Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Tämä sivu on arkistoitu.

Laatuseloste: Julkinen oikeusapu

1. Tilastotietojen relevanssi

Julkisen oikeusavun tilasto kuvaa julkisissa oikeusaputoimistoissa vuoden aikana vireillä olleita ja loppuun käsiteltyjä asioita.

Keskeistä tietosisältöä ovat julkisissa oikeusaputoimistoissa loppuun käsitellyt asiat oikeusaputoimistoittain, hovioikeuspiireittäin, asialuokittain ja asiaryhmittäin käsittelyajan, omavastuuosuuden, hakijan iän ja sukupuolen, omavastuumaksun, oikeusapumaksun ja toimenpiteen mukaan. Tilastossa on lisäksi ns. työtili vuoden aikana vireillä olleista asioista.

Oikeusavulla tarkoitetaan sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten oikeudellisen avustajan osittain tai kokonaan valtion varoilla.

Oikeusavun antamista varten valtiolla on oikeusaputoimistoja, jotka sijaitsevat yleensä samoilla paikkakunnilla kuin käräjäoikeudet. Valtion oikeusaputoimistoissa oikeusapua tarjoavat julkiset oikeusavustajat. Oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet. Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa ja sitä haetaan aina valtion oikeusaputoimistolta.

Oikeusapua ei anneta, jos asianosaisella on asian käsittelyn kattava oikeusturvavakuutus. Oikeusapua ei myöskään anneta yhtiöille tai yhteisöille. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi saada oikeusapua elinkeinotoimintaa koskevassa tuomioistuinasiassa.

Oikeusapu myönnetään hakijan tulojen, menojen, varallisuuden ja elatusvelvollisuuden perusteella. Oikeusaputoimistossa lasketaan niistä hakijan kuukausittaiset käyttövarat. Kuukausittaisten käyttövarojen perusteella määritellään, myönnetäänkö hakijalle oikeusapua ja mikä on oikeusavun saajalle jäävä omavastuuosuus.

Oikeusapumaksu (35 euroa) peritään kaikilta hakijoilta, joiden tulot vähennysten jälkeen ovat yli 500 euroa. Oikeusapumaksun voi siis joutua maksamaan, vaikka oikeusavun saisi ilman omavastuuta (omavastuu 0 %).

Jos oikeusapuhakemus hylätään, voi hylätystä hakemuksesta tehdä valituksen eli ratkaisupyynnön, joka osoitetaan tuomioistuimelle. Hakija toimittaa ratkaisupyynnön oikeusaputoimistolle, joka voi itse oikaista päätöksen. Mikäli oikaisuun ei oikeusaputoimiston mielestä ole aihetta, se siirtää asian tuomioistuimen tutkittavaksi.

Rikoksesta epäillyllä on joissakin tapauksissa oikeus saada itselleen esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin puolustaja valtion varoin. Törkeästä rikoksesta epäillylle tai pidätettynä tai vangittuna olevalle puolustaja määrätään hänen pyynnöstään. Omasta aloitteestaan tuomioistuin voi määrätä puolustajan henkilölle, joka on alle 18-vuotias tai joka ei kykene puolustamaan itseään. Näissä tilanteissa henkilö saa puolustajan taloudellisesta asemastaan riippumatta. Puolustajan palkkion maksaa valtio. Jos henkilö tuomitaan rikoksesta, hänen on korvattava puolustajan palkkio valtiolle, jolleivät hänen tulonsa oikeuta oikeusapuun. Korvauksen suuruus määräytyy kuten oikeusavussa. Puolustajaksi määrätään julkinen oikeusavustaja, asianajaja tai muu lakimies. Yleensä tehtävään määrätään rikoksesta epäillyn itsensä esittämä henkilö.

Jos henkilö joutuu perheväkivallan tai seksuaalirikoksen uhriksi, tuomioistuin voi määrätä hänelle esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin avustajan tai tukihenkilön. Jos uhrilla on oikeudenkäynnissä vaatimuksia, tuomioistuin määrää hänelle avustajan. Jollei uhri esitä vaatimuksia, hänelle voidaan määrätä tukihenkilö. Avustaja tai tukihenkilö määrätään uhrin tuloista riippumatta. Hänen palkkionsa ja kulunsa maksetaan valtion varoista.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto on saatu oikeusministeriön ylläpitämästä julkisten oikeusaputoimistojen asianhallintajärjestelmästä, josta käytetään lyhennettä Julia.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastossa ovat kaikki vuoden aikana julkisissa oikeusaputoimistoissa vireillä olleet asiat, jotka on kirjattu Juliaan. Tilastojen perusaineistona Juliaa voidaan pitää erittäin kattavana.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilaston perusaineisto poimitaan tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä ja julkaistaan myöhemmin samana vuotena.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja julkisessa oikeusavussa vireillä olleista ja loppuun käsitellyistä asioista julkaistaan internetissä Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannassa sekä vuosittain ilmestyvässä Oikeustilastollisessa vuosikirjassa.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilaston tiedot perustuvat julkisten oikeusaputoimistojen asiankäsittelyjärjestelmästä (Julia), poimittuun aineistoon. Julia otettiin käyttöön kesäkuussa 2002, eivätkä tässä tilastossa esitetyt tiedot ole täysin vertailukelpoisia esimerkiksi Oikeustilastollisissa vuosikirjoissa tai muissa julkaisuissa ennen tilastovuotta 2003 esitettyjen oikeusapua koskevien tilastojen kanssa.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Julia-aineisto on yhtenäinen ja koko maan kattava vuodesta 2003 eteenpäin.

8. Dokumentointi

Tilastossa käytetyt asia- ja alueluokitukset löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannasta.


Päivitetty 3.9.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkinen oikeusapu [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5382. 2006, Laatuseloste: Julkinen oikeusapu . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/julo/2006/julo_2006_2007-12-21_laa_001.html