Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajien luottamus 2019, marraskuu

Laatuseloste: Kuluttajien luottamus

1. Tilastotietojen relevanssi

Kuluttajien luottamus -tilasto on henkilöotantaan pohjautuva kyselytutkimus, joka tehdään yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä eli puhelinhaastattelujen ja itse täytettävän verkkolomakkeen avulla. Tutkimuksella kuvataan Suomessa asuvien kuluttajien talouteen liittyviä mielialoja, arvioita ja odotuksia oman taloutensa ja Suomen yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Sillä selvitetään myös kuluttajien aikomuksia tehdä hintavia hankintoja, säästää ja ottaa lainaa.

Kuluttajien luottamus -tilasto tunnettiin aiemmin nimellä kuluttajabarometri. Ensimmäinen barometritutkimus toteutettiin marraskuussa 1987. Aluksi tutkimus tehtiin kaksi kertaa vuodessa (touko- ja marraskuu), ja vuonna 1992 tutkimuskerrat nostettiin neljään (helmi-, touko-, elo- ja marraskuu). Lokakuusta 1995 alkaen tietoa kuluttajien luottamuksesta on kerätty Euroopan komission (talous- ja rahoitusyksikkö DG ECFIN) toimeksiannosta, harmonisoimana ja osin rahoittamana joka kuukausi.

Kuluttajien luottamustutkimuksessa esitettävät kysymykset jakautuvat etupäässä mielipidekysymyksiin mutta myös tosiasiakysymyksiin. Kysymyksiin vastaaminen tapahtuu valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla (kvalitatiivinen tutkimus; poikkeuksena inflaatiota koskevat prosenttiarvio-kysymykset).

Kuluttajien luottamuksen ilmiöaluetta koskevien kysymysten sanamuodot ja vastausvaihtoehdot tilaston verkkolomakkeella (järjestys eroaa lomakkeesta)

Kysymys Vastausvaihtoehdot
B1. Millainen on mielestäsi oma taloudellinen tilanteesi nyt, verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten? paljon parempi jonkin verran parempi samanlainen jonkin verran huonompi paljon huonompi en osaa sanoa
B2. Entä millaisen arvioit sen olevan 12 kuukauden kuluttua, verrattuna tilanteeseen nyt? paljon parempi jonkin verran parempi samanlainen jonkin verran huonompi paljon huonompi en osaa sanoa
B3. Millainen on sinun mielestäsi Suomen taloudellinen tilanne nyt, verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten? paljon parempi jonkin verran parempi samanlainen jonkin verran huonompi paljon huonompi en osaa sanoa
B4. Entä millaisen arvioit sen olevan 12 kuukauden kuluttua, verrattuna tilanteeseen nyt? paljon parempi jonkin verran parempi samanlainen jonkin verran huonompi paljon huonompi en osaa sanoa
B5. Kuinka paljon arvioit hintojen [nousseen / laskeneen] prosentteina viimeisen 12 kuukauden aikana? Voit antaa luvun yhden desimaalin tarkkuudella.     _ _ , _ %      en osaa sanoa
B6. Kuinka paljon arvioit hintojen [nousevan / laskevan] prosentteina seuraavan 12 kuukauden aikana? Voit antaa luvun yhden desimaalin tarkkuudella.     _ _ , _ %      en osaa sanoa
B7. Miten arvioit työttömien määrän muuttuvan Suomessa? Arveletko, että työttömiä on 12 kuukauden päästä: paljon enemmän jonkin verran enemmän yhtä paljon jonkin verran vähemmän paljon vähemmän en osaa sanoa
B8. Onko työttömyyden tai lomautuksen uhka omalla kohdallasi viimeisen 12 kuukauden aikana mielestäsi: lisääntynyt paljon lisääntynyt hieman pysynyt ennallaan vähentynyt hieman vähentynyt paljon ei uhkaa/ en osaa sanoa
C1. Jos ajattelet yleistä taloudellista tilannetta Suomessa, niin millainen aika mielestäsi nyt on ostaa kestokulutustavaroita, kuten huonekaluja, kodintekniikkaa tai auto? hyvä aika   ei hyvä eikä huono aika   huono aika en osaa sanoa
C2. Jos ajattelet yleistä taloudellista tilannetta Suomessa, niin millainen aika mielestäsi nyt on säästää? erittäin hyvä melko hyvä   melko huono erittäin huono en osaa sanoa
C3. Jos ajattelet taas yleistä taloudellista tilannetta, niin millainen aika mielestäsi nyt on ottaa lainaa? erittäin hyvä melko hyvä   melko huono erittäin huono en osaa sanoa
D1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten omaa rahatilannettasi tällä hetkellä? säästöön jää paljon säästöön jää hieman rahat riittävät nipin napin joudun käyttämään säästöjä velkaannun tällä hetkellä en osaa sanoa
D2. Kuinka todennäköistä on, että säästät rahaa seuraavan 12 kuukauden aikana? Myös velan lyhentäminen on säästämistä. hyvin todennäköistä melko todennäköistä   melko epätodennäköistä hyvin epätodennäköistä en osaa sanoa
D5. Aiotko ottaa lainaa seuraavan 12 kuukauden aikana? kyllä, varmasti mahdollisesti   luultavasti en en en osaa sanoa
E1. Verrattuna edelliseen 12 kuukauteen, miten aiot käyttää rahaa kestokulutustavaroiden hankintaan seuraavan 12 kuukauden aikana? paljon enemmän jonkin verran enemmän saman verran jonkin verran vähemmän paljon vähemmän en osaa sanoa
E2. Kuinka todennäköistä on, että käytät rahaa henkilöauton ostoon seuraavan 12 kuukauden aikana? hyvin todennäköistä melko todennäköistä   melko epätodennäköistä hyvin epätodennäköistä en osaa sanoa
E4. Aiotko käyttää rahaa asunnon ostoon tai talon rakentamiseen seuraavan 12 kuukauden aikana? Omaan tai jonkun perheenjäsenen käyttöön, loma-asunnoksi, vuokrattavaksi, myös rakenteilla oleva talo. kyllä, varmasti mahdollisesti   luultavasti en en en osaa sanoa
E5. Kuinka todennäköistä on, että käytät suuren summan rahaa asunnon korjauksiin tai parannuksiin seuraavan 12 kuukauden aikana? Esimerkiksi lämmitysjärjestelmän korjaus tai uusiminen, kylpyhuoneremontti, lattiarakenteiden uusiminen, rakennuksen laajentaminen. hyvin todennäköistä melko todennäköistä   melko epätodennäköistä hyvin epätodennäköistä en osaa sanoa

Mielipidekysymyksissä vastausten prosenttijakaumasta johdetaan saldoluku , joka vastaa EU:n ‘balance figure’ -mittaria. Saldoluku luonnehtii vastaajien keskimääräistä mielipidettä tiettynä ajankohtana. Saldolukujen tarkastelu aikasarjana kertoo mielialojen muutoksista ajankohdasta toiseen.

Saldoluku saadaan myönteisten ja kielteisten vastausosuuksien erotuksena painottamalla äärivastauksia luvulla 1 ja maltillisempia vastauksia luvulla 0,5. Saldolukuun ei oteta mukaan keskimmäisiä eli neutraaleja mielipiteitä eikä ’en osaa sanoa’ -vastauksia. Saldoluku voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä. Mitä korkeamman (positiivisen) arvon saldoluku saa, sitä valoisampi näkemys kuluttajilla on taloudesta.

Saldoluvun laskenta vastausosuuksista kysymyksittäin

Kysymys Saldoluvun laskukaava
B1, B2, B3, B4 (1 x paljon parempi + 0,5 x jonkin verran parempi) - (1 x paljon huonompi + 0,5 x jonkin verran huonompi)
B7 (1 x paljon vähemmän + 0,5 x jonkin verran vähemmän) - (1 x paljon enemmän + 0,5 x jonkin verran enemmän)
B8 (1 x vähentynyt paljon + 0,5 x vähentynyt hieman) - (1 x lisääntynyt paljon + 0,5 x lisääntynyt hieman)
C1 (1 x hyvä aika) - (1 x huono aika)
C2, C3 (1 x erittäin hyvä + 0,5 x melko hyvä) - (1 x erittäin huono + 0,5 x melko huono)
D1 (1 x säästöön jää paljon + 0,5 x säästöön jää hieman) - (1 x velkaannun tällä hetkellä + 0,5 x joudun käyttämään säästöjä)
D2 (1 x hyvin todennäköistä + 0,5 x melko todennäköistä) - (1 x hyvin epätodennäköistä + 0,5 x melko epätodennäköistä)
E1 (1 x paljon enemmän + 0,5 x jonkin verran enemmän) - (1 x paljon vähemmän + 0,5 x jonkin verran vähemmän)

Inflaatio-kysymysten (B5, B6) kohdalla prosenttivastauksista lasketaan kuluttajien arvioiden keskiarvo (mukaan itseisarvoltaan vain alle 15 prosentin arviot). Osto- ja lainanottoaikomusten (D5, E2, E4, E5) osalta summataan yhteen varman ja mahdollisen aikomuksen vastausosuudet.

Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) tiivistää kuluttajien näkemykset taloudesta. Luottamusindikaattori on neljän saldoluvun aritmeettinen keskiarvo: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Tämä uusi vuonna 2019 käyttöön otettu luottamusindikaattori on Euroopan komission talous- ja rahoitusyksikön (DG ECFIN) käyttämä ja suosittelema. Entisen pitkään käytetyn luottamusindikaattorin osatekijöitä olivat (kaikki koskien seur. 12 kk): oma talous (B2), Suomen talous (B4), yleinen työttömyys (B7) ja kotitalouden säästämismahdollisuudet (D2).

Kuluttajien luottamusindikaattorin ja taloutta koskevien odotusten avulla on mahdollista ennakoida talouden kehitystä mikro- ja makrotasolla. Uuden luottamusindikaattorin pitäisi DG ECFIN:n tekemän analyysin perusteella kuvata varsinkin yksityisen kulutuksen kehitystä entistä indikaattoria paremmin.

Kuluttajien luottamustutkimuksen tiedonkeruulomake sisältää edellä mainittujen kysymysten lisäksi myös joukon kysymyksiä kuluttajien kulutus-, säästö- ja lainanottoaikomuksista. Näistä kysymyksistä voidaan summata niiden kuluttajien prosenttiosuudet, jotka varmasti tai mahdollisesti aikovat kuluttaa, säästää tai ottaa lainaa tietyn ajan kuluessa.

Kuluttajien luottamus -tilaston luokittelutietoina ovat käytössä vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, koulutusaste, sosioekonominen asema, bruttotulot, asuinalue, asumismuoto ja kotitalouden koko.

2. Menetelmäkuvaus

Kuluttajien luottamus -tilaston otannan ja haastattelulomakkeen suunnitteluun, tietojen jatkokäsittelyyn ja analysointiin, julkaisujen laadintaan ja tietopalveluun osallistuu päätoimisesti yksi henkilö ja osa-aikaisesti muutamia asiantuntijoita.

Otanta ja tiedonkeruu

Kuluttajien luottamus -tilaston perusjoukkoon kuuluu 4,0 miljoonaa 18–74-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä. Tilaston tiedonkeruussa käytetään paneeliasetelmaa: jokainen vastaaja osallistuu tutkimukseen kaksi kertaa puolen vuoden sisällä. Tutkimuksen otoskoko on kuukausittain 2 200 henkilöä, joista puolet eli 1 100 on aina uusia osallistujia. Otos poimitaan Tilastokeskuksen väestötietokannasta systemaattista satunnaisotantaa (SYS) käyttäen. Kehikon lajittelujärjestys noudattaa maantieteellistä väestötiheyttä. Poiminta voidaan rinnastaa yksinkertaisen satunnaisotannan käyttöön sillä lisäyksellä, että otos on maantieteellisesti itsepainottuva. Tutkimusalueena on koko maa. Tietojen hankinta tapahtuu yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä eli puhelinhaastattelujen ja itse täytettävän verkkolomakkeen avulla. Vastaajat edustavat Suomen 18–74-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen.

Tutkimuksen vastauskadon ollessa nykyisin yli 50 prosenttia saadaan vastaukset joka kuukausi runsaalta 1 000 henkilöltä. Vastauskato käsittää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan. Myös mahdollinen ylipeitto (kuolleet, ulkomaille muuttaneet ja pysyvästi laitoshoidossa olevat) sisältyy tässä vastauskatoon.

Tilastokeskuksen haastattelijat koulutetaan työsuhteen alkaessa sekä haastattelutekniikan että kuluttajien luottamus -tilaston sisällön osalta. Haastattelijoilla on työssään apuna tutkimuksen ohjeisto ja mahdollisuus saada lisäopastusta työnohjaajilta ja esimiehiltä sekä tilaston tutkijoilta. Haastattelijapalautteen avulla kyselylomakkeita voidaan päivittää ja hioa entistä paremmiksi.

Tilastokeskuksesta lähetetään kuukausittain juuri ennen tiedonkeruun alkua jokaiselle otoshenkilölle tutkimuksen saatekirje, jossa esitellään lyhyesti tutkimuksen sisältö ja tarkoitus. Myös sähköpostia käytetään tavoittelussa ja informoinnissa. Puhelinnumerojen haku tapahtuu pääasiassa ostetun hakupalvelun välityksellä, mutta haastattelijat täydentävät sitä lopuksi lisähakujen avulla. Vastaajat voivat ottaa itsekin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse Tilastokeskukseen esimerkiksi sopivan haastatteluajan löytämiseksi.

Tiedonkeruu aloitetaan kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, ja se vie runsaat kaksi viikkoa. Ensin alkaa verkkovastaaminen ja muutaman päivän päästä puhelinhaastattelut. Verkkolomake on auki koko keruujakson ajan. Valmis yhdistetty keruuaineisto tarkistetaan, editoidaan ja painotetaan välittömästi SAS-, Excel- ja Calmar-sovellusten avulla. EU:n komissiolle (DG ECFIN) tulokset lähetetään sähköpostitse noin kymmenen päivää ennen tutkimuskuukauden loppua. Tilastokeskus julkaisee tulokset Suomessa kuukauden 27. päivänä (viikonlopun tai pyhän sattuessa seuraavana työpäivänä). Kuluttajien luottamus -tilaston tuotantoprosessi on jatkuva, sillä uudet haastattelut alkavat pian edellisen kuukauden tietojen tultua julkisuuteen.

Kuluttajien luottamus -tilaston edeltäjän kuluttajabarometrin tiedot kerättiin vuosina 1987–1999 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Perusjoukon muodosti 15–74-vuotias väestö. Tutkimuksessa käytettiin rotatoivaa paneeliasetelmaa. Myöhemmin vuodesta 2000 huhtikuuhun 2019 saakka kuluttajabarometrin kohteena oli kuukausittain kokonaan vaihtuva otos. Samaa otosta käytettiin myös suomalaisten matkailu -tutkimuksen ym. kyselyjen tiedonkeruussa. Vuonna 2012 perusjoukkoa laajennettiin 75–84-vuotiailla henkilöillä. Kuluttajabarometrin tiedonkeruu tehtiin yksinomaan puhelinhaastatteluilla.

Painotus

Kaikki kuluttajien luottamus -tilaston vastaustiedot korotetaan perusjoukon tasolle painokertoimien avulla. Painotus korjaa vastauskadon vaikutuksia ja parantaa tietojen tilastollista tarkkuutta. Painokertoimet muodostetaan käyttämällä hyväksi kunkin havainnon todennäköisyyttä sisältyä otokseen.

Viime vaiheessa painokertoimet saadaan kalibrointimenetelmällä (Calmar) niin, että valittujen taustamuuttujien, henkilön sukupuolen, ikäryhmän, koulutusasteen ja asuinalueen estimoidut reunajakaumat vastaavat koko perusjoukosta saatuja reunajakaumia eli väestörakennetta (koulutusaste lisättiin mukaan tammikuusta 2018 lähtien). Painot muodostuvat perusjoukon solufrekvenssien ja otosfrekvenssien suhteena. Pienistä tai nolliksi jääneistä solufrekvensseistä ei tarvitse välittää. Menetelmää voidaan kutsua myös ”epätäydelliseksi jälkiositukseksi”. Painojen kalibrointi tehdään ”automaattisesti” yhtenä osana tulosten käsittelyohjelmia (SAS).

Painotuksen vaikutus mielialamittareiden arvoihin on yleensä vähäinen kolmesta syystä: Ensinnäkin tutkimuksen otanta-asetelma (SYS) tuottaa itsepainottuvan otoksen. Toiseksi kato on pysynyt melko tasaisena eri väestöryhmissä, joten se ei ole kovin paljon vinouttanut aineistoa. Ja kolmanneksi mielipiteitä koskevien kysymysten ja niistä laskettujen indikaattorien korrelaatio on heikko painotuksessa käytettyjen muuttujien kanssa. Voidaan sanoa, että mielipiteet hajoavat suhteellisen paljon eri väestöryhmissä.

Tilastokeskus ei tee kausitasoitusta julkaisemilleen kuluttajien luottamuksen aikasarjoille (vrt. Euroopan komissio, kohta 5).

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Mielialamittareiden luotettavuuden arviointi ei ole yksiselitteistä. Kuluttajien odotuksia koskevan informaation merkitys on kuitenkin yleisesti tunnustettu, ja kuluttajien mielialamittareita on käytetty pitkään ennakoivien talousindikaattorien osina ja talouden ennustemalleissa.

Kuluttajien luottamusindikaattori on ollut laajasti käytössä Suomessa, kun on haluttu ennakoida kuluttajien toimintaa. Se on korreloinut vahvasti yksityisen kulutuksen ja bruttokansantuotteen (bkt) muutosten kanssa. Myös suorat osto-, säästämis- ja lainanottoaikomuksia koskevat kysymykset ovat ennakoineet hyvin päätösten toteutumista. Kuluttajien työttömyys- ja inflaatio-odotukset ovat olleet varsin osuvia.

Kuluttajien luottamuksesta (kuluttajabarometrista) on tehty Suomessa muutama luotettavuustutkimus. Kari Djerf analysoi tutkimuksen alkuvaiheessa (1989 ja 1990) eräiden ostoaikomustietojen toimivuutta sekä osuvuutta makrotaloudellisten mittareiden kanssa. Suomen Pankissa on selvitetty inflaatio-odotusten toimivuutta (Kuismanen & Spolander 1995, Pursiainen 1999, Kangassalo & Takala 2005). Vuonna 1997 tuotettiin kattava luotettavuusselvitys kymmenen vuotta toimineesta kuluttajabarometrista Helsingin CIRET-konferenssiin (Djerf & Takala). Syksyn 2010 CIRET-konferenssiin valmistui jälleen paperi kuluttajabarometrista ja sen indikaattorien osuvuudesta (Kangasniemi, Kangassalo & Takala). Sittemmin Tara Junes (2014) on tehnyt vertailuja kuluttajien luottamuksen ja yksityisen kulutuksen sarjojen välillä Suomessa ja muutamissa muissa EU-maissa.

Pertti Kangassalo ja Veijo Notkola analysoivat vastauskadon rakenteen muutosta tiedonkeruutavan vaihtuessa vuonna 1999–2000 (CIRET 2000). Myöhemmin tutkittiin laajemminkin menetelmämuutoksen vaikutuksia kuluttajabarometrin tuloksiin (Kangassalo & Heiskanen 2001; ks. kohdat 2 ja 6).

Vuonna 2013 selvitettiin EU:n komission toimeksiannosta (Task force on quality of BCS data) kaikkien EU-maiden kuluttajabarometrien vastausosuuksia ja näihin vaikuttavia tekijöitä (Junes & Kangassalo).

Otantatutkimuksella kerättyihin tietoihin sisältyy aina tilastollista epätarkkuutta, jota kuitenkin painotuksella vähennetään (ks. edellä kohta 2).

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Kuluttajien luottamus -tilaston kuukausitulokset ilmestyvät nopeasti, vain noin viikko haastattelujen päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden 27. päivänä (viikonlopun tai pyhän sattuessa seuraavana työpäivänä). Vuodesta 2015 alkaen on jokaisen kuukausijulkistuksen yhteydessä ollut saatavilla myös suuralueittaisia aikasarjatietoja. Myös sukupuolen, ikäryhmän ja koulutusasteen mukaisia tietokantataulukkoja (aikasarjoja) julkaistaan toukokuusta 2019 lähtien. Vuoteen 2014 asti tuotetut maakunnittaiset barometritulokset (aikasarjat) ajettiin neljännesvuosittain kolmen kuukauden yhdistetystä aineistosta ja julkaistiin vuosineljännestä seuraavan kuukauden tietojen ohessa. Vuoden 2018 loppuun asti kerättiin helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa kotitalouksien laiteomistustietoja ja ne julkaistiin aina seuraavan kuukauden julkistuksen yhteydessä. Kaikki kuluttajien luottamus -tilaston tulokset ovat julkistettaessa tarkistettuja ja lopullisia.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Kuluttajien luottamus -tilaston tulokset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla (Uusimmat tilastotiedot tai Avainluvut) tiedotteina ja pdf-julkaisuina suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (Tulot ja kulutus -aihealue):

  1. Joka kuukausi noin viikko haastattelujen päättymisestä ilmestyvät kuukausitiedote ja -julkaisu sekä tietokantataulukot (StatFin), joissa esitetään koko maata ja luokitellut eri väestöryhmiä ja suuralueita koskevat tiedot aikasarjoina.

  2. Kuukausittain laaditaan myös taulukkojulkaisu, jossa esitetään yksityiskohtaista tietoa kysymysten vastausjakaumista eri taustamuuttujien mukaan.

  3. Vuoteen 2018 saakka julkaistiin maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa laiteomistustietoja ja vuoteen 2014 asti neljännesvuosittaisia maakunnittaisia tietoja tietokantataulukkoina (aikasarjoja).

Kuluttajien luottamus -tilaston tarkat julkaisuajat löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta.

Tiedotteiden ja julkaisujen lisäksi Tilastokeskuksesta on tilattavissa kuluttajien luottamuksen muuta kuvio- ja taulukkomateriaalia. Tilaston aineistoa voidaan myös räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilastoon liittyviä artikkeleita ja muita kirjoituksia .

Euroopan komission talous- ja rahoitusyksikkö DG ECFIN julkaisee kuukausittain kaikkien EU-maiden tulokset kuluttajien luottamuksesta (kausitasoitettuina). DG ECFIN:n sivuilta löytyvät myös eri suhdannetutkimusten pitkät aikasarjat, metatiedot ym. informaatiota komission survey-ohjelmasta.

6. Tietojen vertailukelpoisuus

Kuluttajien luottamus -tilaston (kuluttajabarometrin) kysymykset ovat aina olleet suurimmaksi osaksi vertailukelpoiset vastaavien kansainvälisten tutkimusten kanssa. Lokakuussa 1995 kuluttajabarometrin mielipidekysymykset yhdenmukaistettiin EU-maiden harmonisoidun kuluttajasurveyn (Consumer Survey) 15 kysymyksen kanssa (nykyisin 18 EU-kysymystä). Jotkin Suomen omat kysymykset ovat olleet mukana samanlaisina tutkimuksen alusta, marraskuusta 1987 lähtien.

Kuluttajien luottamus -tilaston sisältö poikkeaa paljon muiden tilastojen tiedoista ja käsitteistä eikä valtaosa sen tiedoista (subjektiiviset/kvalitatiiviset arviot ja odotukset taloudesta) ole suoraan yhteydessä tai vertailtavissa muihin tilastoihin. Kuitenkin tutkimuksen jo lopetetut laiteyleisyys- ja sijoituskohdekysymykset olivat tietyin varauksin vertailukelpoisia ja täydentäviä suhteessa Tilastokeskuksen harvemmin toteutettaviin isoihin haastattelututkimuksiin (mm. kulutustutkimus , varallisuustutkimus , väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ).

Toisaalta kuluttajien luottamus -tilaston tarkoitus on tarjota väline talouskehityksen ennakointiin, joten tuloksia ja aikasarjoja vertaillaan aina kansantalouden ym. kehitystä kuvaaviin tilastoihin (mm. kansantalouden tilinpito , tuotannon suhdannekuvaaja, työvoimatutkimus , kuluttajahintaindeksi , pankkitilastot ).

Tiedonkeruumenetelmien muutoksilla on aina vähintään jonkin verran vaikutusta tilaston vastausjakaumiin. Vuoden 2000 menetelmämuutoksen seurauksena tulokset koskien kuluttajien arvioita kotitaloutensa rahatilanteesta sekä kestotavaroiden ostamisen ja säästämisen edullisuudesta muuttuivat hieman myönteisemmiksi. Myöhemmin perusjoukon laajennuksen 75–84-vuotiailla henkilöillä arvioidaan heikentäneen aavistuksen kuluttajien luottamusindikaattorin arvoa tammikuusta 2012 alkaen.

Merkittävin muutos kuluttajien luottamus -tilaston menetelmissä tapahtui toukokuussa 2019. Tällöin siirryttiin yhdistelmätiedonkeruuseen (verkkolomake ja puhelinhaastattelut) ja paneeliasetelmaan. Lisäksi perusjoukkoa supistettiin 18–74-vuotiaisiin, painotusta uudistettiin, tietosisältöä kevennettiin huomattavasti ja kaikista kysymyksistä tehtiin henkilökohtaisia eli vain vastaajaa itseään koskevia (aiemmin monet kysymykset olivat koko kotitalouteen kohdistuvia). Näillä muutoksilla oli odotetusti kysymyksestä riippuen vaihtelevan suuruista yhteisvaikutusta tutkimustuloksiin. Helmi-huhtikuussa 2019 toteutetun rinnakkaiskeruun ja vaikutusten huolellisen analyysin perusteella pystyttiin kuitenkin tasokorjaamaan tilaston saldoaikasarjoja taaksepäin tammikuuhun 2018 saakka. Näin säilytettiin tilaston tietojen ainakin osittainen vertailukelpoisuus ajassa edelleen kohtuullisen luotettavana.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Kuluttajien luottamustilasto on ainoa säännöllisesti (kuukausittain) toteutettava kuluttajien mielialoja ja aikomuksia selvittävä tutkimus Suomessa. Tutkimus tehdään tärkeimpien kysymystensä osalta täsmälleen samanlaisena kaikissa EU-maissa (ks. edellä kohdat 5 ja 6).

Koska kuluttajien luottamuksen päätarkoituksena on kansantalouden ja yksityisen kulutuksen muutossuuntien ennakoiminen, tutkimus pyritään toteuttamaan menetelmiensä ja kysymystensä osalta ajassa mahdollisimman muuttumattomana. Näin on Suomessakin joitakin poikkeusvaiheita lukuun ottamatta turvattu katkeamattomat kuukausittaiset aikasarjat vuodesta 1995 alkaen.

.


Lähde: Kuluttajien luottamus 2019, syyskuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, Tuomas Parikka 029 551 3276, kuluttajien.luottamus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 27.9.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. syyskuu 2019, Laatuseloste: Kuluttajien luottamus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2019/09/kbar_2019_09_2019-09-27_laa_001_fi.html