Julkaistu: 27.9.2019

Julkisyhteisöjen velka kasvoi 5,6 miljardia euroa vuoden 2019 toisella neljänneksellä (Korjaus otsikkoon. Oli ennen: 5,4)

Korjattu 21.10.2019. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2019 toisen neljänneksen lopussa 144,2 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 5,6 miljardia euroa. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 7,4 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta. Lokakuun EDP-notifikaation yhteydessä julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen velan aikasarja on hieman tarkentunut vuodesta 2010 alkaen.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Valtionhallinnon velka kasvoi toisen neljänneksen aikana 5,0 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 121,1 miljardia euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden olevien velkainstrumenttien määrä kasvoi toisen neljänneksen aikana nettomääräisesti 4,9 miljardia euroa. Joukkovelkakirjalainojen kanta puolestaan kasvoi 0,2 miljardia euroa. Lyhytaikaisten lainojen kanta laski 0,3 miljardia euroa ja pitkäaikaisten lainojen kanta kasvoi 0,2 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin velka oli neljänneksen lopussa 22,2 miljardia euroa. Lyhytaikaisten velkainstrumenttien määrä väheni 0,6 miljardilla ja pitkäaikaisten lainojen kanta kasvoi 0,6 miljardilla eurolla. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,3 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 2,3 miljardia euroa. Velan määrän kasvu selittyy lyhytaikaisten lainojen lisääntymisellä.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu. Lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä ja päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista löytyy puolestaan osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/soveltamisp.html.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aaro Hottinen 029 551 3231, Jose Lahtinen 029 551 3776, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (232,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 27.09.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 2. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/2019/02/jyev_2019_02_2019-09-27_tie_001_fi.html