Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto -tilaston sivuilla.

Tilinpäätöstilaston laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilinpäätöstilasto kuvaa yritystoiminnan tuloksen muodostumista, kannattavuutta ja taseen rakennetta toimialoittain, suuruusluokittain ja oikeudellisen muodon mukaan luokiteltuna. Tarkasteltavina muuttujina ovat tuloslaskelman ja taseen tiedot, henkilöstötiedot, investointitiedot ja niiden pohjalta lasketut tunnusluvut.

Tilastoyksikkönä on yritys. Valtion ja kuntien liikelaitokset sisältyvät aineistoon. Kuvausalueen ulkopuolelle jäävät julkisen sektorin viranomaisyksiköt sekä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Yksilöivänä tunnuksena on yrityksen liike- ja yhteisötunnus eli y-tunnus.

Tilasto sisältää tuloslaskelma- ja tasetiedot, taseen erittelytietoja, käyttöomaisuuden investoinnit, henkilöstön lukumäärän, palkat ja sosiaalikulut. Lisäksi tilasto sisältää yritysten perus- ja luokittelutietoja, jotka saadaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.

Tilastojen käyttöä ja luovuttamista koskevat yleiset salaussäännöt.

Tuloslaskelma
Kirjanpitolain ja asetuksen mukaiset erät on ryhmitelty uudelleen siten, että niistä käy ilmi tuloksen muodostuminen. Julkaisun tauluissa liiketoiminnan muista tuotoista on käyttöomaisuuden myyntivoitot esitetty satunnaisten erien jälkeen. Lisäksi tuloslaskelmassa on esitetty omana eränään laskennallinen palkkakorjaus. Verot esitetään heti rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen.

Tunnusluvut
Tunnusluvut on laskettu Yritystutkimusneuvottelukunnan ohjeita noudattaen niin pitkälle kuin se on tietosisällön puolesta mahdollista. Tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu myös laskennallinen palkkakorjaus. Tunnuslukujen kaavat löytyvät julkaisusta 'Yritystoiminnan tulos ja taseet'.

Yritys
Tilastoyksikkönä on yritys. Yrityksellä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat:

- ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä,
- oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, taloudellinen yhdistys ja avoin yhtiö),
- valtion ja kuntien liikelaitokset.

Toimialaluokitus
Käytetty toimialaluokitus on Toimialaluokitus 2002 (Tilastokeskus, käsikirjoja 4, Helsinki 2002). Toimialaluokitus 2002 perustuu EU:n toimialastandardiin NACE 2002:een siten, että NACE:n nelinumerotasoa on tarkennettu kansallisia tarpeita varten viidennellä numerolla.

Tilastoja voidaan tuottaa tarkimmalla toimialatasolla tietojen salaussääntöjen puitteissa.

Oikeudellinen muoto
Käytetty oikeudellinen eli juridinen muoto on yritysrekisterin käyttämä luokitus. Verohallinnon asiakastietokannassa olevat oikeudelliset muodot muutetaan Yritys- ja toimipaikkarekisterissä YTR:n käyttämän luokituksen mukaiseksi. Koko tilastovuotta edustava koodi tai tilikauden lopussa voimassa ollut koodi.

12 = kuolinpesä, perikunta
13 = verotusyhtymä (esim. rekisteröimätön osakeyhtiö)
14 = avoin yhtiö
15 = konkurssipesä
21 = kommandiittiyhtiö
22 = laivanisännistöyhtiö (ei osakeyhtiö)
31 = osakeyhtiö
32 = keskinäinen vakuutusyhtiö
33 = säästöpankki
34 = eläkesäätiö tai -kassa, työeläkelaitos, työttömyys- tai avustuskassa
35 = asunto-osakeyhtiö
41 = osuuskunta
51 = säätiö, rahasto
52 = aatteellinen yhdistys
53 = keskinäinen vahinkovakuutusyhdistys
54 = taloudellinen yhdistys
61 = julkinen viranomainen
62 = julkinen liikelaitos
63 = julkisoikeudellinen yhteisö
71 = valtionkirkko
72 = muu uskonnollinen yhteisö
90 = muu oikeudellinen muoto (esim. ulkomaisen talousyksikön Suomessa oleva sivuliike tai sen muu epäitsenäinen osa)

Kokoluokitus
EU:n komission suositus (6.5.2003) pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (2003/361/EY, Euroopan yhteisöjen virallinen lehti N:o L 124/2003) määrittelee PK -yritykset sekä pienet yritykset seuraavien sääntöjen mukaan.

1. Pienet ja keskisuuret yritykset määritellään yrityksiksi,
     - joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden
     - vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai
     - taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa ja
     - jotka täyttävät kohdassa 4 määritellyn perusteen riippumattomuudesta.

2. Kun on tarpeen tehdä ero pienten ja keskisuurten yritysten välillä, 'pieni yritys' määritellään yritykseksi,
     - jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka
     - vuosiliikevaihto on enintään 10 miljoonaa euroa tai
     - taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa ja
     - joka täyttää kohdassa 4 määritellyn perusteen riippumattomuudesta.

3. Kun on tarpeen tehdä ero pienten ja mikroyritysten välillä, 'mikroyritys' määritellään yritykseksi,
     - jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka
     - vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai
     - taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa ja
     - joka täyttää kohdassa 4 määritellyn perusteen riippumattomuudesta.

4. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK -yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää.

Suuruusluokkien liikevaihto- ja taseen loppusumman rajoja tarkistettiin vuonna 2003. Suuruusluokkien tiedot edellisiin vuosiin eivät ole tästä johtuen täysin vertailukelpoisia.

Tuloslaskelma- ja tasetiedot ja käyttöomaisuuden muutostiedot saadaan verohallinnon elinkeinoverotusaineistosta (EVR). Rakennetilasto kerää yrityksiltä lisäksi tuottojen ja kulujen erittelytietoja, investointitietoja, henkilöstötietoja, vientitietoja ja muita tilinpäätöksen liitetietoja.

Tilinpäätöstilastot on laadittu vuodesta 2000 lähtien 30.12.1997 voimaan tullutta uutta kirjanpitolakia ja -asetusta noudattaen (Kirjanpitolaki ja -asetus 30.12.1997 / 1336)

Tärkeimmät Tilinpäätöstilastojen laadintaan vaikuttavat tilastoalan asetukset ovat seuraavat:

1. Yritystoiminnan rakennetilastoasetus. Keskeinen vuosittaisten yritystoiminnan tilastojen laatimista ohjaava asetus (Council Regulation No 58/97 concerning structural business statistics).

2. Tilastoyksikköasetus. Yritystoiminnan tilastoinnissa sovellettava tilastoyksiköitä koskeva asetus (Council Regulation No 696/93 of 15 March 1993 on the statistical units for the observation and analysis of the production system in the Community).

3. Toimialaluokitusasetus. Toimialaluokitus 2002 perustuu Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, NACE 2002:een, joka on vahvistettu Euroopan unionin komission asetuksella, ((EC) No 29/2002 of 19 December 2001 amending Council Regulation (EEC) No 3037/90 on the statistical classification of activities in the European Community).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilaston peruskehikon muodostaa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. Yritysrekisteristä saadaan tilaston keskeiset luokitusmuuttujat kuten toimiala, sektori, oikeudellinen muoto, omistajatyyppi, alue sekä henkilöstön määrä ja suuruusluokka. Tilinpäätöstilastoon yritykset on valittu käyttäen samoja rajauksia toiminta-ajan, henkilöstön ja liikevaihdon suhteen kuin yritysrekisterissä. Myös yhdenkertaista kirjanpitoa pitävät ammatinharjoittajat sisältyvät tilinpäätöstilastoon. Lisäksi tilastoon sisältyvät valtion liikelaitokset. Kunnalliset liikelaitokset sisältyvät tilastoon energia- ja vesihuollon ja liikenteen toimialoilta.

Tilinpäätöstilaston aineisto perustuu verohallinnon elinkeinoverotusaineistoon ja Tilastokeskuksen yritystiedusteluun. Elinkeinoverotusaineisto sisältää kaikkien elinkeinoverotuslain alaisten yritysten ja ammatinharjoittajien tilinpäätöstiedot. Se on ollut Tilastokeskuksen käytettävissä vuodesta 1994 lähtien.

Elinkeinoverotusaineisto on tärkeä yritystilastojen tietolähde, jota ei kuitenkaan sellaisenaan voi käyttää tilastotuotantoon. Aineiston laatu tarkistetaan ja mahdolliset puutteet korjataan monivaiheisella ohjelmalla. Verohallinnon aineistosta on täysin virheetöntä noin 88 prosenttia. Lisäksi puutteet pystytään paikallistamaan ja korjaamaan noin 10 prosentille aineistosta. Vajaat kaksi prosenttia tiedoista imputoidaan käyttäen Donor- eli lähimmän naapurin menetelmää.

Omalla tiedustelulla kerätään vuosittain tietoja kaikilta vähintään 20 henkeä työllistäviltä yrityksiltä. Lisäksi tiedustelun piiriin kuuluu 10–20 henkilöä työllistäviä yrityksiä, jotka ylittävät vuosittain ja toimialoittain muuttuvat liikevaihtorajat. Omassa tiedustelussa kerätään investointitietoja ja muita tilinpäätöksen lisätietoja, henkilöstötietoja, vientitietoja. Oman kyselyn aineistoa tarkistetaan erilaisilla aineiston sisäisillä loogisuus- ja suhdelukutesteillä. Tietoja verrataan myös muihin tietolähteisiin.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilinpäätöstilasto sisältää kattavasti tiedot kaikista liikeyrityksistä lähes kaikilta toimialoilta. Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat. Tilinpäätöstilasto ei sisällä seuraavien toimialojen tietoja: 65–67, 74509, 74509, 75, 801–803, 80421, 91, 92312 Lisäksi tilasto sisältää kunnallisten liikelaitosten tiedot. Suorassa tiedonkeruussa ovat mukana kaikki vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset. Pienempien ja vastaamattomien yritysten tuloslaskelma- ja tasetiedot saadaan verohallinnon elinkeinoverotusaineistosta ja muista hallinnollisista aineistoista. Yritysten luokitustiedot kerätään pääsääntöisesti Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä.

Elinkeinoverotusaineisto on tärkeä tilaston tietolähde, jota ei kuitenkaan sellaisenaan voi käyttää tilastotuotantoon. Aineiston laatu tarkistetaan ja korjataan ohjelmallisesti. Vajaalle kahdelle prosentille yrityksistä tiedot imputoidaan käyttäen Donor- eli lähimmän naapurin menetelmää. Myös kyselyn ulkopuolisten yritysten omaan kyselyyn sisältyvät lisätiedot imputoidaan käyttäen Donor -menetelmää. (Katso tarkemmin julkaisusta 'Yritystoiminnan tulos ja taseet', Liite 2. Tilinpäätöstilaston tuoteseloste.)

Vuoden 2003 lukuja on aiemmin julkaistu ennakollisina. Lopulliset tiedot eroavat jonkin verran ennakollisista.. Ennakkotiedot perustuu yritysjoukkoon, joka kattaa noin 70 prosenttia Suomen yrityksistä ja lähes 90 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Perusaineiston täydentyminen ja lopettamistietojen päivittäminen aiheuttavat muutoksia lopullisiin tietoihin ennakollisiin tietoihin verrattuna.

Liiketoiminnan kuukausikuvaajien liikevaihto on laskettu verohallinnon maksuvalvonta-aineistosta. Liikevaihdon määrittely arvonlisäveroilmoituksessa ei täysin vastaa tuloslaskelman liikevaihtoa.

Suomen yritykset julkaisussa yritysten määrä on suurempi kuin tilinpäätöstilastossa. Ero syntyy pääasiassa rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä julkisen hallinnon yritysten puuttumisesta tilinpäätöstilaston luvuista. Myös yritysten luokittelussa toimialoille on jonkin verran eroja. Tilinpäätöstilastossa esimerkiksi hallintayhtiöt pyritään pitämään emoyrityksen toimialalla toisin kuin yritysrekisterissä.

Tilinpäätöstilastossa yritysten kokoluokitteluna on käytetty EU:n komission suositusta. Tämän johdosta jakautuminen kokoluokkiin eroaa Suomen yritykset -julkaisussa esitetyistä lukumääristä. Pääasiallinen syy on ehto riippumattomuudesta. Suomen yritykset -julkaisussa pienet ja keskisuuret yritykset on määritelty vain henkilökunnan perusteella.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Yritysten tilinpäätöstilasto tehdään vuosittain ennakolliset ja lopulliset tilastot. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden kesäkuun toisella viikolla. Lopulliset tilinpäätöstiedot valmistuvat 14 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Tilinpäätöstilastoa on laadittu vuodesta 1974.

5. Tietojen saatavuus

Tilinpäätöstietoja on saatavissa toimialoittain ja suuruusluokittain Tilastokeskuksen internet-sivuilta ja internet-sivuilta maksuttomasta Yritysten rakennetilastot -palvelukannasta. Tilastotietoja julkaistaan ennakollisina julkaisussa Yritystoiminnan tulos ja lopullisina julkaisussa Yritystoiminnan tulos ja taseet. Julkaisuun Yritystoiminnan tulos ja taseet sisältyy CD -romppu, jossa laaja taulukkopaketti.

 6. Tilaston vertailukelpoisuus

Tilastotietojen eri ajankohtien vertailukelpoisuuteen vaikutta kirjanpitolain muutokset. Vuoden 2003 tilastossa otettiin käyttöön laskennallinen palkkakorjaus. Tiedot on julkaistu siten, että tiedot on saatavissa myös ilman palkkakorjausta. Vuoden 2003 tilastoon otettiin mukaan myös yritykset, joilla on yhdenkertaisen kirjanpito. Nämä muutokset on tehty myös vuosien 1999–2002 tilastoihin.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Liiketoiminnan kuukausikuvaajien liikevaihto on laskettu verohallinnon maksuvalvonta-aineistosta. Liikevaihdon määrittely arvonlisäveroilmoituksessa ei täysin vastaa tuloslaskelman liikevaihtoa.

Yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoissa yritysten määrä on suurempi kuin rakennetilaston tilinpäätöstilastossa. Ero syntyy pääasiassa rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä julkisen hallinnon yritysten puuttumisesta tilinpäätöstilaston luvuista. Myös yritysten luokittelussa toimialoille on jonkin verran eroja. Tilinpäätöstilastossa esimerkiksi hallintayhtiöt pyritään pitämään emoyrityksen toimialalla toisin kuin yritysrekisterissä.

Tilinpäätöstilastossa yritysten kokoluokitteluna on käytetty EU:n komission suositusta. Tämän johdosta jakautuminen kokoluokkiin eroaa Yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoissa esitetyistä lukumääristä. Pääasiallinen syy on ehto riippumattomuudesta. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoissa pienet ja keskisuuret yritykset on määritelty vain henkilökunnan perusteella.


Päivitetty 31.5.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Liikenteen tilinpäätöstilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5352. 2005, Tilinpäätöstilaston laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/litipa/2005/litipa_2005_2006-12-15_laa_001_fi.html