Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 16.2.2022

Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi aluevaaleissa 2022

Aluevaaleissa valittiin 1 379 aluevaltuutettua 10 584 ehdokkaasta. Kokoomus oli aluevaalien suurin puolue 21,6 prosentin ääniosuudella ja eniten paikkoja aluevaltuustoista sai Keskusta, 297 paikkaa (21,5 %). Kokoomus sai 289 paikkaa (21,0 %) ja SDP 277 paikkaa (20,1 %).

Miesten ja naisten osuus valituista puolueen ja iän mukaan aluevaaleissa 2022, %

Miesten ja naisten osuus valituista puolueen ja iän mukaan aluevaaleissa 2022, %

Aluevaltuustoihin valituista enemmistö (53,3 %) oli naisia. Naisten osuus oli suurin Vihreän liiton valituista (83,3 %) ja pienin Perussuomalaisten valituista (33,5 %). Ehdokkaista naisia oli 45,4 prosenttia.

Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 50,3 vuotta, miesehdokkaiden 51,5 ja naisehdokkaiden 48,7 vuotta. Ehdokkaista 2 996 oli 60 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia. Ehdokkaista oli 24 vuotta täyttäneitä tai sitä nuorempia yhteensä 366. Eduskuntapuolueista vanhimmat ehdokkaat olivat KD:lla, 60 vuotta täyttäneiden osuus oli 37,5 prosenttia ja keski-ikä 53 vuotta. Eduskuntapuolueista nuorimmat ehdokkaat olivat Vihreällä liitolla, joista 34,2 prosenttia oli alle 40-vuotiaita ja keski-ikä 45,1 vuotta.

Aluevaltuustoihin valittujen keski-ikä oli 51,1 vuotta, miesten 53,6 vuotta ja naisten 49,0 vuotta. Nuorimpia olivat Vihreiden aluevaltuutetut, keski-ikä 40,0 vuotta ja vanhimpia Kristillisdemokraattien valitut, keski-ikä 56,5 vuotta. Alle 30-vuotiaita valittiin 66 (4,8 %) ja 60 vuotta täyttäneitä 416 (30,2 %).

Ehdokkaiksi oli asettunut 3 miestä ja 2,4 naista tuhatta äänioikeutettua miestä/naista kohden. Kuntavaaleissa naisten ehdokkuus on ollut kaikissa ikäluokissa miehiä alemmalla tasolla. Vuoden 2022 aluevaaleissa lähes kaikissa ikäluokissa aina 50-vuotiaisiin saakka naisten osuus ehdokkaista oli suurempi kuin miesten.

Ehdokkaiden ja valittujen osuus ikäluokasta sukupuolen mukaan aluevaaleissa 2022, %

Ehdokkaiden ja valittujen osuus ikäluokasta sukupuolen mukaan aluevaaleissa 2022, %

Suhteellisesti eniten naisehdokkaita oli Kanta-Hämeessä (50,2 %). Selkeästi muita alueita vähemmän naisehdokkaita oli Kainuussa ja Päijät-Hämeessä, alle 40 prosenttia ehdokkaista.

Yhteensä 13 hyvinvointialueen aluevaltuustoihin valittiin naisenemmistö. Naisten osuus valituista oli suurin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (68,4 %) ja pienin Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla (44,1 %).

Naisten osuus ehdokkaista ja valituista hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022, %

Naisten osuus ehdokkaista ja valituista hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022, %

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista 80 prosenttia oli ehdokkaana myös 2021 kuntavaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita oli Perussuomalaisilla, joista lähes 95 prosenttia oli ehdolla myös kuntavaaleissa. Vähiten myös kuntavaaleissa olleita ehdokkaita oli Liike Nyt -puolueella hieman yli 50 prosenttia. Suurin osa ehdokkaista oli 2021 kuntavaaleissa saman puolueen ehdokkaana kuin nyt.

Valituiksi tulleista noin 84 prosenttia oli ehdokkaana myös vuoden 2021 kuntavaaleissa. Suhteellisesti eniten aluevaltuustoihin valittiin kuntavaaleissa ehdokkaana olleita Perussuomalaisista (96,8 %) ja vähiten RKP:stä (71,1 %).

Vieraskielisiä, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia, oli ehdokkaissa selvästi vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Äänioikeutetuista vieraskielisiä oli hieman yli kuusi prosenttia, ehdokkaista 2,2 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten vieraskielisiä ehdokkaita oli Vihreällä liitolla (4,0 %) ja Kristillisdemokraateilla (3,4 %). Eduskuntapuolueiden ulkopuolisessa ryhmässä vieraskielisten osuus ehdokkaista oli keskiarvoa suurempi (3,8 %). Vieraskielisten ehdokkaiden osuus oli pienin Perussuomalaisilla (1,2 %) ja Liike Nyt -puolueella (1,2 %).

Valituiksi tulleista vieraskielisiä oli 15, eli hieman yli yksi prosentti.

Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista (puolueittain) aluevaaleissa 2022, %

Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista (puolueittain) aluevaaleissa 2022, %

Ehdokkaissa oli 27 eri maan kansalaisia. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia oli hieman yli neljä prosenttia. Ulkomaan kansalaisia oli ehdokkaana 66 henkilöä. Suomen kansalaisia, joilla oli myös jonkin toisen maan kansalaisuus, oli ehdokkaana 163 (1,5 %). Kaikista äänioikeutetuista kaksoiskansalaisia oli 2,1 prosenttia.

Ehdokkaista yli 93 prosentilla oli jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut hieman yli 76 prosenttia. Tämä selittyy osittain äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Eduskuntapuolueista korkein koulutustaso oli Vihreän liiton ehdokkailla, joista lähes 68 prosentilla oli korkeakouluasteen tutkinto. Kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon oli suorittanut 47 prosenttia, äänioikeutetuista 23 prosenttia. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaat olivat keskimääräistä korkeammin koulutettuja, RKP:n ehdokkaista 63,7 ja Kokoomuksen 60,0 prosentilla oli korkeakouluasteen tutkinto.

Valituista 97 prosenttia oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Korkeimmin koulutettuja olivat Vihreän liiton valitut. Heistä korkeakouluasteen tutkinto oli noin 83 prosentilla.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut koulutusasteen mukaan aluevaaleissa 2022, %

Vain
perusaste
Toinen
aste
Alin
korkea-
aste
Alempi
korkea-
koulu-
aste
Ylempi
korkea-
kouluaste,
tutkija-
koulutus
Äänioikeutetut 23,8 44,2 9,5 12,2 10,3
Ehdokkaat 6,6 34,7 11,7 18,7 28,3
SDP 5,8 38,5 12,9 18,6 24,2
PS 11,1 51,1 10,9 14,9 12,0
KOK 4,6 22,3 13,0 18,4 41,6
KESK 4,6 28,2 16,1 18,6 32,5
VIHR 4,8 23,1 4,6 22,7 44,8
VAS 7,5 43,5 8,4 20,5 20,0
RKP 3,9 19,0 13,4 23,5 40,2
KD 6,7 31,1 13,5 18,1 30,7
LIIKE 9,0 42,6 11,0 21,7 15,7
Muut 9,8 47,1 11,1 15,8 16,2
Valitut 3,0 19,4 11,7 18,9 46,9
Miehet 1,5 14,0 12,4 22,4 49,7
Naiset 4,8 25,6 10,9 14,9 43,8

Ehdokkaista työllisiä oli vuoden 2020 lopussa 70 prosenttia ja työttöminä noin seitsemän prosenttia. Äänioikeutetuista työllisiä oli noin puolet ja työttöminä 7,6 prosenttia. Ehdokkaista oli eläkeläisiä selvästi äänioikeutettuja vähemmän (noin 17 %). Äänioikeutetuista eläkeläisiä oli noin kolmannes. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena työikäisestä, 18–64 -vuotiaasta väestöstä.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan aluevaaleissa 2022, %

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan aluevaaleissa 2022, %

Kaikista 18–64 -vuotiaista ehdokkaista työllisiä on 80,4 prosenttia. Työllisyysaste on äänioikeutettujen 18–64 -vuotiaiden kohdalla 11,6 prosenttiyksikköä alempi. Pienin ero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen työllisyysasteissa on Pohjanmaalla, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 6,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Suurin ero on Pohjois-Savossa, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 83,4 prosenttia ja äänioikeutettujen 67,6 prosenttia.

Valituista oli työelämässä vielä suurempi osa kuin ehdokkaista. Kaikista valituista oli työllisiä noin 81 prosenttia, 18–64 -vuotiaista työllisten osuus oli 92,1 prosenttia. Eläkeläisiä valituista oli noin 13 prosenttia.

Ehdokkaissa oli enemmän yrittäjiä (ml. maa- ja metsätalousyrittäjät) kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista oli noin 14 prosenttia ja äänioikeutetuista hieman yli 10 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten yrittäjiä oli ehdokkaana Liike Nyt -puolueella (30,2 %) ja toiseksi eniten Keskustalla (20,2 %), joista noin puolet oli maa- ja metsätalousyrittäjiä.

Aluevaltuustoihin valituiksi tulleista työllisistä yrittäjiä oli 12,3 prosenttia, eniten Liike Nyt -puolueen (36,8 %) ja Keskustan valituista (19,8 %). Toimihenkilöitä valituista tulleista oli 79 prosenttia, eniten Vasemmistoliiton (88,3 %) ja Kristillisdemokraattien valituista (87,5 %). Työntekijöitä valituista oli 3,9 prosenttia, eniten Perussuomalaisissa (9,6 %).

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sosioekonomisen aseman mukaan aluevaaleissa 2022, %

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sosioekonomisen aseman mukaan aluevaaleissa 2022, %

Toimialoista eniten aluevaltuustoihin valittuja työllisti terveys- ja sosiaalipalvelut, valituiksi tulleista työllisistä toimialalla työskenteli vuoden 2019 lopussa 30,1 prosenttia. Toiseksi suurin toimiala oli julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus, jossa työllisistä valituista työskenteli 24,4 prosenttia. Kaikista äänioikeutetuista sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli 17,7 prosenttia ja julkisessa hallinnossa 4,8 prosenttia. Työllisistä valituista 42,3 prosenttia oli kuntasektorin palkansaajia. Valtiosektorilla työskenteli 16,0 prosenttia, yksityisen sektorin palveluksessa 29,4 prosenttia ja yrittäjinä 12,3 prosenttia valituista työllisistä valtuutetuista.

Työllisten äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen toimiala aluevaaleissa 2022

Äänioikeutetut Ehdokkaat Valitut
lkm % lkm % lkm %
A Maa- ja
metsätalous,
kalastus
62 358 3,1 246 3,2 44 3,8
B-E Teollisuus 305 328 15,0 635 8,2 38 3,3
F Rakentaminen 149 694 7,4 252 3,3 21 1,8
G-H Kauppa
ja kuljetus
338 511 16,6 711 9,2 51 4,4
I Majoitus ja
ravitsemis-
toiminta
73 884 3,6 169 2,2 5 0,4
J Informaatio
ja viestintä
73 755 3,6 257 3,3 23 2,0
K-L Rahoitus
ja vakuutus,
kiinteistö-
toiminta
51 149 2,5 168 2,2 16 1,4
M-N Muut
liike-elämän
palvelut
261 998 12,9 763 9,9 68 5,9
O Julkinen
hallinto,
maanpuolustus
96 689 4,8 898 11,6 283 24,4
P Koulutus 138 540 6,8 877 11,4 135 11,7
Q Terveys- ja
sosiaalipalvelut
360 425 17,7 1 877 24,3 349 30,1
R-U Muut
palvelut
94 210 4,6 750 9,7 109 9,4
Tuntematon 28 913 1,4 114 1,5 16 1,4

Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2020 oli 22 300 euroa, ehdokkaiden 30 900 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo oli keskimäärin 39 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen. Käytettävissä olevat rahatulot olivat suurimmat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella niin äänioikeutetuilla (25 900 euroa/vuosi) kuin ehdokkaillakin (34 500 euroa/vuosi). Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Euromääräisesti suurin tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä oli Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla, joissa ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli yli 10 000 euroa korkeampi kuin äänioikeutettujen. Pienimmät tuloerot olivat Keski-Pohjanmaan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla, alle 8 000 euroa.

Aluevaltuustoihin valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2020 oli 42 200 euroa. Valituiksi tulleiden miesten tulojen mediaani oli 47 000 euroa ja naisten 39 200 euroa.

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa/vuosi) hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022

Äänioikeutetut Ehdokkaat Valitut
Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
Yhteensä 22 300 24 200 20 800 30 900 31 600 30 300 42 200 47 000 39 200
Itä-
Uudenmaan
24 600 27 000 22 600 32 700 34 600 30 300 40 000 38 800 40 500
Keski-
Uudenmaan
25 500 27 900 23 300 33 400 34 500 32 400 46 500 52 100 42 200
Länsi-
Uudenmaan
25 900 28 300 24 100 34 500 35 900 33 100 47 100 55 000 41 900
Vantaan ja
Keravan
24 500 26 500 22 900 32 600 34 500 31 700 46 200 55 600 42 100
Varsinais-
Suomen
22 100 24 000 20 700 30 100 30 700 29 800 45 900 55 500 36 700
Satakunnan 21 400 23 500 19 900 30 700 30 600 30 900 39 100 44 200 37 000
Kanta-
Hämeen
22 400 24 400 20 800 32 300 32 800 32 100 42 800 47 400 39 100
Pirkanmaan 21 900 24 000 20 400 30 800 31 600 30 000 43 000 51 500 38 600
Päijät-
Hämeen
21 400 23 400 20 000 30 500 31 400 29 900 41 100 41 300 37 700
Kymen-
laakson
21 400 23 700 19 600 30 200 31 600 28 700 36 200 37 300 34 200
Etelä-
Karjalan
21 000 23 100 19 400 30 700 31 800 29 500 42 200 51 700 34 200
Etelä-
Savon
20 200 21 500 19 300 30 800 30 800 31 000 39 700 40 700 39 200
Pohjois-
Savon
21 100 22 600 20 000 31 500 32 500 30 500 48 300 62 900 45 100
Pohjois-
Karjalan
19 700 20 800 18 900 28 000 27 900 28 000 40 500 48 600 34 600
Keski-
Suomen
21 000 22 900 19 600 29 800 30 400 29 200 46 700 51 000 35 500
Etelä-
Pohjanmaan
21 300 22 900 20 100 31 100 31 200 30 600 47 400 52 600 42 700
Pohjanmaan 22 200 24 500 20 400 30 700 32 500 28 300 42 900 48 300 34 500
Keski-
Pohjanmaan
21 800 24 100 20 000 29 600 30 300 28 000 39 300 39 500 35 500
Pohjois-
Pohjanmaan
22 000 23 800 20 600 30 700 31 300 30 000 45 300 46 300 44 000
Kainuun 20 800 22 200 19 700 29 400 29 900 28 500 36 600 39 400 35 300
Lapin 21 600 23 000 20 500 30 200 30 700 29 500 39 400 41 600 36 900

Valtakunnallinen ehdokasrekisteri on julkaistu Oikeusministeriön ylläpitämillä sivuilla ( www.vaalit.fi ).


Lähde: Aluevaalit 2022, ehdokkaat ja valitut, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (543,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 16.02.2022

Viittausohje:

Tilasto: Aluevaalit [verkkojulkaisu].
04 2022. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/alvaa/2022/04/alvaa_2022_04_2022-02-16_tie_001_fi.html