Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 17.5.2016

Nettomaahanmuutto pieneni selvästi vuotta aiemmasta

Tilastokeskuksen mukaan Suomen muuttovoitto kansainvälisessä muuttoliikkeessä väheni 3 580 henkeä vuonna 2015 vuotta aiemmasta. Nettomaahanmuutto oli viime vuonna 12 441 henkeä, mikä on pienin luku yhdeksään vuoteen. Ulkomaan kansalaisista Suomi sai muuttovoittoa 14 737 henkeä.

Suomen ja ulkomaiden välinen muuttoliike 1993–2015

Suomen ja ulkomaiden välinen muuttoliike 1993–2015

Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2015 aikana 28 746 henkeä. Määrä on 2 761 edellisvuotta pienempi. Suomesta ulkomaille muutto kasvoi 819 henkeä ollen 16 305 henkeä. Nettomaahanmuuttoa kertyi vuoden 2015 aikana yhteensä 12 441 henkeä.

Suomesta muutti EU-maihin viime vuonna 10 899 henkeä. Maastamuutto EU-maihin oli 790 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin. Muutto EU-maista Suomeen väheni 2 288 hengellä ollen 13 090. Suomi sai vuonna 2015 muuttovoittoa EU-maista 2 191 henkeä. Suomen EU-mailta saama muuttovoitto oli selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin.

Vuonna 2015 kuntien välisiä muuttoja oli 280 484, mikä on 11 976 enemmän kuin vuonna 2014. Maakuntien välisten muuttojen määrä oli 132 657 ja se kasvoi 7 574 muutolla. Maakuntien sisäisiä muuttoja tehtiin 4 402 muuttoa edellisvuotta enemmän. Kunnassamuuttoja oli vuoden 2015 aikana 613 201, mikä on 42 135 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Maan sisäisessä muuttoliikkeessä määrällisesti eniten muuttovoittoa sai Uudenmaan maakunta ja toiseksi eniten Pirkanmaan maakunta. Uudenmaan voitto oli 5 949 ja Pirkanmaan 1 367 henkeä. Väkilukuun suhteutettu muuttovoitto oli suurin Manner-Suomessa Uudellamaalla, jonka suhteellinen muuttovoitto oli neljä promillea. Pirkanmaan suhteellinen muuttovoitto oli aivan vähän pienempi kuin Uudenmaan. Määrällisesti eniten maassamuutossa väestöään menetti Pohjois-Pohjanmaan maakunta, jolla muuttotappio oli 1 044 henkeä. Kainuun suhteellinen muuttotappio oli suurin ja se oli kahdeksan promillea. Lapissa suhteellinen muuttotappio oli toiseksi suurinta. Neljätoista maakuntaa sai muuttotappiota kuntien välisessä muutossa.

Muuttoliikkeessä ulkomaiden kanssa yksikään maakunta ei saanut muuttotappiota. Kansainvälisen muuton nettomäärän huomioon ottaminen vähentää muuttotappiollisten maakuntien määrää jonkin verran. Nettomaahanmuuton ja nettomaassamuuton summa oli tappiollinen kymmenellä maakunnalla. Pohjanmaalla oli Manner-Suomessa suhteellisesti suurin ja Etelä-Pohjanmaalla pienin muuttovoitto kansainvälisessä muutossa.

Maan sisäinen liikkuvuus ja ulkomainen muuttoliike 2005–2015

Vuosi Kuntien välinen muutto Kunnan sisäinen muutto Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus
2005 268 152 623 817 21 355 12 369 8 986
2006 265 690 599 876 22 451 12 107 10 344
2007 272 510 595 760 26 029 12 443 13 586
2008 262 704 567 369 29 114 13 657 15 457
2009 257 854 577 409 26 699 12 151 14 548
2010 264 611 575 074 25 636 11 905 13 731
2011 275 157 600 520 29 481 12 660 16 821
2012 274 857 594 956 31 278 13 845 17 433
2013 266 044 577 760 31 941 13 893 18 048
2014 268 021 571 553 31 507 15 486 16 021
2015 280 484 613 261 28 746 16 305 12 441
Aluejako aikasarjassa 1.1.2016

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Matti Saari 029 551 3401, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (263,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 17.5.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Muuttoliike [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6766. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/muutl/2015/muutl_2015_2016-05-17_tie_001_fi.html