Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Bruttokansantuote supistuu kiihtyvällä vauhdilla, kaikki kansantalouden kysyntäkomponentit laskussa

Bruttokansantuotteen volyymi väheni vuoden 2009 tammi-maaliskuussa 2,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2008 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote oli 7,6 prosenttia pienempi työpäiväkorjattuna. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote supistui 6,1 prosenttia vuoden takaisesta.

Bruttokansantuotteen volyymin muutos vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä oli -2,4 prosenttia vuoden takaisesta ja -2,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kun helmikuun julkaisussa vastaavat muutokset olivat -2,4 % ja -1,3 %. Alkuperäinen BKT-aikasarja ei ole tarkentunut helmikuun julkaisusta. Kausitasoitetut aikasarjat tarkentuvat aina riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta, koska jokainen uusi havainto muuttaa kausikomponenttien estimaatteja myös edellisillä neljänneksillä.

Bruttokansantuotteen kausitasoitetun volyymin tarkentuminen Neljännesvuositilinpidon julkaisuissa

Bruttokansantuotteen kausitasoitetun volyymin tarkentuminen Neljännesvuositilinpidon julkaisuissa

Vuonna 2008 bruttokansantuote kasvoi 0,9 %. Kausitasoitettu bruttokansantuote oli suurimmillaan ensimmäisellä neljänneksellä 2008, jonka jälkeen se on vähentynyt kiihtyvällä vauhdilla. Suomen talous sukeltaa nyt yhtä nopeasti kuin 1990-luvun laman alkuvaiheessa, jolloin vuoden 1991 ensimmäiselle neljännekselle osunut suurin yksittäinen bruttokansantuotteen pudotus oli myös -2,7 % (edelliseen neljännekseen verrattuna). Vuoden takaiseen verrattuna 90-luvun suurin pudotus oli -8,0 % saman vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Suomen talous supistuu nyt myös hieman nopeammin kuin EU-alueen talous yhteensä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote supistui Eurostatin kokoaman ennakon mukaan EU-alueella 2,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tuotanto

Alkutuotannon arvonlisäyksen volyymi oli ensimmäisellä neljänneksellä 2,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Maatalouden arvonlisäys kasvoi 0,4 prosenttia. Metsätaloudessa pitkään jatkunut alamäki pysähtyi hetkellisesti kun arvonlisäys kasvoi 4,0 prosenttia kuitupuuhakkuiden lisääntymisen myötä. Huhtikuun hakkuutiedot tosin viittaavat siihen että toisella neljänneksellä mennään taas alaspäin.

Jalostustoimialojen eli teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi supistui 17,9 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä. Teollisuuden kehitys on tällä hetkellä erityisen synkkää: arvonlisäys oli 19,8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin ja 7,9 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys pieneni edelleen, nyt laskua ennätykselliset 28,6 prosenttia vuoden takaisesta. Metalliteollisuudessa (ml. elektroniikkateollisuus) arvonlisäys väheni 24,2 prosenttia vuoden takaisesta. Muun tehdasteollisuuden arvonlisäys pieneni 11,7 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi supistui tammi-maaliskuussa 7,2 prosenttia vuoden takaisesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi oli 3,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaupan arvonlisäyksen volyymi väheni 10,3 prosenttia vuoden takaisesta. Suurin pudotus oli moottoriajoneuvojen kaupassa, mihin vaikuttaa vertailuajankohdan autoverouudistus. Tukkukauppa on myös vähentynyt voimakkaasti jo useamman neljänneksen ajan, vähittäiskaupassa arvonlisäyksen lasku on ollut maltillisempaa. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut supistuivat 7,4 prosenttia. Kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa pudotusta oli 1,1 prosenttia vuoden takaisesta.

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi pieneni 7,9 prosenttia vuoden takaisesta ja 3,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Käytännössä kaikki kysyntäkomponentit laskivat kokonaiskysyntää ensimmäisellä neljänneksellä. Vain julkiset investoinnit sekä muut investoinnit (koostuu pääosin ohjelmistoinvestoinneista) kasvoivat.

Viennin volyymi pieneni tammi-maaliskuussa 25,5 prosenttia vuoden takaisesta ja 10,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden vienti väheni 30,3 prosenttia ja palveluiden vienti 5,9 prosenttia vuoden takaisesta. Tuonnin volyymi supistui 19,4 prosenttia vuoden takaisesta ja 8,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden tuonti väheni 25 prosenttia, mutta palvelujen tuonnissa oli kasvua 2,4 prosenttia vuoden takaisesta. Tuonnin ja viennin tiedot saattavat tarkentua huomattavasti. Neljännen neljänneksen tuonnin muutos (tavarat ja palvelut yhteensä) tarkentui -12,5 prosenttiin vuoden takaisesta, kun se helmikuun tiedoissa oli -14,5 %. Viennin volyymin muutos neljännellä neljänneksellä tarkentui -13,9 prosenttiin helmikuun -14,2 prosentista.

Yksityisen kulutuksen volyymi väheni ensimmäisellä neljänneksellä 3,7 prosenttia vuoden takaisesta ja 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kestävien kulutustavaroiden kulutuksen volyymi supistui eniten, mihin vaikuttaa autokaupan hiipumisen lisäksi myös kulutuselektroniikan hiljentynyt kysyntä. Myös muiden tavaroiden sekä palvelujen kulutus oli kotitalouksien osalta laskussa. Julkisten kulutusmenojen volyymi pysyi vuoden takaisella tasollaan.

Investointien volyymi pieneni ensimmäisellä neljänneksellä 8,9 prosenttia vuoden takaisesta ja 4,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Rakennusinvestoinnit vähenivät 11 prosenttia vuoden takaisesta. Talorakennusinvestoinnit ovat laskeneet jo toista vuotta, mutta nyt myös maa- ja vesirakentamisen kasvu on pysähtynyt. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi supistui 12,2 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityiset investoinnit vähenivät ensimmäisellä neljänneksellä 10,7 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 3,7 prosenttia vuoden takaisesta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisyystilanne heikentyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työllisten määrän vähentyessä 1,1 prosenttia vuoden takaisesta. Edelliseen neljännekseen verrattuna työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä laski 3,9 prosenttia vuoden takaisesta työpäiväkorjattuna. Neljänneksellä oli työpäiviä saman verran kuin vuotta aiemmin.

Työttömyysaste oli tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan 7,6 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 6,6 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 0,9 prosenttia (ei sisällä työsuhdeoptioita). Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, väheni käyvin hinnoin 19 prosenttia. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 7,6 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten.

Käytettävissä olleet tiedot

Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 29.5.2009 mennessä käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Laatuseloste on saatavissa Tilastokeskuksen Internet-sivuilta http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html

Julkaisun vuositason tiedot vastaavat 27.2.2009 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja.

Vuoden 2009 toista neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 8.9.2009, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkistetaan. Neljännesvuositiedot tarkentuvat kunnes vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä.

Vuodet 2006, 2007 ja 2008 ovat ennakollisia. Vuoden 2008 tiedot tarkentuvat vuositilinpidon seuraavan julkaisun yhteydessä 9.7.2009.

Tarkempia tietoja Neljännesvuositilinpidon menetelmistä löytyy menetelmäkuvauksesta: http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/2008/03/ntp_2008_03_2008-12-08_men_001.html


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2009, 1. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pasi Koikkalainen (09) 1734 3332, Samu Hakala (09) 1734 3756, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 9.6.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 1. vuosineljännes 2009, Bruttokansantuote supistuu kiihtyvällä vauhdilla, kaikki kansantalouden kysyntäkomponentit laskussa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ntp/2009/01/ntp_2009_01_2009-06-09_kat_001_fi.html