Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2019, 2. vuosineljännes

Julkaistu: 21.12.2015

Julkisyhteisöjen velka väheni 2,5 miljardia euroa vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu velka väheni vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 2,5 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 126,1 miljardia euroa. Vuoden takaiseen verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut yhteensä 7,6 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Vuoden 2015 kolmannen neljänneksen aikana valtion velka väheni 2,9 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 110,1 miljardia euroa. Kuoletuksien myötä joukkovelkakirjalainojen kanta väheni 2,8 miljardia euroa sekä lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen kanta yhteensä 0,1 miljardia euroa. Paikallishallinnon eli pääosin kuntien ja kuntayhtymien velka pysyi edellisen neljänneksen tasolla ja oli neljänneksen lopussa yhteensä 17,9 miljardia euroa. Samoin sosiaaliturvarahastojen velka pysyi edellisen neljänneksen tasolla ja oli neljänneksen lopussa 0,8 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Riikka Tupala 029 551 3349, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (216,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 21.12.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 3. vuosineljännes 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/2015/03/jyev_2015_03_2015-12-21_tie_001_fi.html