Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajahintaindeksi 2019, syyskuu

Julkaistu: 15.6.2009

Inflaatio nollaan

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hiipui toukokuussa 0,0 prosenttiin. Huhtikuussa se oli vielä 0,8 prosenttia. Inflaation hiipuminen johtui ennen kaikkea elintarvikkeiden halpenemisesta ja korkojen laskusta.

Kuluttajahintoja laski toukokuussa edellisestä vuodesta eniten korkojen ja polttonesteiden hintojen aleneminen. Myös osakehuoneistojen ja kiinteistöjen sekä käytettyjen henkilöautojen halpeneminen alensi inflaatiota. Vaikka elintarvikkeiden hinnat huhtikuusta toukokuuhun laskivat, niiden hinnannousu viime vuodesta oli edelleen suurin kuluttajahintoja nostava tekijä. Myös vuokrien, ravintola- ja kahvilapalveluiden, alkoholijuomien vähittäishintojen sekä terveydenhoidon palvelujen kallistuminen vaikuttivat inflaatioon.

Huhtikuusta toukokuuhun kuluttajahinnat laskivat 0,2 prosenttia. Tämä johtui suurimmaksi osaksi elintarvikkeiden hintojen laskusta ja korkojen alentumisesta.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten noin 50 000 hintatietoa 497 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.

Suomen inflaatiomittarit toukokuu 2009

  Pisteluku Vuosimuutos Kk-muutos

Kuluttajahintaindeksi
2005=100

108,4

0,0 %

-0,2 %

Elinkustannusindeksi
1951:10=100

1 731
   

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100

108,7

1,5 %

-0,1 %

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005=100

108,3

1,3 %

-0,1 %

EMU-maiden inflaatio toukokuussa ennakkotietojen mukaan 0,0 prosenttia

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan EMU-maiden inflaatio oli toukokuussa 0,0 prosenttia. Huhtikuussa se oli 0,6 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli toukokuussa 1,5 prosenttia.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja eikä varainsiirto- ja ajoneuvoveroa. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-säädöksin.

Eurostatin arvio EMU-alueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen. Eurostat julkaisee toukokuuta koskevat yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 16. kesäkuuta.

Uusi indeksi: Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin

Tilastokeskus aloitti uuden kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin julkaisemisen kesäkuussa 2009 koskien toukokuun tietoja. Indeksi mittaa ns. markkinainflaatiota. Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin. Eurostatin tarkoituksena on aloittaa vastaavan indeksin julkaiseminen EMU-maista kesällä 2009.

Kiinteäveroisessa yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä arvonlisä- ja muiden hyödykeverojen muutosten vaikutus inflaatioon on poistettu pitämällä verot kiinteinä indeksin perusajankohtaan nähden. Indeksi mittaa markkinainflaatiota eli hintojen muutosta joka johtuu muista syistä kuin hyödykeverojen muutoksista. Veronmuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.

Toukokuussa ei tapahtunut veromuutoksia, mutta tammikuussa 2009 alkoholivero nousi. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan vähittäismyyntialkoholin hinta kohosi joulukuusta 2008 tammikuuhun 2009 4,75 ja ravintola-alkoholin 1,31 prosenttia. Kiinteäveroisen indeksin mukaan vähittäismyyntialkoholin hinta kohosi vastaavana aikana 0,24 ja ravintola-alkoholin 0,05 prosenttia (markkinainflaatio eli hintamuutos, joka johtuu muista syistä kuin veromuutoksesta). Veromuutoksen hintavaikutus saadaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitysten erotuksena. Alkoholiveron nousun hintoja korottava vaikutus oli vähittäismyyntialkoholin osalta 4,5 ja ravintola-alkoholin osalta 1,3 prosenttia.

Muiden edellisten hyödykeveromuutosten hintavaikutukset olivat seuraavanlaiset: Moottoripyörävero nousi huhtikuussa 2009, ja sen moottoripyörien hintoja kohottava vaikutus oli 3,1 prosenttia. Tupakkavero nousi vuoden 2009 tammikuussa. Tupakkaveron nousu puolestaan aiheutti 2,0 prosentin hintavaikutuksen. Vuoden 2008 tammikuussa nousivat alkoholi-, sähkö- ja polttoainevero ja autovero laski. Alkoholiveron noston vähittäismyyntialkoholin hintoja korottava vaikutus oli 5,1 ja ravintola-alkoholin 1,4 prosenttia. Sähköveron nousu taas aiheutti 1,8 prosentin hinnankorotusvaikutuksen. Polttoaineveron nousun hintavaikutus kevyen polttoöljyn osalta oli 2,8 ja polttoaineiden osalta 3,8 prosenttia. Autoveron laskun uusien autojen hintoja alentava vaikutus oli 7,5 prosenttia.

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin julkistetaan kuukausittain kuluttajahintaindeksin yhteydessä.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi 2009, toukokuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhani Pekkarinen (09) 1734 3476, Christina Telasuo (09) 1734 3472
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi: Christina Telasuo (09) 1734 3472
kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar

Kuluttajahintaindeksi 2009, toukokuu (pdf 243,4 kB)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laskurit

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 15.6.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. toukokuu 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2009/05/khi_2009_05_2009-06-15_tie_001.html