | - |
| Digitaaliset toimialat yhteensä | 10,0 | 9,1 | 7,4 | 7,4 |
Lähde: Tilastokeskuksen kokeelliset laskelmat 2023, OECD 2023. Kaikkia tietoja ei ole saatavilla, jolloin puuttuvat tiedot on merkitty -.
Lähde: Tilastokeskuksen kokeelliset laskelmat 2023, OECD 2023. *Tuotosta verrataan tuotteiden kokonaistarjontaan eli kotimaisen tuotoksen lisäksi siihen kuuluu myös tuonti.
Verkkokauppoihin kuuluvat tukku- ja vähittäiskaupat, jotka saavat vähintään 50 prosenttia tuloistaan digitaalisten tilausten kautta.
Muut vain digitaaliset tuottajat koostuvat yrityksistä, jotka toimivat yksinomaan verkossa. Tyypillisiä esimerkkejä näistä ovat suoratoistopalvelut, kuten Spotify, tilausmaksulliset verkkolehdet ja digitaaliset koulutuspalvelut.
Suomen osalta muut vain digitaaliset tuottajat jäivät pois tarkastelusta, koska yksiköiden tunnistaminen ja erotteleminen yrityksen muusta ydintoiminnasta on hankalaa.
Molemmissa maissa suurimmasta osuudesta digitaalisen talouden tuotannosta vastasi digitalisaation mahdollistavat toimialat. Toimialaan kuuluvat yritykset, jotka ovat keskeisesti tuottamassa digitalisaation vaatimia tavaroita ja palveluita. Toimialaan kuuluvat mm. verkkopalveluiden tarjoajat, tietoliikenneyritykset, ohjelmistoyritykset ja tietoteknisten laitteiden valmistajat. Tämän toimialan osalta Suomi oli hieman Ruotsia edellä. Muiden digitaalisten toimialojen osalta kummassakaan maassa ei ollut kovin suurta taloudellista tuotantoa.
Myös digitaalisten toimialojen arvonlisäyksen kohdalla Ruotsi oli Suomea edellä, mutta pienemmällä marginaalilla kuin tuotoksen osalta. Ruotsissa digitaaliset toimialat vastasivat 9,1 prosentista koko talouden arvonlisästä, kun se Suomessa oli 7,4 prosenttia eli suunnilleen saman verran kuin rakentamisen toimialan arvonlisäys samana vuonna.
Suomessa ainoastaan digitalisaation mahdollistavat toimialat tuottivat suuremman osuuden (6,2 %) arvonlisäyksestä kuin Ruotsissa (5,2%). Verkkokaupat ja muut vain digitaalisesti toimivat tuottajat selittävät jälleen Ruotsin digitaalisten toimialojen Suomea suurempaa osuutta BKT:ssa.
Toinen keskeinen elementti digitaalisen talouden tarjonta- ja käyttötaulukoissa on digitaalisten tuotteiden kysyntä ja tarjonta.
Erityisesti kiinnostava on digitaalisten tuotteiden kotimainen tuotos, joka kertoo, miten suuri osuus kansantalouden tuotannosta on keskittynyt digitaalisiin tuotteisiin.
Vertailussa on käytetty tuotoksen osuutta kokonaistarjonnasta eli mukana on myös tuonti. Tämä johtuu siitä, että Ruotsi on julkaissut omat lukunsa tällä jaottelulla.
Digitaalisten tuotteiden tuotantoa vertailtaessa havaitaan, että Ruotsin talous tuotti enemmän digitaalisia tuotteita kuin Suomen. Tämä pätee kaikkiin digitaalisiin tuotekategorioihin. Suurin ero oli digitaalisissa palveluissa, jossa ero oli 1,7 prosenttiyksikköä Ruotsin hyväksi. (Taulukko 2)
| Digitaalinen tuote | Osuus kokonaistarjonnasta, Ruotsi |
Osuus kokonaistarjonnasta, Suomi |
|---|---|---|
| ICT-tavarat | 1,2 | 0,4 |
| Digitaaliset palvelut pois lukien pilvipalvelut ja digitaaliset välitysalustat |
5,6 | 3,9 |
| Pilvipalvelut | 0,8 | 0,6 |
| Digitaaliset välitysalustat | 0,0 | 0,0 |
| Digitaaliset tuotteet yhteensä | 7,6 | 4,9 |
Lähde: Tilastokeskuksen kokeelliset laskelmat 2023, OECD 2023. *Tuotosta verrataan tuotteiden kokonaistarjontaan eli kotimaisen tuotoksen lisäksi siihen kuuluu myös tuonti.
Myös ICT-tavaroiden tuotannon osalta Ruotsi oli Suomea edellä. Kuitenkaan kummassakaan maassa ICT-tavaroiden tuotanto ei ole niin merkittävässä roolissa koko kansantalouden osalta kuin digitaalisten palveluiden tuotos.
Pilvipalveluiden tuotos oli varsin lähellä toisiaan, mutta tässäkin Ruotsi oli hieman edellä.
Digitaalisten välitysalustojen tuotos oli molemmissa maissa hyvin vähäistä.
Kolmas, ja perinteisiin tarjonta- ja käyttötaulukoihin nähden täysin uusi ulottuvuus on tuotteiden jakaminen sen mukaan, ovatko ne digitaalisesti vai ei-digitaalisesti tilattuja. Tämä näkökulma kuvaa sähköisen kaupan kokoa taloudessa. Vertailussa käytetään digitaalisesti tilattujen tuotteiden osuutta koko talouden tuotoksesta.
Vähemmän yllättäen Ruotsi päihittää Suomen tässäkin vertailussa.
Suomessa digitaalisten tilattujen tuotteiden arvioidaan olleen noin 14 prosenttia koko talouden tuotoksesta. Ruotsissa osuus on huomattavasti suurempi, noin 25 prosenttia.
Tuotejakoa ei ole saatavilla, joten tarkempi analyysi jää uupumaan. Ruotsi vaikuttaa kuitenkin olevan melko poikkeuksellinen tässä suhteessa, sillä esimerkiksi Alankomaissa vastaava osuus on 16 prosenttia, Irlannissa 22 ja Kanadassa 8 prosenttia (OECD, 2023).
Osa eroista selittynee hieman erilaisilla laskentatavoilla ja määritelmillä. Yksi osatekijä lienee Ruotsin verkkokauppojen verrattain suuri osuus digitaalisista toimialoista. Toinen liittynee siihen, että Ruotsissa tuotettujen digitaalisten tuotteiden osuus koko taloudesta on suurempi kuin Suomessa.
Näiden lisäksi voi olla esimerkiksi erilaiseen kuluttajakäyttäytymiseen tai muuhun toimintaan liittyviä eroja. Tilaustavan arvottaminen on hyvin hankalaa, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Suomen osalta kaikille tuotteille ei ole pystytty tekemään jakoa digitaalisesti ja ei-digitaalisesti tilattuihin tuotteisiin, joten arvio lienee alakanttiin. Käytettävissä olevista tiedoista ei selviä, onko näin myös Ruotsin arviossa.
Vaikka tiedot ovat kokeellisia, näyttää siltä, että Ruotsi vie selvän voiton digitaalitalouden maaottelussa. Ruotsin digitaalinen talous on Suomea monipuolisempaa ja edustaa suurempaa osaa koko kansantaloudesta.
Ennen kaikkea Ruotsi johtaa Suomea verkkokaupan laajuudessa ja muissa vain digitaalisissa palveluissa, kuten suoratoistopalveluissa. Tulos ei sinänsä yllätä, ovathan useat Suomessakin tutut digitalisaatioon pohjautuvat yritykset ruotsalaisia.
Karvaan tappion lohdutukseksi voidaan todeta, että digitaalinen talous on vain yksi näkökulma digitalisaation vaikutuksiin yhteiskunnassa.
Digitalisaatiolla on myös muita ulottuvuuksia. Esimerkiksi digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksillä (DESI, Euroopan komissio) mitattuna Suomi oli kiilannut EU-jäsenmaiden kärkeen ja siten myös Ruotsin edelle vuonna 2022.
Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidossa.
Lähteet:
Euroopan komissio. Finland in the Digital Economy and Society Index (https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/desi-finland)
OECD (2019). Guidelines for Supply-Use tables for the Digital Economy. Organisation for Economic Co-operation and Development, Paris
OECD (2023). Handbook on Compiling Digital Supply and Use Tables (https://www.oecd.org/publications/oecd-handbook-on-compiling-digital-supply-and-use-tables-11a0db02-en.htm)
Se, että työssä vaaditaan erilaisia taitoja ja että niitä on kehitettävä, ei ole uutisaihe. Iso uutinen ei ole myöskään ollut Euroopan osaamisen teemavuosi 2023. Tämä blogi toivottavasti viitoittaa kuitenkin osaamisen teemassa eteenpäin.
Tutkimus työelämän vaatimista taidoista kertoo eroista sukupuolten ja koulutusasteiden välillä. Digilaitteet hallitsevat kuitenkin jo useimpien työntekoa. Raskasta ruumiillista työtä tekee joka viides, sorminäppäryyttä edellyttävät joka kymmenennen työtehtävät.
Suomen digitaalitalouden osuus arvonlisäyksestä on reilut seitsemän prosenttia. Suomessa on korostunut etenkin digitaalisten palveluiden tuotanto, kertovat ensimmäiset kattavat laskelmat digitaalisesta taloudestamme. Laskelmat ovat vielä luonteeltaan kokeellisia.
YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpitojärjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.
Metalleja louhitaan kasvavia määriä kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Maapallo on kuitenkin rajallinen resurssi ja metallit uusiutumaton luonnonvara. Kotitalouksien metallivarastoissa piilee palanen kiertotalouspotentiaalia.
Alamme Suomessa lähestyä kriittistä pistettä, jossa datataloudesta tulee oikeasti merkittävää liiketoimintaa. Mikä sitten tekee menestyvän datapalvelun? Datamenestyjät -kilpailutöissä nousee esiin ainakin kaksi ominaisuutta: visualisointi ja oikeanlainen kysymyksen asettelu.
Avoimen datan potentiaalia uuden digitalouden käyttövoimana ja mahdollistajana on vielä paljolti hyödyntämättä. Myös julkisten virastojen ja laitosten datapalveluiden on tulevaisuudessa oltava entistä ammattimaisempia.
Etätöiden tekemistä ja vapaa-ajan viettoakin palvelevat informaatio- ja viestintäalat ovat selvinneet vaihtelevasti pandemian kurittaessa taloutta.
