tk-icons
Sivuston näkymät

Olli Savela

Vieraskynä
3.5.2018
Olli Savela

Pienellä budjetilla elävän kulutus kohdistuu asioihin, jotka ovat 2000-luvulla kallistuneet virallista inflaatiota enemmän, analysoi Olli Savela. Raskaimmin köyhien kukkaroa on kurittanut vuokralla asuminen.   

Vieraskynä
2.12.2015
Olli Savela

Kotitaloudet sekä julkis­yhteisöistä kunnat ja työeläke­rahastot ovat kasvattaneet nettovarallisuuttaan viime vuosina. Työeläkerahastojen varat ovat jopa kaksin­kertaistuneet 10 vuodessa, kirjoittaa Olli Savela.

Vieraskynä
4.3.2015
Olli Savela

Taloudellisen hyvinvoinnin mittarina bruttokansantuote ei ole paras mahdollinen. On olemassa vaihtoehtoisia mittareita, jotka ottavat huomioon mm. julkisesti rahoitetut hyvinvointi­palvelut ja palkattoman työn arvon. Myös tulonjaolla on suuri merkitys.

Blogi
23.3.2018
Olli Savela

Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakoulu­ikäinen. Seisoin serkku­poikani kanssa vasta­valmistuneen kolmos­tien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohi­kulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläin­tarhan ajot.

Blogi
23.2.2017
Olli Savela

Näin populismin kulta-aikoina mieleen nousee ikivanha vitsi siitä, että verot pitäisi siirtää valtion maksettavaksi. Yllättävää asiassa on se, että se ei olekaan pelkkä vitsi. Valtio todellakin maksaa huomattavan määrän veroja ja veronluonteisia maksuja. Samoin tekevät kunnat. Myös nämä verot lasketaan mukaan veroasteeseen.

Blogi
4.10.2016
Olli Savela

Näin kun vienti­teollisuuden kilpailu­kykyä koetetaan parantaa yleisillä palkka­kustannusten leikkauksilla, on paikallaan tarkastella, kuinka suuren osuuden palkka­kulut muodostavat eri tuotteiden hinnoista.

Blogi
22.3.2016
Olli Savela

Suomessa jo pitkään jatkunut talous­kriisi on muuttanut funktio­naalista tulon­jakoa eli alkuperäistä tulonjakoa. Funktio­naalisella tulon­jaolla tarkoitetaan tuotannon­tekijä­tulojen jakautumista tuotannossa eli palkka­tulojen ja voittojen keskinäisiä osuuksia.

Blogi
4.5.2015
Olli Savela

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Blogi
6.11.2014
Olli Savela

Tilastokeskus on tunnetusti laskenut, että julkisten menojen suhde bruttokansan­tuotteeseen oli viime vuonna 58 prosenttia. Luku sinänsä ei kerro, onko se paljon vai vähän. Pääministeri Alexander Stubbin mielestä se on liian paljon.

Blogi
13.12.2013
Olli Savela

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat viime vuonna lähes 57 prosenttia bruttokansantuotteesta. Joskus tämä ymmärretään väärin ja kuvitellaan, että yksityiset menot olisivat olleet sitten 43 prosenttia bkt:stä. Näin ei ole. Esimerkiksi yritysten menot ovat suuremmat kuin bruttokansantuote. Niin ovat tietysti tulotkin.

Blogi
30.9.2013
Olli Savela

Valtionvelasta puhutaan paljon. Yleensä silloin tarkoitetaan valtion bruttovelkaa, esimerkiksi valtiokonttorin tilastoimaa valtionvelkaa. Bruttovelka ei ota huomioon sitä, että valtiolla on myös huomattava määrä omaisuutta ja saamisia velkojen vastapainona. Nettovelka, jossa bruttovelasta vähennetään rahoitusvarat, antaakin bruttovelkaa oikeamman kuvan valtion velkatilanteesta.

Blogi
11.3.2013
Olli Savela

Vuonna 2007 alkaneen rahoituskriisin seurauksena tuotanto on supistunut ja kansalaisten elintaso laskenut useissa Euroopan maissa. Samaan aikaan jotkut Euroopan maat ovat selvinneet kriisistä yllättävän hyvin.