Julkaistu: 15.3.2021
Vaihtotase ylijäämäinen neljännellä neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui
Vaihtotase oli ylijäämäinen vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski 3 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaratuonti puolestaan laski 8 prosenttia. Samanaikaisesti palveluvienti laski 10 prosenttia vuodentakaisesta, siinä missä palveluiden tuonti vähentyi 20 prosenttia. Ensitulon tili oli ylijäämäinen. Edelliseen neljännekseen verrattuna ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.
Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase
Vaihtotase
Vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä vaihtotase oli 3,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 0,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 2,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,3 miljardia euroa ylijäämäinen, ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen.
Tavarat ja palvelut
Maksutaseen mukainen kauppatase oli 2,3 miljardia euroa ylijäämäinen neljännellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Palvelutase oli 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä.
Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski 3 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 16,7 miljardia euroa siinä missä maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo laski 8 prosenttia vuodentakaisesta 14,4 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo laski 10 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 7,3 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan vähentyi 20 prosenttia vuodentakaisesta 7,0 miljardiin euroon.
Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.
Ensitulo
Ensitulon tili oli 1,3 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä. Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon ylijäämä johtui pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan mm. pääomakorvaukset, kuten korot, osingot ja uudelleen sijoitetut voitot.
Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,2 miljardia euroa, kun ulkomailta Suomeen maksettiin omaisuustuloja 4,4 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 3,3 miljardia euroa. Nettomääräisesti eniten omaisuustuloja ulkomailta Suomeen maksettiin viimeisellä neljänneksellä suorien sijoitusten muodossa, 1,1 miljardia.
Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa
Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema
Arvopaperisijoitukset vahvistivat ulkomaista nettovarallisuusasemaa
Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia 831,6 miljardia euroa ulkomailta ja bruttovelkoja 829,2 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 2,4 miljardia euroa, kun saamisia oli velkoja enemmän. Bruttosaamiset pienenivät pääosin muiden sijoitusten kantojen laskun johdosta. Myös bruttovelat pienenivät muiden sijoitusten kantojen laskun johdosta.
Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edelliseltä neljännekseltä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -3,6 miljardia euroa. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman noususta rahoitustaloustoimet selittivät 1,5 miljardia, kun taas hinta- valuuttakurssimuutokset ja muut luokitusmuutokset 4,5 miljardia euroa.
Arvopaperisaamiset- ja velat kasvoivat
Sijoituslajeittain tutkittuna saamisia ulkomailta oli vuoden 2020 viimeisen neljänneksen lopulla eniten arvopaperisijoituksien muodossa. Arvopaperisaamiset kasvoivat edeltävästä neljänneksestä. Vuoden 2020 viimeisen neljänneksen lopussa arvopaperisaamisia oli 356,1 miljardia euroa, kun edeltävällä neljänneksellä saamisia oli 338,3 miljardia euroa. Kantojen muutos selittyy pääosin arvopaperien hinnanmuutoksilla. Arvopaperisaamisista 128,0 miljardia euroa oli joukkovelkakirjoissa ja rahamarkkinapapereissa ja 228,1 miljardia euroa osake- ja sijoitusrahastosaamisissa.
Arvopaperisijoitusten osuus on suurin myös ulkomaisissa veloissa. Arvopaperivelkoja oli vuoden 2020 viimeisen neljänneksen lopulla 431,2 miljardia euroa ja myös arvopaperivelkojen kanta kasvoi hinnanmuutosten myötä merkittävästi edeltävästä neljänneksestä, jolloin arvopaperivelkojen kanta oli 419,3 miljardia euroa. Arvopaperivelkoja oli eniten joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden muodossa, joita oli 266,1 miljardia neljännen neljänneksen lopussa.
Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin
Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa, kun taas suurimmat nettovelat olivat arvopaperisijoitusten muodossa. Vuoden 2020 viimeisen neljänneksen lopussa suorien sijoitusten nettosaamiset olivat 56,3 miljardia euroa ja arvopaperisijoitusten nettovelka oli 75,1 miljardia euroa. Arvopaperisijoitusten suuri nettovelka selittyy joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden 138,1 miljardin nettovelalla. Osake- ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 63,0 miljardia velkoja suuremmat.
Pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille
Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 1,5 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten suorien sijoitusten muodossa, 1,8 miljardia euroa. Muina sijoituksina pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 0,3 miljardia euroa.
Sosiaaliturvarahastoilla suurimmat nettosaamiset
Kun nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoittajasektoreittain, eniten ulkomaisia nettosaamisia, 160,2 miljardia euroa, oli sosiaaliturvarahastoilla, joista merkittävimpiä ovat työeläkelaitokset. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamisista 131,7 miljardia euroa oli osakkeiden ja sijoitusrahastojen muodossa ja 25,0 miljardia rahamarkkinapapereiden ja joukkovelkakirjalainojen muodossa. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamiset kasvoivat edeltävältä neljännekseltä ennen kaikkea osake- ja sijoitusrahastovarallisuuden hinnanmuutosten myötä. Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 120,6 miljardia euroa. Rahalaitosten nettovarallisuusasema vahvistui 2020 kolmannesta neljänneksestä muiden sijoituksien nettovelan pienenemisen myötä.
Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus
Lisätietoja: Hanna Björklund 029 551 3296, Johannes Nykänen 029 551 3641, maksutase@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja
Julkaisu pdf-muodossa (355,5 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Vaihtotase neljännesvuosittain 2020, milj. euroa (15.3.2021)
- Liitetaulukko 2. Ulkomaiset saamiset ja velat sektoreittain neljännesvuosittain 2020, milj. euroa (15.3.2021)
- Liitetaulukko 3. Ulkomainen varallisuus sektoreittain neljännesvuosittain 2020, milj. euroa (15.3.2021)
- Liitetaulukko 4. Maksutase, milj. euroa (15.3.2021)
- Laatuselosteet
Päivitetty 15.3.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 4. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mata/2020/44/mata_2020_44_2021-03-15_tie_001_fi.html