5. Liiketoiminnan sähköistyminen

Liiketoiminnan sähköistymiseksi kutsutaan tässä yhteydessä sellaisten ohjelmistojen käyttöä, joilla pyritään automatisoimaan tiettyjä sisäisiä tai ulkoisia toimintoja, esim. toiminnanohjausjärjestelmät (ERP), asiakkuuden hallinta (CRM), EDI-tyyppiset ratkaisut, sähköinen lasku ja RFID 1) .

Kyselyn lähestymistapa liiketoiminnan sähköistymistä koskevaan tilastointiin on kehitetty EU-yhteistyössä ja tehdään perusmuodossaan samanlaisena jäsenmaissa. Lähestymistapaan kuuluu useiden kysymysten tekeminen enemmänkin asiaa kuvailevilla kysymyksillä täsmällisten teknologioiden tai standardien sijaan.

5.1. Automaattinen tiedon jakaminen yrityksen sisällä

Yritysten sisäisen tietojärjestelmäintegroinnin yleisyyttä ja tasoa arvioidaan kysymällä automaattisesta tiedon jakamisesta yrityksen sisällä ensin onko myynti- ja ostotilauksen tiedot automaattisesti käytettävissä ohjelmistoissa, joita käytetään eräisiin muihin tarkoituksiin. Tämän jälkeen kysytään täsmällisemmin ERP-ohjelmistosta ja asiakastiedon hallinnoimisen ohjelmistoista, ns. CRM:stä..

Myyntitilausten tiedot ovat automaattisesti käytettävissä ainakin yhdessä mainittuihin tarkoituksiin käytetyissä ohjelmistoissa 45 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 33). Suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa vähintään sata henkilöä työllistävissä yrityksissä näin oli 70 prosentilla yrityksistä ja pienimmillä 10–19 henkilöä työllistävillä yrityksillä 37 prosentilla. Toimialoittain tarkasteltuna tiedot oli automaattisesti käytettävissä selvästi tavallisimmin tukkukaupan toimialalla, 69 prosentilla yrityksistä.

Ostotilausten tiedot ovat automaattisesti käytettävissä jossakin mainittuihin tarkoituksiin käytetyissä ohjelmistoissa 41 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 34). Suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa näin oli 66 prosentilla yrityksistä ja pienimmillä yrityksillä 34 prosentilla. Toimialoittain tarkasteltuna tiedot olivat selvästi yleisimmin automaattisesti käytettävissä tukkukaupan (71 %) ja vähittäiskaupan (66%) toimialoilla.

Myyntitilausten tiedot ovat automaattisesti käytettävissä eri tarkoituksiin hyvin tasaisesti. Kaikkiin kysyttyihin tarkoituksiin (tuotannon- tai palvelujen hallinta, jakelun/toimitusten hallinta, kirjanpito ja varastotasojen hallinta) käytettävien ohjelmistojen käytettävissä oli myyntitilausten tiedot 29–33 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 35 ja Liitetaulukko 3). Samoin ostotilauksien tiedot ovat automaattisesti käytettävissä yhtä yleisesti, varastotasojen hallinnan ohjelmistoissa 32 prosentilla yrityksistä ja kirjanpitoon käytettävissä ohjelmistoissa 34 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 36 ja Liitetaulukko 3).

ERP-ohjelmisto oli 32 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 37). Erot yritysten suuruuden mukaan ovat luonnollisesti suuria, vaihdellen pienimpien tarkasteltujen yritysten 19 prosentista suurimpien yritysten 75 prosenttiin. Toimialoittain tarkasteltuna yleisimmin ERP-ohjelmisto oli käytössä tukkukaupan (56 %) ja teollisuuden (54 %) toimialoilla.

Asiakastiedon hallintaan tarkoitettu ohjelmisto (ns. CRM) oli käytössä 39 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 38). Suuruusluokittain CRM-ohjelmiston yleisyys vaihtelee pienimpien yritysten 32 prosentista suurimpien 61 prosenttiin. Toimialoittain CRM-ohjelmisto on selvästi yleisimmin käytössä informaation ja viestinnän toimialalla (66%) ja tukkukaupassa (57%).

Suurimmalla osalla oli CRM ohjelmisto asiakastietojen hankintaan, 36 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 41). Analyysien tekemisen markkinointitarkoituksiin CRM-ohjelmisto mahdollisti 28 prosentissa yrityksistä (Liitekuvio 27). Noin 3 prosentilla yrityksistä asiakastietojen hallintaan tarkoitettu CRM ohjelmisto oli vain analysointi tarkoituksiin, ei asiakastietojen hankintaan.

5.2. Automatisoitu tiedonvaihto ulkoisten tietojärjestelmien kanssa

EU lähestymistavassa EDI-tyyppinen automatisoitu tiedonvaihto määritellään Suomen lomakkeella seuraavasti: ”Automatisoidulla tiedonvaihdolla tarkoitetaan tietojärjestelmästä tuotettua määrämuotoista tiedonvaihtoa, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä, esim. tilaus, lasku, rahtikirja tai palkka-aineisto. Tällaista tiedonvaihtoa kutsutaan usein EDI:ksi (Electronic Data Interchange), Suomessa käytetään usein termiä EDI/OVT ja viranomaisten kanssa asioitaessa TYVI-tiedonsiirtoa (tässä ei tarkoiteta web-lomakkeilla asiointia). Esimerkkejä EDI:stä: EDIFACT, ODETTE, XML/EDI. Myös standardien ulkopuoliset muiden osapuolten kanssa sovitut määrämuotoiset viestimuodot ovat tässä tarkoitettua tiedonvaihtoa.”

Automatisoitua tiedonvaihtoa ulkoisten tietojärjestelmien kanssa käytti 52 prosenttia yrityksistä (Liitekuvio 41). Suuruusluokittain tarkasteltuna käytön yleisyys vaihteli pienimpien yritysten 44 prosentista suurimpien 77 prosenttiin. Toimialoittain käyttö oli suhteellisen tasaista. Yleisintä automaattinen tiedonvaihto oli vähittäiskaupan (62%) ja tukkukaupan (62%) toimialoilla. Automatisoitua tiedonvaihtoa käytettiin kysytyistä vaihtoehdoista yleisimmin tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen viranomaisilta ja maksutietojen lähettämiseen rahoituslaitoksille, joihin sitä käytti 70–72 prosenttia automatisoitua tiedonvaihtoa käyttävistä yrityksistä (Liitekuvio 42 ja (Liitetaulukko 4).

Automatisoidun tiedonvaihdon käyttötarkoitukset liiketoiminnassa vaihtelevat selkeästi toimialoittain. Sitä käyttävistä yrityksistä laskettuna tuoteinformaation lähettäminen tai vastaanotto on yleisintä vähittäiskaupan (53%), majoitus- ja ravintolatoiminnan (44%) sekä tukkukaupan (39%) toimialoilla, kuljetusasiakirjojen lähettäminen ja vastaanotto on yleisintä kuljetuksen ja varastoinnin (52%), tukkukaupan (46%) sekä teollisuuden (41%) toimialoilla.

Maksutietojen lähettäminen rahoituslaitoksille ja tietojen lähettäminen tai vastaanottaminen viranomaisilta ovat huomattavasti tasaisemmin käytössä eri toimialoilla.

5.3 Sähköinen lasku

Sähköisestä laskusta kysyttiin erikseen lähettämistä ja vastaanottamista. Lisäksi kysyttiin erilaisia sähköisen laskun muotoja, verkkolaskua, EDI-laskua ja muita sähköisiä laskuja, esimerkiksi sähköpostilaskuja. Kaksi ensimmäistä sähköisen laskun muotoa ovat varsinaisen kiinnostuksen kohteena sillä ne edustavat kehittynyttä, automatisoitua laskutusprosessia. Sähköpostin liitteenäkin lähetettävät laskut osoittavat kuitenkin tietotekniikan ja tietoverkkojen hyväksikäyttöä.

Ainakin jotakin sähköisen laskun muodoista on lähettänyt 64 prosenttia kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä. Verkkolaskuja on lähettänyt 46 prosenttia ja kehittyneitä sähköisiä laskuja (verkkolasku tai EDI-lasku) 49 prosenttia yrityksistä. Muita sähköisiä laskuja, esim. sähköpostilaskuja lähetti 38 prosenttia yrityksistä.

Ainakin jotakin sähköisen laskun tyypeistä otti vastaan 79 prosenttia, verkkolaskuja 46 prosenttia, kehittyneitä sähköisiä laskuja (verkkolasku tai EDI-lasku) 48 prosenttia ja muita sähköisiä laskuja, esim. sähköpostia 66 prosenttia yrityksistä.

Sähköinen laskutus on yleistynyt läpi koko yrityskentän (Liitetaulukko 5).

5.4 RFID

RFID (Radio Frequency Identification) on yleisnimitys radiotaajuuksilla toimiville etätunnistustekniikoille. Sitä käytetään esim. henkilötunnistukseen, kulunvalvontaan, kuljetusten seurantaan, käyttöomaisuuden seurantaan tai tuotteiden tunnistukseen.

Kaikista yrityksistä 8 prosenttia ilmoitti käyttävänsä RFID:tä. Suurimmassa kokoluokassa sitä käytti 22 prosenttia ja pienimmässä vain 4 prosenttia yrityksistä (Liitekuvio 43). Toimialoittain RFID:n käyttö oli yleisintä vähittäiskaupan (14%), teollisuuden (11%), informaation ja viestinnän (11%) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (10%) toimialoilla.

Tavallisin RFID tekniikan käyttötarkoitus oli henkilötunnistus ja kulunvalvonta, johon sitä käytti 81 prosenttia RFID:tä käyttävistä yrityksistä. Tuotteiden valmistamisen tai palvelun toimittamisen yhteydessä RFID:tä käytti 25 prosenttia ja tuotteiden tunnistamiseen 21 prosenttia RFID:tä käyttävistä yrityksistä (Liitekuvio 44).


1) RFID (Radio Frequency Identification) on yleisnimitys radiotaajuuksilla toimiville etätunnistustekniikoille. Sitä käytetään esim. henkilötunnistukseen, kulunvalvontaan, kuljetusten seurantaan, käyttöomaisuuden seurantaan tai tuotteiden tunnistukseen.

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen (09) 1734 3206, Kari-Pekka Niemi (09) 1734 3399, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 24.11.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2011, 5. Liiketoiminnan sähköistyminen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/icte/2011/icte_2011_2011-11-24_kat_005_fi.html