Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Kauppa

Kaupan toimiala koostuu auto-, tukku- ja vähittäiskaupasta sekä agentuuritoiminnasta. Vuonna 2004 tilinpäätöstilastossa mukana olevien yritysten lukumäärä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 46 400. Henkilöstön määrä sen sijaan kasvoi 1 600 henkilöllä ja oli 233 000. Liikevaihtoa kaupan yritykset keräsivät 95,7 miljardia euroa vuonna 2004, kasvua edellisvuodesta oli 5,5 prosenttia. Kaupan yrityksistä lähes viidesosa on autokauppoja, neljäsosa tukkukauppoja ja liki puolet vähittäiskauppoja. Agentuuritoiminta on kaupan pienin toimiala, sen osuus on 8 prosenttia yritysten lukumäärästä.

Kaupan toimialojen liikevaihdon muutos 2003 ja 2004

Vuonna 2004 kaupan liikevaihdon kasvusta melkein puolet tuli tukkukaupasta ja runsas kolmannes autokaupasta. Vähittäiskaupan osuus kasvusta oli 14 prosenttia.

Kaupan liikevaihdon jakautuminen suuruusluokittain 2004

Kaupassa toimivista yrityksistä lähes 99 prosenttia kuului pk-sektoriin. Liikevaihtoa pk-yritykset keräsivät lähes 42 prosenttia toimialan liikevaihdosta eli 39,9 miljardia euroa ja niissä työskenteli 58 prosenttia kaupan henkilöstöstä. Jalostusarvoa pk-yrityksille kertyi 6,7 miljardia euroa, mikä oli lähes miljardin enemmän kuin suurilla yrityksillä. Henkilöä kohden laskettuna pk-yritysten jalostusarvo oli 49 700 euroa.

Kaupan liikevaihto 1999-2004, pk- ja suuret yritykset

EU:n komission suositus pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä on muuttunut vuonna 2003. Kokoluokkien euromääräiset liikevaihto ja taseen loppusumma ovat muuttuneet. Tämä aiheuttaa jonkin verran poikkeavuutta aikaisempiin vuosiin nähden.

Vaikka kaupan kannattavuuden tunnusluvuissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia verrattuna edellisiin vuosiin, kohenivat kaikki katteet euromääräisesti. Kaupan myyntikate kasvoi 674 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja oli 21,3 miljardia euroa vuonna 2004. Varsinaisten toimintakulujen vähentämisen jälkeen muiden kulujen kattamiseen jäi 4,5 miljardia euroa, käyttökatteen ollessa 4,6 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Voittoa kaupalle kertyi 2,9 miljardia euroa eli 3 prosenttia tuotoista.

Kaupan kannattavuuden tunnuslukuja 1999-2004

Kaupan pk-yritysten kulurakenne poikkeaa suurten yritysten kulurakenteesta. Pk-yritysten aine- ja tarvikekäyttö sekä ulkopuoliset palvelut lohkaisivat liiketoiminnan tuotoista runsaat 72 prosenttia. Henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut veivät runsaat 22 prosenttia, jolloin käyttökatetta jäi 5,3 prosenttia tuotoista. Sen sijaan suurten yritysten aine- ja tarvikekäyttöön sekä ulkopuolisiin palveluihin kului 82 prosenttia tuotoista, henkilöstökuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin vajaat 14 prosenttia. Käyttökatteeksi tuli 4,1 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Kaupan toimialojen myyntikate 2004, pk- ja suuret yritykset

Kaupan liiketoiminta on tehostunut edelleen. Liikevaihto yritystä kohden kasvoi vuotta aiemmasta 5,5 prosenttia ja oli 2,1 miljoonaa euroa vuonna 2004. Jalostusarvo kohosi 12,6 miljardiin euroon, mikä oli 4,4 prosenttia edellisvuotista enemmän. Henkilöä kohden laskettuna jalostusarvoa kertyi 54 000 euroa. Pk-yritysten osuus jalostusarvosta oli 6,7 miljardia euroa. Kaupan rahoitusasema pysyi edellisen vuoden tasolla, omavaraisuusasteen ollessa 44,9 prosenttia taseesta. Kokonaisvelkojen suhde liikevaihtoon oli 25,1 ja nettovelkojen 19,7 prosenttia. Likviditeettiasemaa kuvaava quick ratio kohosi tyydyttävästä hyväksi. Pk-yritysten omavaraisuusaste oli 43,2 prosenttia taseesta ja kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon säilyivät 23 prosentin tuntumassa.

Kaupan rahoituksen tunnuslukuja 1999-2004

Autokauppa

Autokaupassa oli kolmas vahva kasvun vuosi liikevaihdolla mitattuna. Liikevaihtoa kertyi 17,6 miljardia euroa vuonna 2004. Kasvua vuotta aiemmasta oli 1,8 miljardia euroa eli 11,4 prosenttia. Alalla työskenteli 38 400 henkilöä, lähes 1 800 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Autokaupassa jalostusarvoa kertyi 2 miljardia euroa, mikä oli 51 200 euroa henkilöä kohden laskettuna. Pk-sektorin osuus toimialan liikevaihdosta oli vajaat 46 prosenttia ja se työllisti yli 64 prosenttia henkilöstöstä. Jalostusarvoa pk-yrityksille kertyi 1,1 miljardia, henkilöä kohden laskettuna 44 700 euroa.

Autokaupan liikevaihto 1999-2004, pk- ja suuret yritykset

EU:n komission suositus pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä on muuttunut vuonna 2003. Kokoluokkien euromääräiset liikevaihto ja taseen loppusumma ovat muuttuneet. Tämä aiheuttaa jonkin verran poikkeavuutta aikaisempiin vuosiin nähden.

Kaikilla lasketuilla tunnusluvuilla mitattuna autokaupan kannattavuus heikkeni hieman edellisestä vuodesta. Toimintakulujen vähentämisen jälkeen jäi 675 miljoonaa euroa muiden kulujen kattamiseen, käyttökatteen ollessa 3,8 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Voittoa autokaupalle kertyi 463 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Autokaupan kannattavuuden tunnuslukuja 1999-2004

Pk-yritysten myyntikate, jota ne saivat 20,8 prosenttia liikevaihdosta, oli 7 prosenttiyksikköä parempi kuin suurten yritysten. Voittoa pk-yrityksille kertyi 276 miljoonaa euroa, mikä oli 3,4 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Suurten yritysten kannattavuuden tunnusluvut heikentyivät noin prosenttiyksikön verran vuotta aiemmasta. Tilikauden tulosta suurille yrityksille jäi 187 miljoonaa euroa eli 1,9 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste heikkeni autokaupassa edellisvuodesta prosenttiyksikön verran 44,1 prosenttiin taseesta. Sen sijaan kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon pysyivät edellisen vuoden tasolla 18,6 prosentissa. Maksuvalmiutta kuvaava quick ratio laski autokaupassa tyydyttävälle tasolle.

Tukkukauppa

Hieman yli puolet kaupan liikevaihdosta eli 49,7 miljardia euroa tuli tukkukaupasta. Alalla toimi neljännes kaupan yrityksistä. Näiden 11 400 yrityksen palveluksessa työskenteli kolmasosa kaupan henkilöstöstä eli 74 600 henkilöä. Tukkukaupan yritysten määrä väheni vajaalla 100 yrityksellä ja henkilöstön määrä 1 300 henkilöllä vuotta aiemmasta. Liikevaihto sen sijaan kasvoi 2,4 miljardia euroa, kasvuprosentin ollessa 5,1. Pk-sektori kattoi tukkukaupan yritysten lukumäärästä 97 prosenttia, liikevaihdosta lähes 36 ja henkilöstöstä 58 prosenttia.

Tukkukaupan liikevaihto 1999-2004, pk- ja suuret yritykset

EU:n komission suositus pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä on muuttunut vuonna 2003. Kokoluokkien euromääräiset liikevaihto ja taseen loppusumma ovat muuttuneet. Tämä aiheuttaa jonkin verran poikkeavuutta aikaisempiin vuosiin nähden.

Tukkukaupan jalostusarvo, jota kertyi 5,5 miljardia euroa, kasvoi 5 prosenttia edellisvuodesta. Pk-yritysten osuus toimialan jalostusarvosta oli hieman yli puolet. Henkilöä kohden laskettuna pk-yritykset saivat jalostusarvoa 68 100 euroa.

Tukkukaupan kannattavuuden tunnusluvut pysyivät edellisien vuosien tasolla. Esimerkiksi nettotulos oli 1,2 miljardia euroa eli 2,3 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Edelliseen vuoteen verrattuna voitto kasvoi 172 miljoonaa euroa ja oli 1,4 miljardia. Kaikilla lasketuilla tunnusluvuilla mitattuna pk-yritysten toiminta oli kannattavampaa kuin suurten. Aine- ja tarvikekäytön vähentämisen jälkeen pk-yritykset saivat myyntikatetta 28,2 prosenttia liikevaihdosta, tunnusluku oli lähes 14 prosenttiyksikköä parempi kuin suurilla yrityksillä. Tilikauden tulosta pk-yrityksille jäi 3,5 ja suurille 2,3 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Tukkukaupan käyttökate 1999-2004, pk- ja suuret yritykset

Tukkukaupan omavaraisuusaste heikkeni puoli prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 45,3 prosenttia taseesta. Kokonais- ja nettovelat suhteessa liikevaihtoon sen sijaan lisääntyivät runsaalla prosenttiyksiköllä vuotta aiemmasta ja olivat 27,1 ja 22 prosenttia. Maksuvalmiutta kuvaava quick ratio säilyi edellisten vuosien tapaan hyvänä.

Tukkukaupan rahoituksen tunnuslukuja 1999-2004

Pk-yritysten omavaraisuusaste säilyi 45 prosentin tuntumassa ja kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon 25 prosentissa, sen sijaan suurten yritysten kokonais- ja nettovelat kasvoivat noin 2 prosenttiyksiköllä. Maksuvalmius pysyi pk-sektorilla hyvänä ja suurilla tyydyttävänä.

Vähittäiskauppa

Vähittäiskaupan 22 100 yritystä keräsivät liikevaihtoa 27,2 miljardia euroa, runsaat 28 prosenttia koko kaupan liikevaihdosta. Liikevaihdon kasvuprosentti oli 2,6. Toimialalla työskenteli 114 500 henkilöä, miltei puolet kaupan henkilöstöstä. Ala työllisti 1 200 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vähittäiskaupan liikevaihto 1999-2004, pk- ja suuret yritykset

EU:n komission suositus pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä on muuttunut vuonna 2003. Kokoluokkien euromääräiset liikevaihto ja taseen loppusumma ovat muuttuneet. Tämä aiheuttaa jonkin verran poikkeavuutta aikaisempiin vuosiin nähden.

Pk-sektorin osuus vähittäiskauppojen lukumäärästä oli 99 prosenttia. Liikevaihdosta ne keräsivät lähes puolet eli 13,4 miljardia euroa ja työllistivät henkilöstöstä 55 prosenttia. Vähittäiskaupan jalostusarvo kasvoi 4,6 prosenttia edellisvuodesta ja oli 4,7 miljardia euroa, josta pk-sektori keräsi hieman yli puolet.

Vähittäiskaupan kannattavuuden tunnuslukuja 1999-2004

Kaikki lasketut kannattavuuden tunnusluvut kohenivat hieman edellisvuodesta. Varsinaisten toimintakulujen vähentämisen jälkeen muiden kulujen kattamiseen jäi käyttökatetta 1,5 miljardia euroa eli 5,4 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Tilikauden tulosta vähittäiskaupassa kertyi miljardi euroa, mikä oli 3,7 prosenttia tuotoista. Pk-sektorille kertyi myyntikatetta 30,1 prosenttia liikevaihdosta, kuten edellisenäkin vuonna. Tilikauden tulosta, joka oli 4 prosenttia liiketoiminnan tuotoista, pk-sektori keräsi 540 miljoonaa euroa. Voitto kasvoi edellisvuodesta 34 miljoonaa euroa.

Vuodesta 1999 lähtien vähittäiskaupan omavaraisuusaste on vahvistunut, ja se oli 45,5 prosenttia taseesta vuonna 2004. Kokonais- ja nettovelat suhteessa liikevaihtoon pysyivät edellisen vuoden tasolla ja olivat 23,9 ja 16,9 prosenttia. Maksuvalmiutta kuvaava quick ratio oli edellisvuoden tapaan tyydyttävä.

Vähittäiskaupan rahoituksen tunnuslukuja 1999-2004

Pk-yritysten omavaraisuusaste, joka oli 7 prosenttiyksikköä heikompi kuin suurilla yrityksillä, säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 41,1 prosenttia taseesta. Kokonais- ja nettovelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat puolentoista prosenttiyksikön verran. Vaikka suurten yritysten omavaraisuusaste vahvistui prosenttiyksiköllä vuotta aiemmasta, lisääntyivät myös velat suhteessa liikevaihtoon prosenttiyksiköllä, kokonaisvelkojen ollessa lähes 27 ja nettovelkojen 19 prosenttia.

Päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakauppa kattaa elintarvikkeiden, juomien ja tupakan erikoistumattoman vähittäiskaupan (TOL 5211), hedelmien ja vihannesten vähittäiskaupan (TOL 5221), lihan ja lihatuotteiden vähittäiskaupan (TOL 5222), kalan, äyriäisten ja nilviäisten vähittäiskaupan (TOL 5223), leipomotuotteiden ja makeisten vähittäiskaupan (TOL 5224) sekä muun päivittäistavaroiden vähittäiskaupan erikoismyymälöissä (TOL 5227).

Päivittäistavarakaupassa toimi 4 400 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 11,7 miljardia euroa ja henkilöstöä ne työllistivät 41 100. Vaikka yritysten lukumäärä pieneni edellisvuodesta 200 yrityksellä, kasvoi liikevaihto runsaalla 3 prosentilla ja henkilöstön määrä 1 100 henkilöllä. Päivittäistavarakaupan osuus vähittäiskaupan liikevaihdosta oli 43 ja henkilöstöstä 36 prosenttia. Pk-sektorin osuus päivittäistavarakauppojen lukumäärästä oli 99 prosenttia, liikevaihdosta noin 40 ja henkilöstöstä 41 prosenttia. Jalostusarvoa pk-yrityksille kertyi 586 miljoonaa euroa, henkilöä kohden laskettuna 34 600 euroa.

Vähittäis- ja päivittäistavarakaupan myyntikate 1999-2004

Päivittäistavarakaupan kannattavuuden tunnusluvuissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Aine- ja tarvikekäyttöön ja ulkopuolisiin palveluihin kului runsaat 75 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut veivät kumpikin noin 10 prosenttia, jolloin käyttökatetta jäi 533 miljoonaa euroa eli 4,5 prosenttia tuotoista. Voittoa päivittäistavarakaupalle kertyi 403 miljoonaa euroa, mikä oli 3,4 prosenttia liiketoiminnan tuotoista.

Pk-yritysten kannattavuus oli heikompi kuin suurten yritysten. Esimerkiksi käyttökatetta pk-yrityksille kertyi 3,3 prosenttia liiketoiminnan tuotoista, kun tämä tunnusluku suurilla yrityksillä oli 2 prosenttiyksikköä parempi. Voittoa pk-yritykset keräsivät 136 miljoonaa euroa eli 2,9 prosenttia tuotoista. Suurten voitto nousi 267 miljoonaan euroon, mikä oli 3,8 prosenttia tuotoista.

Päivittäistavarakaupan rahoituksen tunnuslukuja 1999-2004

Päivittäistavarakaupan omavaraisuusaste vahvistui 2,6 prosenttiyksiköllä 48,7 prosenttiin taseesta. Kokonais- ja nettovelat suhteessa liikevaihtoon pysyivät edellisvuoden tasolla 23 ja 15 prosentin tuntumassa. Pk-yritysten omavaraisuusaste oli 42,4 prosenttia taseesta, jääden noin 8 prosenttiyksikköä heikommaksi kuin suurten yritysten. Kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon, jotka olivat pk-yrityksillä 14,3 prosenttia, pienenivät lähes 3 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Maksuvalmiutta kuvaava quick ratio pysyi molemmilla sektoreilla tyydyttävänä.


Päivitetty 1.3.2006

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kaupan tilinpäätöstilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5336. 2004, Kauppa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.2.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/katipa/2004/katipa_2004_2006-03-02_kat_002.html