Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Laatuseloste: pääomakanta

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Pääomakantalaskelmissa kuvataan kansantalouden tavaroiden ja palvelujen tuotannossa käytettävää kiinteää pääomavarantoa, pääoman bruttomuodostusta, fyysistä poistumaa sekä arvon vähenemistä eli pääoman kulumista.

Pääomakantalaskelmien tietoja käytetään tuottavuuslaskelmissa sekä kansantalouden tilinpidon kiinteän pääoman kulumisen estimaatteina. Kiinteän pääoman varanto on keskeinen lähtökohta kansanvarallisuuden määrittämisessä.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Pääomakanta koostuu tuotantoon käytettävistä kiinteistä varoista. Ne muodostuvat sellaisista aineellisista ja aineettomista valmistetuista varoista (pääomaeläimiä lukuun ottamatta), joita käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotantoprosesseissa yli vuoden ajan. Aineellisia kiinteitä varoja ovat asuinrakennukset, muut rakennukset ja rakennelmat, koneet, laitteet ja kuljetusvälineet sekä kasvatettavat varat. Aineettomia kiinteitä varoja ovat mineraalien etsintä, tietokoneohjelmistot, viihteen, kirjallisuuden ja taiteen alkuperäteokset sekä muut aineettomat kiinteät varat.

Kiinteän pääoman kokonaisvaranto lasketaan sekä brutto- että nettokäsitteinä. Vuodesta 2006 lähtien kokonaisvaranto julkaistaan vain nettokäsitteenä, mutta myös pääoman bruttokannat ovat saatavissa erikseen tarvittaessa.

Kiinteän pääoman bruttokanta on tuottajien hallussa ja vielä käytössä olevien varojen arvo, arvotettuna "uutta vastaavin" hinnoin, riippumatta varojen iästä tai todellisesta kunnosta. Bruttokanta koostuu menneiden investointien kumuloituneesta arvosta vähennettynä kumuloituneella poistumalla.

Kiinteän pääoman nettokanta koostuu menneiden investointien kumuloituneesta arvosta vähennettynä kumuloituneella kiinteän pääoman kulumisella. Nettokanta on Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) varantokäsite, ja sitä käytetään varallisuustaseissa, tarjonta- ja käyttötaulukoissa sekä panos-tuotostaulukoissa.

Kiinteän pääoman kuluminen kuvaa kiinteän pääoman käyttöä tuotannossa tarkastelujakson aikana.

Kiinteän pääoman poistumalla tarkoitetaan pääomatavaran poistamista pääomakannasta sen eliniän päätyttyä.

Pääomakantatiedot tuotetaan toimialoittain (TOL2002), pääomatavaratyypeittäin (tavaratyyppiluokitus, kiinteiden varojen luokitus), sektoreittain (ISL 2000) ja tuottajatyypeittäin (tuottajatyyppiluokitus).

1.3 Lait, asetukset ja suositukset

Pääomakantatilaston laatiminen noudattaa asetusta Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmästä EKT1995 ja maailmanlaajuisen System of National Accounts 1993:n sekä OECD:n suosituksia.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Pääomakantatilasto pohjautuu kansantalouden tilinpidon kiinteän pääoman bruttomuodostustietoihin (investointeihin). Pääomakanta estimoidaan investointi-kertymämenetelmään perustuvalla laskentamallilla. Kertymämenetelmässä käytetään pitkiä investointisarjoja, hintaindeksejä, sekä olettamuksia pääomatavaroiden eloonjäämis-/kuolleisuusfunktion muodosta ja keskimääräisistä käyttöi'istä. Investointikertymämenetelmää täydennetään kyselyillä ja hallinnollisilla aineistoilla.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Kiinteän pääoman bruttomuodostustiedot ovat kansantalouden tilinpidon tietoja, joista on oma menetelmäselvityksensä. Investointikertymämenetelmän tuottamia pääomakantatietoja verrataan Tilastokeskuksen kyselyihin ja muihin hallinnollisiin aineistoihin. Myös investointikertymämenetelmän elinikäoletuksia verrataan kyselyihin.

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Pääomakantatilasto on vuositilasto. Pääomakantatiedot päivitetään kaksi kertaa vuodessa, tammi- ja heinäkuussa. Tilastovuotta t koskevat tiedot ovat lopullisia noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Ennakolliset tiedot ilmestyvät puoli vuotta tilastovuoden jälkeen.

Aikasarjauudistukset voivat muuttaa pääomakantatilaston tietoja.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Pääomakantatilaston tietoja on nähtävissä tilaston julkistamispäivänä Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Kaikki tilaston tiedot ovat saatavissa Tilastokeskuksen ASTIKA-tietokannasta sekä excel-tiedostona kansantalouden tilinpidon vastuualueelta (skt.95@tilastokeskus.fi).

Pääomakantatilastosta tehdään epäsäännöllisin väliajoin julkaisu Kiinteä pääomakanta (SVT: Kansantalous), joka on myös englanniksi. Julkaisu on saatavissa myös sähköisesti pdf-muodossa.

Lisäksi tilastotiedot raportoidaan EU:n tilastovirastolle Eurostatille ja sitä kautta ne tulevat julkaistavaksi Eurostatin sekä OECD:n tietokannoissa.

Lisätietoja luokituksista yms. tilastokeskus.fi -sivun kohdasta 'Tietoa tilastoista' sekä painetuista luokituskäsikirjoista.

6. Tilaston vertailukelpoisuus

Pääomakantatilaston tiedot käypiin ja kiinteisiin hintoihin ovat saatavissa vuodesta 1975 alkaen vertailukelpoisena aikasarjana.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Kansantalouden tilinpitojärjestelmä SNA93/EKT95 muodostaa yhtenäisen ja selkeän talouden tarkastelukehikon. Siksi myös pääomakantatilaston tiedoilla on nämä ominaisuudet osana kansantalouden tilinpidon järjestelmää.

 


Päivitetty 1.9.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Pääomakanta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3797. 2004, Laatuseloste: pääomakanta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pka/2004/pka_2004_2006-03-31_laa_001.html