3. Internet yrityksissä

3.1 Internet-yhteydet

Kaikista vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä 96 prosentilla oli Internet-yhteys keväällä 2008. Luku ei ole muuttunut edellisistä kahdesta vuodesta.

Internetin käyttö on sitä tavallisempaa mitä suuremmasta yrityksestä on kyse (Kuvio 6). Vähintään 20 henkeä työllistävistä yrityksistä kaikilla oli käytössään Internet, mutta pienimmässä kokoluokassa 94 prosentilla. Toimialoittaiset vaihtelut olivat hiukan suurempia. Kun, tukkukaupassa, vähittäiskaupassa, yrityspalveluissa, posti- ja teleliikenteessä ja teollisuudessa 98-99 prosentilla yrityksistä oli käytössään Internet, oli se majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla 87 prosentilla ja lopuilla toimialoilla 91-95 prosentilla. Internet on jo niin yleisesti käytössä, että sen yleistymistä voi käytännössä enää tapahtua vain pienimmissä kokoluokissa ja tietyillä toimialoilla.

Yritykset ovat siirtyneet jo varsin laajalti laajakaistayhteyksien 1) käyttöön. Keväällä 2008 jo 88 prosentilla yrityksistä oli käytössään laajakaistainen yhteys (Kuvio 9). Modeemi tai ISDN oli vielä käytössä viidenneksellä yrityksistä.

Myös laajakaistatekniikoihin perustuvat yhteydet yleistyvät yrityskoon kasvaessa. Kun pienimmässä tutkitussa kokoluokassa laajakaista oli käytössä 83 prosentilla yrityksistä, oli se käytössä 99 prosentilla vähintään sata henkilöä työllistävistä yrityksistä. Toimialoittain tarkasteltuna useimmin on siirrytty laajakaistayhteyksiin tukkukaupassa, yrityspalveluissa, teollisuudessa ja posti- ja teleliikenteessä, joissa laajakaistayhteys on käytössä 90-93 prosentilla yrityksistä. (Kuvio 10).

Harvimmin laajakaistayhteydet oli käytössä liikenteen, majoitus- ravitsemistoiminnan ja rakentamisen toimialoilla, mutta näissäkin jo 79-81 prosentilla yrityksistä oli laajakaistayhteys.

Laajakaistayhteydet ovat yleistyneet nopeasti. Vuodesta 2002 on niiden yritysten määrä, joilla on laajakaistayhteys lisääntynyt 49 prosenttiyksiköllä (Kuvio 11). Pienimmissä tarkastellussa yritysten kokoluokassa on samassa ajassa laajakaistan omaavat yritykset lisääntyneet 56 prosenttiyksiköllä.

Viidenneksellä yrityksistä oli laajakaista jonka nopeus on vähintään 8 Mbit/s (Kuvio 12). Yritysten koon mukaan tarkasteltuna vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä näin nopeita yhteyksiä oli jo 60 prosentilla, ja pienimmissä 5-9 henkilöä työllistävissä yrityksissä 16 prosentilla. Alle 2 Mbit/s laajakaistayhteys nopeimpana yhteytenä oli vielä 6 prosentilla yrityksistä.

3.2 Internetin käyttö

Kysyttäessä yrityksiltä niiden Internetin käytöstä, esitetyistä vaihtoehdoista kaikkein tavallisimmin yritykset käyttävät Internetiä pankki- ja rahoituspalveluihin, johon Internetiä käytti 94 prosenttia Internetiä käyttävistä yrityksistä (Kuvio 14). Internetin käyttö eri tavoin viranomaisyhteyksissä oli myös hyvin tavallista. Internetiä tiedon hankintaan viranomaisilta edellisenä vuonna (2007) käytti 85 prosenttia ja lomakkeiden palauttamiseen viranomaisille 76 prosenttia yrityksistä.

Toimialoittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan viranomaisilta vaihtelee liikenteen 75 prosentista yrityspalvelujen 93 prosenttiin (Kuvio 15) ja Internetin käyttö lomakkeiden palauttamiseen moottoriajoneuvojen kaupan 59 prosentista posti- ja teleliikenteen 83 prosenttiin (Kuvio 16). Suuruusluokittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan viranomaisilta vaihtelee pienimpien yritysten 79 prosentista suurimpien 96 prosenttiin ja Internetin käyttö lomakkeiden palauttamiseen pienimpien yritysten 70 prosentista suurimman kokoluokan 90 prosenttiin.

Internetin käyttö viranomaisyhteyksissä on myös lisääntynyt nopeasti. Internetin käyttö lomakkeiden palauttamiseen viranomaisille on lisääntynyt vuodesta 2003 28 prosenttiyksikköä ja vuodesta 2005 3 prosenttiyksikköä vuodessa.

Internetiä käyttävistä vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä 35 prosentissa koko henkilöstö käytti työssään tietokonetta, jossa oli Internet-yhteys (Kuvio 17). Vähintään puolet henkilöstöstä käytti tällaista tietokonetta 55 prosentissa yrityksistä ja vähintään neljännes 70 prosentissa yrityksistä.

Kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä 61 prosenttia käytti työssään sellaista tietokonetta, jossa on Internet-yhteys (Kuvio 18). Toimialoittain tarkasteltuna useimmin henkilökunta käyttää työssään tällaista tietokonetta posti- ja teleliikenteessä, jossa sellainen oli käytössä 90 prosentilla henkilökunnasta ja toiseksi eniten tukkukaupassa ja yrityspalveluissa, joissa sellainen oli käytössä 81-82 prosentilla työntekijöistä. Harvimmin henkilöstö käyttää tällaista tietokonetta rakentamisen toimialalla, jossa noin kolmannes työntekijöistä käyttää työssään tietokonetta, jossa on Internet-yhteys.

Kuten henkilöstön tietokoneen käyttöäkin koskien eivät erot tässäkään käyttäjämääriä suuruusluokittain tarkasteltuna ole niin suuria kuin monissa muissa suuruusluokittain tehtävissä vertailuissa yritysten tietotekniikan käyttöä koskien. Suurimpien vähintään 100 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöistä 64 prosenttia käyttää työssään tietokonetta, jossa on Internet-yhteys, ja pienemmissä kokoluokissa sellaista työssään käyttävien työntekijöiden osuus vaihtelee varsin vähän, 51 ja 59 prosentin välillä.

3.3 Kotisivut

Omat kotisivut oli keväällä 2008 käytössä 73 prosentilla kaikista vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä (Kuvio 19). Kotisivujen yleisyys on voimakkaasti riippuvainen yrityksen koosta. Suurimmissa kokoluokissa kotisivut oli käytössä 94 prosentilla yrityksistä, mutta pienimmässä vain 65 prosentilla.

Toimialoittain tarkasteltuna kotisivut olivat useimmin käytössä tukkukaupan, yrityspalvelujen, posti- ja teleliikenteen ja teollisuuden yrityksissä, joissa 83-89 prosentilla yrityksistä oli kotisivut. Harvimmin kotisivut olivat käytössä liikenteen ja vähittäiskaupan toimialoilla, joissa vain 52-57 prosentilla yrityksistä oli kotisivut.

Vuodesta 1999 kotisivut ovat lisääntyneet vähintään kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä 32 prosenttiyksiköllä (Kuvio 20) ja vuodesta 2000 vähintään 5 henkilöä työllistävissä yrityksissä 25 prosenttiyksiköllä (Kuvio 21). Suuruusluokittain tarkasteltuna on kasvua edelleen ollut kaikissa kokoluokissa (Kuvio 22).

Kotisivuja käytettiin hyvin yleisesti tuotteiden markkinointiin. Noin yhdeksän kymmenestä vähintään viisi henkilöä työllistävästä yrityksestä, jolla oli kotisivut, käytti niitä tähän tarkoitukseen (Kuvio 23). Tuoteluettelot ja hinnastot olivat kotisivuilla 37 prosentilla yrityksistä. Internet-myyntiä harjoitti noin 13 prosenttia näistä yrityksistä, mutta vain kolme prosenttia tarjosi maksumahdollisuuden suoraan kotisivuilla. Myynnin jälkeisiä palveluja tarjosi 22 prosenttia yrityksistä. Asiakkaalla oli mahdollisuus muokata tuotteita ja sisältöä kuudessa prosentissa yrityksistä. Myös rekrytointia harjoitettiin yleisesti, noin kolmanneksessa yrityksistä ilmoitti avoimista työpaikoista tai tarjosi hakemuksen jättömahdollisuuden kotisivuillaan.

3.4 Intranet ja extranet

Intranetillä tarkoitetaan yrityksen henkilöstön käyttöön rajattua ja suojattua Internet-teknologiaa hyödyntävää verkkopalvelua. Extranetillä puolestaan tarkoitetaan yrityksen ja asiakkaan tai yhteistyökumppanin välistä Internet-teknologiaa hyödyntävää suljettua verkkopalvelua.

Intranetiä käyttää 28 prosenttia kaikista vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä (Kuvio 24), extranetiä puolestaan neljännes yrityksistä (Kuvio 26). Molempien tekniikoiden käyttö on voimakkaasti riippuvainen yrityksen koosta. Kun suurimmista vähintään sata henkilöä työllistävistä yrityksistä kolme neljästä käyttää intranetiä ja noin puolet extranetiä, niin pienimmässä tarkastellussa yritysten kokoluokassa molempia käyttää noin viidennes yrityksistä. Intranetin käyttö on tavallisinta posti- ja teleliikenteen toimialalla, jossa intranet oli puolella yrityksistä. Harvimmin Intranet oli käytössä rakentamisen ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla, 15-16 prosenttia. Extranetin käyttö oli tavallisinta moottoriajoneuvojen kaupan (44 %), vähittäiskaupan (40 %) ja posti- ja teleliikenteen (37 %) toimialoilla.

Intranetin yleisyys ei ole enää lisääntynyt vaan se on asettunut lähelle 30 prosentin tasoa. Extranetin yleisyys on lisääntynyt edelleen (Kuvio 27).

Intranetiä käytettiin annetuista vaihtoehdoista kaikkein tavallisimmin manuaalien, ohjeiden tai koulutusmateriaalin jakamiseen sekä sisäisten tiedotteiden tai päivittäisten uutisten jakamiseen, reilut kaksi kolmannesta Intranetiä käyttävistä käytti sitä näihin tarkoituksiin. Harvimmin Intranetiä käytettiin päivittäisen työn asiakirjojen jakamiseen (48 %) (Kuvio 25).

3.5 Internet-kauppa

Yritysten Internet-kaupalla tarkoitetaan tässä valmiille sähköiselle lomakkeelle Internetissä täytettyä ja lähetettyä tilausta sekä varsinaisissa verkkokaupoissa tehtyä kauppaa. Tavanomaisena sähköpostiviestinä tehdyt tilaukset eivät ole sähköistä kauppaa. Extranet-ratkaisujen kautta käyty kauppa samoin kriteerein lasketaan Internet-kauppaan.

Kaikista vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä 10 prosenttia ilmoitti myyvänsä Internet-kaupalla (Kuvio 28) 2) . Internet-kaupan yleisyys on vakiintunut tälle noin 10 prosentin tasolle vuosina 2005-2007. Internet-kauppaa käytiin kaikkein useimmin posti- ja teleliikenteen toimialalla, jossa 29 prosenttia yrityksistä ilmoitti myyvänsä Internetissä. Myös tukkukaupassa tehtiin Internet kauppaa selvästi useammin kuin muilla toimialoilla, noin viidenneksessä yrityksistä. Harvimmin Internet-myyntiä tehtiin rakentamisen ja moottoriajoneuvojen kaupan toimialoilla, joissa vain 5-6 prosenttia ilmoitti myyvänsä Internetissä. Muilla toimialoilla Internet-myynnin yleisyys vaihteli yhdeksästä yhteentoista prosenttiin. Yrityksen koon mukaan tarkasteltuna Internet-myynnin yleisyys on selvästi suurin suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa, lähes neljännes yrityksistä. Kaikista vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä, joilla on kotisivut 13 prosenttia käy Internet-kauppaa (vrt. Kuvio 23).

Maksumahdollisuuden internetissä suoraan tilausta tehtäessä tarjosi noin neljännes niistä yrityksistä, jotka kävivät Internet-kauppaa. Suuruusluokittain tarkasteltuna suurimmissa vähintään sata henkilöä työllistävissä yrityksissä oli maksumahdollisuus Internetissä selvästi useammin tarjolla kuin muissa yrityksissä.

Internetissä myyvistä yrityksistä 72 prosenttia myi tavaroita, 29 prosenttia palveluita ja 13 prosenttia sähköisiä tuotteita (Kuvio 29).


1) Laajakaistalla tarkoitetaan tässä kaikkia yhteyksiä jotka ovat nopeudeltaan vähintään 256 kbit/s. Modeemi ja ISDN eivät ole laajakaistaisia yhteyksiä, mutta esim. ADSL on.
2) 2006 kyselystä alkaen luku on pienempi aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2006 kysymyslomaketta uudistettiin tuomalla määritelmät kysymyksen yhteyteen entisen alaviitteen tilalta ja korostettiin, että tavanomaiset sähköpostit eivät ole sähköistä kauppaa. Tämä on luultavasti vaikuttanut lukuun alentavasti. Luvun pienentymistä aiempiin vuosiin verrattuna ei siksi tule tulkita Internet-kaupan yleisyyden vähenemiseksi vaan määritelmien mukaisen tuloksen tarkentumiseksi.

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2008, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen (09) 1734 3206, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaavan tilastojohtajan sijainen: Matti Parkkinen


Päivitetty 20.11.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2008, 3. Internet yrityksissä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/icte/2008/icte_2008_2008-11-20_kat_003_fi.html