Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

1. Kuntien talous vuonna 2017

Vuonna 2017 kuntien yhteenlasketut käyttökustannukset olivat 43,0 miljardia euroa ja vastaavat käyttötuotot 12,5 miljardia euroa. Näin ollen kuntien nettomääräiset käyttökustannukset muodostuivat 30,5 miljardin euron suuruisiksi ja ne pienenivät aiempaan vuoteen verrattuna 0,7 prosenttia.

Palveluiden ostoihin ohjautui suurin osa kuntien koko käyttötalouden kustannuksista. Palveluiden ostot koostuvat sekä asiakaspalveluiden ostoista että muiden palveluiden ostoista ja niihin luetaan sekä ulkoiset ostot että kunnan eri tehtävien väliset sisäiset ostot. Palveluiden ostot olivat yhteensä 19,2 miljardia euroa ja kasvua niissä oli edellisvuoteen nähden 2,9 prosenttia.

Sitä vastoin kuntien henkilöstökulut, joihin sisällytetään palkat ja palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut, vähenivät edellisvuodesta 7,1 prosenttia ollen yhteenlaskettuna 13,5 miljardia euroa. Kunnat kirjasivat viime vuoden aikana avustuksiin yhteensä 2,0 miljardia euroa ja niiden väheneminen edeltävään tilastovuoteen verrattuna oli 22,5 prosenttia johtuen osin perustoimeentulotuen siirtymisestä Kansaneläkelaitoksen vastuulle.

Suurin osa käyttötalouden yhteenlasketuista nettokäyttökustannuksista vuonna 2017 kohdistui vertailuvuoden tapaan sosiaali- ja terveystoimintaan, jonka nettokustannukset vähenivät 0,7 prosenttia. Toiseksi suurin osuus kaikista nettokäyttökustannuksista kohdistui opetus- ja kulttuuritoimintaan, jonka nettokustannukset pysyivät edeltävän vuoden tasolla.

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannusten jakauma asukasta kohden vuonna 2017

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannusten jakauma asukasta kohden vuonna 2017
Vuonna 2017 sosiaali- ja terveystoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset olivat 17,8 miljardia euroa ja koko maan tasolla tarkasteltuna ne olivat asukasta kohden 3 227 euroa. Maakunnittaisessa vertailussa sosiaali- ja terveyspalveluiden suurimmat kustannukset olivat Kainuussa, jossa ne olivat 4 013 euroa per asukas. 1)

Erikoissairaanhoito muodosti 6,7 miljardilla eurolla sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannuksista suurimman osuuden. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 2,1 prosenttia ja ne olivat koko maan tasolla 1 221 euroa per asukas. Toiseksi suurin osuus sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannuksista kohdistui perusterveydenhuoltoon, jonka nettokustannukset olivat yhteensä 3,3 miljardia euroa. Perusterveydenhuollon nettokustannukset vähenivät 2,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja asukasta kohden ne olivat 590 euroa. 2)

Kuntien opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannusten jakauma asukasta kohden vuonna 2017

Kuntien opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannusten jakauma asukasta kohden vuonna 2017
Vuonna 2017 opetus- ja kulttuuritoiminnan nettomääräiset kustannukset olivat yhteensä 10,6 miljardia euroa, joka oli 1 924 euroa per asukas koko maan tasoa tarkasteltaessa. Maakunnittaisessa vertailussa suurimmat nettokustannukset asukasta kohden opetus- ja kulttuuritoiminnassa olivat Ahvenanmaalla, jossa ne olivat yhteensä 2 418 euroa. 3)

Perusopetus oli 4,9 miljardilla eurolla opetus- ja kulttuuritoiminnan suurin tehtäväkokonaisuus nettokustannuksilla mitattuna. Perusopetuksen kustannukset kasvoivat nettomääräisesti 0,4 prosenttia edelliseen tilastovuoteen verrattuna ja ne olivat 881 euroa per asukas. Toiseksi suurin osuus eli 2,7 miljardia euroa opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannuksista kohdistui varhaiskasvatukseen, johon ohjautui 0,5 prosenttia vähemmän nettokustannuksia kuin vuotta aiemmin. Asukasta kohden varhaiskasvatuksen nettokustannukset olivat 493 euroa. 4)


1) Väestötietona on käytetty Suomen väkilukua 31.12.2017
2) Lasten ja perheiden palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: lastensuojelun laitos- ja perhehoito, lastensuojelun avohuoltopalvelut, muut lasten ja perheiden avopalvelut. Ikääntyneiden palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: ikääntyneiden laitoshoito, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut ikääntyneiden palvelut. Vammaisten palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: vammaisten laitoshoito, vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut vammaisten palvelut. Muuhun sosiaali- ja terveystoimintaan on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: työllistymistä tukevat palvelut, päihdehuollon erityispalvelut, ympäristöterveydenhuolto, muu sosiaali- ja terveystoiminta. Perusterveydenhuoltoon on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: perusterveydenhuollon avohoito, suun terveydenhuolto, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito.
3) Väestötietona on käytetty Suomen väkilukua 31.12.2017
4) Kulttuuritoimintaan on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: kirjastotoiminta, liikunta ja ulkoilu, nuorisotoiminta, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta, muu kulttuuritoiminta. Muuhun opetukseen on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: kansalaisopistojen vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, muu opetustoiminta.

Lähde: Kuntataloustilasto 2017. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, Jens Melfsen 029 551 2578, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 21.09.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntatalous [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4147. 2017, 1. Kuntien talous vuonna 2017 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.8.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kta/2017/kta_2017_2018-09-21_kat_001_fi.html