Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Tämä sivu on arkistoitu.

Julkaistu: 27.10.2017

Vuonna 2016 kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat lähes edellisvuoden tasolla

Korjaus 3.11.2017. Korjatut luvut on merkitty punaisella.

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä 17,9 miljardia euroa ja ne kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 0,3 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoiminnan osuus koko käyttötalouden nettokustannuksista oli 58,4 prosenttia. Suurin osuus sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannuksista aiheutui erikoissairaanhoidosta, johon kunnat käyttivät yhteensä 6,6 miljardia euroa. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntataloustilastosta, jota varten kerättiin tietoja kaikilta 313 kunnalta ja kaikilta 144 kuntayhtymältä.

Kuntien käyttötalous vuonna 2016, miljoonaa euroa 1)

  Kunnat
Käyttökustannukset Käyttötuotot Nettokustannukset Muutos %
Sosiaali- ja terveystoiminta yhteensä 20 863 2 941 17 922 0,3
Josta: Erikoissairaanhoito 6 890 297 6 593 -0,6
Opetus- ja kulttuuritoiminta yhteensä 11 736 1 134 10 602 1,1
Josta: Perusopetus 5 145 309 4 836 1,7
Muu toiminta yhteensä 11 287 9 127 2 160 1,9
Josta: Palo- ja pelastustoiminta 705 298 406 -1,6
Käyttötalous yhteensä 43 886 13 201 30 685 0,7
1) Käyttökustannukset sisältävät toimintakulut, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyskulut. Käyttötuotot sisältävät toimintatuotot ja vyörytystuotot, valmistevarastojen muutoksen sekä valmistuksen omaan käyttöön. Nettokustannukset ovat käyttökustannusten ja käyttötuottojen erotus. Nettokustannusten muutos on laskettu edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuntien käyttötalous

Vuonna 2016 kuntien yhteenlasketut käyttökustannukset olivat 43,9 miljardia euroa ja käyttötuotot 13,2 miljardia euroa. Käyttökustannukset olivat edellisvuoden tasolla, kun taas käyttötuotot vähenivät 1,8 prosenttia edellisestä tilastovuodesta. Käyttötalouden nettokustannuksiksi muodostui 30,7 miljardia euroa ja ne kasvoivat edeltävään vuoteen verrattuna 0,7 prosenttia.

Suurin osa kuntien käyttötalouden nettokustannuksista kohdistui sosiaali- ja terveystoimintaan, jonka osuus koko käyttötaloudesta oli kaikkiaan 58,4 prosenttia eli 17,9 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset kasvoivat edelliseen tilastovuoteen nähden 0,3 prosenttia. Erikoissairaanhoito muodosti sosiaali- ja terveystoiminnan nettomääräisistä kustannuksista suurimman osuuden 6,6 miljardilla eurolla ja perusterveydenhuolto 1) toiseksi suurimman 3,3 miljardilla eurolla.

Toiseksi suurin osuus kuntien koko käyttötalouden nettokustannuksista kohdistui opetus- ja kulttuuritoimintaan, jonka osuus käyttötaloudesta oli 34,6 prosenttia eli 10,6 miljardia euroa. Opetus- ja kulttuuritoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset olivat 1,1 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Perusopetus muodosti opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannuksista suurimman osuuden 4,8 miljardilla eurolla ja varhaiskasvatus toiseksi suurimman 2,7 miljardilla eurolla.

Kuntien muuhun toimintaan, johon luetaan kaikki muu toiminta sosiaali- ja terveystoimintaa sekä opetus- ja kulttuuritoimintaa lukuun ottamatta, kohdistui nettokustannuksista 2,2 miljardia euroa, joka tarkoitti 7,0 prosentin osuutta koko käyttötaloudesta. Kasvua muuhun toimintaan kohdistuvissa nettokustannuksissa oli edellisvuoteen verrattuna 1,9 prosenttia.

Kuntayhtymien käyttötalous

Kuntayhtymien yhteenlasketut bruttomääräiset käyttökustannukset olivat 14,4 miljardia euroa ja käyttötuotot 14,6 miljardia euroa vuonna 2016. Bruttomääräiset käyttökustannukset kasvoivat edeltävästä tilastovuodesta 2,2 (oli 5,3) prosenttia ja käyttötuotot 1,8 (oli 5,8) prosenttia.

Suurin osa kuntayhtymien bruttokäyttökustannuksista kohdistui sosiaali- ja terveystoimintaan, jonka osuus koko käyttötaloudesta oli 72,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoiminnan bruttokustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2,8 (oli 7,3) prosenttia ja käyttötuotot 2,6 prosenttia.

Toiseksi eniten eli 8,7 prosenttia kuntayhtymien käyttötalouden bruttomääräisistä kustannuksista kohdistui opetus- ja kulttuuritoimintaan. Opetus- ja kulttuuritoiminnan bruttomääräiset kustannukset vähenivät edellisvuoteen verrattuna 5,9 prosenttia ja tuotot 5,4 prosenttia.

Tietoa tilastosta

Kuntataloustilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä, käyttötaloudesta, investoinneista ja toiminnasta. Tilastoa varten kerätään tietoja kaikilta Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Kuntien taloustilastojen tietosisältö ja tiedonkeruu uudistuivat tilastovuodesta 2015 alkaen, minkä vuoksi kuntataloustilaston tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edeltävinä vuosina julkistettujen kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilaston tietojen kanssa. Kuntataloustilastossa liikelaitokset yhdistetään peruskuntien ja -kuntayhtymien tietoihin, kun taas kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastossa näin ei tehty. Lisäksi uudistuksessa tuli muutoksia kuntien ja kuntayhtymien tehtäväluokitukseen.


1) Perusterveydenhuoltoon luetaan perusterveydenhuollon avohoito, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja suun terveydenhuolto.

Lähde: Kuntataloustilasto 2016. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (282,8 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 27.10.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntatalous [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4147. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kta/2016/kta_2016_2017-10-27_tie_001_fi.html