Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Rikos- ja pakkokeinotilasto -tilaston sivuilla.

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2010 koko maassa kaikkiaan 432 000 rikosta, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2000 rekisteröitiin 453 000 rikosta. Vuoden aikana selvitettiin yhteensä 268 000 rikosta, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 265 000.

Valtaosa rikoksista on poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 9 700 rikosta, kaksi prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista viidennes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia ja huumausainerikoksia.

Maakunnittain tarkastellen rikosten määrä lisääntyi vuodesta 2009 vuoteen 2010 suhteellisesti eniten Etelä-Karjalassa, 7 prosenttia ja väheni Ahvenanmaalla, 22 prosenttia.

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2010

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2010

1.2. Omaisuusrikokset

Tietoon tulleista rikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Niitä ilmeni 148 000, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia tuli tietoon 3 000. Kymmenen edellisen vuoden vastaava keskiarvo oli 2 700. Näpistyksiä tuli tietoon 73 000, mikä on prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Varkausrikoksia ilmoitettiin vuosina 2000–2009 keskimäärin 163 000.

Kuvio 2. Omaisuusrikokset 2010 (247 299 rikosta)

Kuvio 2. Omaisuusrikokset 2010 (247 299 rikosta)

Murtoja ilmoitettiin 39 000, mikä on 2 200 tapausta edellistä vuotta vähemmän. Moottoriajoneuvoihin kohdistuneita murtoja kirjattiin 14 000, mikä on 1 500 tapausta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Liikemurrot vähenivät 9 prosenttia. Nyt niitä tuli ilmi 4 100. Vuodesta 2000 niiden määrä on enemmän kuin puolittunut. Asuntomurtojen kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna prosentin. Vuonna 2010 niitä tehtiin 6 500, joista mökkimurtoja oli 1 500.

Moottoriajoneuvon luvattomia käyttöjä ja anastuksia sekä moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia ilmeni 11 000, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2010 tuli tietoon kaikkiaan 1 100 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikka näitä rikoksia on runsas puolet vuoden 1996 huippuluvusta, on niiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodesta 1991.

Petosten määrä oli 16 000, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuodesta 2000 petokset ovat lisääntyneet kolmanneksen.

Vahingontekojen määrä oli edellisen kymmenvuotisjakson aikana keskimäärin 50 000 vuodessa. Niitä ilmeni nyt 49 000, mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Ryöstöjä ilmoitettiin 1 500, kahdeksan prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Vuosina 2000–2009 ryöstöjä on tehty vuodessa keskimäärin 2 000.

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2010

Maakunta Murrot    Moottori-
ajoneuvon
anastus-
rikokset
Ryöstöt Vahingonteot Kavallukset Petokset,
Maksuväline-
petokset
KOKO MAA 717 207 28 915 61 378
Uusimaa 918 279 42 1 284 104 459
Varsinais-Suomi 753 224 30 764 48 377
Satakunta 965 211 17 803 41 317
Kanta-Häme 703 216 25 809 30 345
Pirkanmaa 667 157 24 813 47 356
Päijät-Häme 817 272 19 809 56 342
Kymenlaakso 733 261 19 784 49 373
Etelä-Karjala 701 231 20 787 39 328
Etelä-Savo 775 196 17 736 42 244
Pohjois-Savo 507 138 17 796 44 296
Pohjois-Karjala 456 97 10 804 41 245
Keski-Suomi 554 111 20 759 48 319
Etelä-Pohjanmaa 344 54 6 506 27 391
Pohjanmaa 499 103 21 769 34 242
Keski-Pohjanmaa 263 50 10 666 26 250
Pohjois-Pohjanmaa 525 228 36 687 50 299
Kainuu 506 110 16 843 49 264
Lappi 619 224 20 857 37 292
Ahvenanmaa 418 79 4 875 18 129

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2010 tietoon tuli kaikkiaan 33 000 pahoinpitelyrikosta, mikä on prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät viisi prosenttia. Niiden määrä oli 2 000. Vuoteen 2000 verrattuna pahoinpitelyrikoksia oli nyt viidenneksen enemmän.

Pahoinpitelyrikoksista runsas kolmannes tehdään yleisillä paikoilla liikekeskusten ja yleisten tilaisuuksien ulkopuolella ja lähes joka kolmannessa tapahtumapaikkana on yksityinen asunto.

Kuvio 3. Pahoinpitelyrikokset 2010 (33 082 rikosta)

Kuvio 3. Pahoinpitelyrikokset 2010 (33 082 rikosta)

Henkirikoksia tuli tietoon 110. Niitä oli 4 tapausta vähemmän kuin vuonna 2009. Kymmenvuotisajanjakson 2000–2009 vuosittainen keskiarvo oli 128. Vastaava luku vuosina 1990–1999 oli 142. Tapon, murhan tai surman yritykset vähenivät 366:sta 308:aan. Edellisen kymmenvuotiskauden keskiarvo oli 348.

Vuonna 2010 henkirikoksista lähes kaksi kolmesta tehtiin yksityisasunnossa.

Raiskauksia tuli poliisin tietoon 818 edellisvuoden luvun oltua 660. Vuosina 2000–2009 ilmoitettiin keskimäärin 628 raiskausta. Pohjanmaalla raiskausrikosten lisääntyminen johtuu yhteen rikosilmoitukseen kirjatusta usean osateon käsittävästä tapahtumasarjasta.

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2010

Maakunta Tappo, murha
ja surma ja
niiden yritykset  
Pahoinpitely Törkeä
pahoinpitely
Lievä
pahoinpitely
Raiskaus-
rikokset
KOKO MAA 8 401 37 177 15
Uusimaa 7 500 34 209 16
Varsinais-Suomi 5 351 29 230 14
Satakunta 5 425 50 144 7
Kanta-Häme 9 285 37 178 14
Pirkanmaa 9 321 37 143 13
Päijät-Häme 9 328 49 178 4
Kymenlaakso 10 303 27 186 8
Etelä-Karjala 4 309 27 159 7
Etelä-Savo 10 392 44 201 12
Pohjois-Savo 9 395 37 211 14
Pohjois-Karjala 8 332 41 163 7
Keski-Suomi 6 414 41 109 11
Etelä-Pohjanmaa 9 335 22 96 7
Pohjanmaa 13 360 54 128 96
Keski-Pohjanmaa 3 482 41 211 6
Pohjois-Pohjanmaa 11 387 34 131 12
Kainuu 9 448 55 180 13
Lappi 11 355 47 171 11
Ahvenanmaa 4 361 43 121 36

1.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset

Törkeät rattijuopumukset vähenivät yhdeksän prosenttia ja muut rattijuopumukset 11 prosenttia. Kaikkiaan rattijuopumuksia tuli ilmi 21 000, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Rattijuopumusten määrä on nyt alimmillaan 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet kolmanneksen.

Rattijuopumuksiin syylliseksi epäillyistä 82 prosenttia oli käyttänyt ainoana päihteenä alkoholia.

Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 1980–2010

Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 1980–2010

Vuonna 2010 rekisteröitiin 504 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa niistä on rikkomuksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 700, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 336 000, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2010

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2010

1.5. Päihderikokset

Vuonna 2010 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 20 000, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Törkeät huumausainerikokset lisääntyivät 17 prosenttia. Niitä ilmeni 1 100. Huumausainerikoksia oli ajanjaksolla 2000–2009 keskimäärin 15 000 vuodessa.

Vuosina 2009 ja 2010 lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäävät huumausainerikosten määrää 5-6 prosenttia.

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2010 (19 724 rikosta)

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2010 (19 724 rikosta)

Alkoholilakia vastaan tehtyjä rikoksia poliisi kirjasi 4 100. Määrä on kolmanneksen suurempi kuin vuotta aiemmin.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin, tulli- tai rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja että valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6. Selvitetyt rikokset

Poliisi selvitti vuoden 2010 aikana kaikkiaan 268 000 rikosta. Selvitysprosentti oli 62, mikä on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna. Vastaava luku kymmenen vuotta sitten oli 51.

Omaisuusrikoksista selvitettiin runsaat 40 prosenttia ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista lähes 80 prosenttia.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Seinäjoella ja Kajaanissa, 76 ja 71 ja matalimmat Helsingissä ja Kaarinassa, 54.

Selvitysprosentti vaihtelee eri rikostyypeissä hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus-, liikenne– ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen selvitetyksi melkein kaikki. Petokset selvitettiin 90-prosenttisesti. Henkirikoksista selvitettiin lähes kaikki. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti on 78.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2010 ’tavallisista’ varkauksista selvitettiin vajaa viidennes. Vahingonteoista selvitettiin joka neljäs. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvitettiin puolet ja raiskauksista kaksi kolmesta. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja rikoksia ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään.

Taulukko 3. Eräiden rikostyyppien selvitysprosentti 1986 – 2010

Rikos 1986–1990   1991–1995 1996–2000 2001–2005 2006 2007 2008 2009 2010
KAIKKI RIKOKSET 65 51 51 56 60 60 62 59 62
Varkaus 25 17 14 15 17 18 19 18 18
Törkeä varkaus 39 29 40 41 44 38 40 33 38
Näpistys 78 70 67 58 56 56 57 57 59
Ryöstöt 53 43 42 45 45 44 51 50 51
Vahingonteot 29 27 27 26 26 25 25 24 24
Pahoinpitely 79 74 76 80 81 77 85 82 80
Törkeä pahoinpitely 85 84 83 87 91 81 93 89 87
Lievä pahoinpitely 95 86 79 75 73 70 75 73 74
Tappo, murha tai surma 97 94 90 93 86 79 103 91 97
Tapon, murhan tai surman yritys 95 91 92 94 103 89 104 98 92
Raiskaukset 63 56 57 63 62 60 66 74 69

1.7. Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2010 selvitettyihin 268 000 rikokseen epäiltiin syylliseksi 302 000 henkilöä. Heistä oli naisia 18 prosenttia.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet miehiin verrattuna ovat pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on 20 vuodessa kasvanut kaksinkertaiseksi. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset.

Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2000-2010

Vuosi Syylliseksi epäillyt - Ikä
Miehet
yhteensä  
Naiset
yhteensä
Alle 15–
vuotiaat
miehet
Alle 15–
vuotiaat
naiset
15–17–
vuotiaat
miehet
15–17–
vuotiaat
naiset
18–20–
vuotiaat
miehet
18–20–
vuotiaat
naiset
Yli 20–
vuotiaat
miehet
Yli 20–
vuotiaat
naiset
2000 232 810 41 520 8 002 2 812 26 554 5 003 32 204 4 593 164 050 29 112
2001 227 035 40 878 7 218 3 121 23 165 4 490 34 231 4 717 162 421 28 550
2002 226 806 38 805 6 808 2 641 20 216 4 230 34 654 5 113 165 128 26 821
2003 236 391 42 097 7 600 2 590 19 033 4 127 35 161 5 300 174 597 30 080
2004 250 087 47 028 8 342 3 182 20 063 4 763 33 466 5 670 188 216 33 413
2005 250 489 46 580 7 289 3 047 22 486 4 546 31 983 5 521 188 731 33 466
2006 239 264 45 093 6 934 2 725 19 296 4093 28 830 5 783 184 204 32 492
2007 250 303 57 847 8 347 2 749 19 783 4 077 29 702 5 433 194 471 45 588
2008 257 955 50 240 10 577 3 198 20 592 4 207 30 388 5 987 196 398 36 848
2009 247 229 51 298 8 846 3 172 19 049 4 635 27 261 5 923 192 073 37 567
2010 249 123 52 930 8 023 3 414 18 542 5 053 27 431 5 722 195 127 38 741

Vuonna 2010 nuorten ja alaikäisten – alle 21–vuotiaiden – osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 23 prosenttia. Nuorten osuudet ovat suuria ryöstöissä, vahingontekorikoksissa sekä moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä 35 prosenttia on nuoria. Vahingontekorikoksissa prosenttiluku oli 48 ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa 30. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä nuorten osuus oli 24 prosenttia.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 65 prosenttia oli epäiltynä yhdestä rikoksesta vuonna 2010. 32 prosenttia epäiltiin 2-10 rikoksesta ja kolme prosenttia oli epäiltynä yli 10 rikoksesta.

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2010

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2010

1.8. Syylliseksi epäiltyjen kansalaisuus

Vuonna 2010 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjä ulkomaalaisia oli 34 000, mikä on 11 prosenttia kaikista epäillyistä. Syylliseksi epäiltyjen yleisin ulkomaan kansalaisuus oli Viro, 8 500. Ulkomaalaisten syylliseksi epäiltyjen määrä on vuodesta 1997 yli kaksinkertaistunut.

Kuvio 8. Syylliseksi epäillyt ulkomaan kansalaiset 1997–2010

Kuvio 8. Syylliseksi epäillyt ulkomaan kansalaiset 1997–2010

Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja syntymämaasta perustuvat toisaalta poliisilta saatuun kansalaisuus– ja syntymämaatietoon ja toisaalta väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuun tietoon siitä, onko henkilö syntyperäinen Suomen kansalainen, muu Suomen kansalainen vai ulkomaan kansalainen, jolla on kotipaikka Suomessa. Henkilöt, joilla ei esiinny mitään Suomeen viittaavaa kansalaisuus– tai kotipaikkatietoa on viety ryhmään ‘turisti tai vierailija’. Nämä syylliseksi epäillyt sisältyvät julkaisussa esitettäviin lukuihin.

Ryhmä ’turisti tai vierailija’ on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelivat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka olivat tulleet Suomeen suorastaan rikoksentekotarkoituksessa.

Taulukko 5. Rikoksiin syylliseksi epäillyt kansalaisuuden mukaan 2010

Rikos Vuosi SYYLLISEKSI EPÄILLYT
KAIKKI Suomen
kansa-
laiset
Ulko-
maiden
kansa-
laiset
 
Viro Venäjä/
entinen
Neuvostoliitto
Ruotsi muiden
ulkomaiden
kansalaiset
Kaikki
rikokset
2006 284 357 265 887 18 470 3 821 2 899 1 507 10 243
2007 308 150 286 915 21 235 4 043 3 185 1 525 12 482
2008 308 195 284 508 23 687 5 720 3 067 1 817 13 083
2009 298 527 268 578 29 949 6 399 5 957 1 825 15 768
2010 302 053 268 422 33 631 8 541 6 352 1 671 17 067
Varkaus-
rikokset
2006 61 706 56 353 5 353 969 1 070 310 3 004
2007 62 766 57 346 5 420 740 1 053 262 3 365
2008 67 286 60 258 7 028 1 461 864 333 4 370
2009 67 521 58 984 8 537 2 151 986 358 5 042
2010 68 646 58 848 9 798 2 693 1 098 420 5 587
Ryöstö-
rikokset
2006 1 308 1 173 135 23 9 11 92
2007 1 366 1 226 140 19 15 7 99
2008 1 486 1 308 178 37 9 27 105
2009 1 543 1 375 168 30 9 15 114
2010 1 330 1 152 178 30 13 11 124
Pahoinpitely-
rikokset
2006 28 677 26 347 2 330 308 313 178 1 531
2007 29 906 27 562 2 344 317 311 141 1 575
2008 32 710 29 846 2 864 487 323 156 1 898
2009 29 439 26 811 2 628 450 282 153 1 743
2010 29 027 26 192 2 835 546 244 148 1 897
Raiskaus-
rikokset
2006 404 311 93 17 2 6 68
2007 475 377 98 6 5 - 87
2008 641 540 101 10 7 4 80
2009 512 367 145 4 6 2 133
2010 574 314 260 11 5 4 240
Rattijuopumukset 2006 25 573 23 733 1 840 911 300 118 511
2007 27 464 25 146 2 318 1 068 375 187 688
2008 27 000 24 604 2 396 1 171 433 164 628
2009 23 161 21 164 1 997 917 359 163 558
2010 21 437 19 300 2 137 1 192 357 103 485
Huumausaine-
rikokset
2006 13 453 12 970 483 76 85 57 265
2007 15 231 14 567 664 94 98 91 381
2008 16 388 15 599 789 133 164 131 361
2009 17 425 16 158 1 267 218 169 132 748
2010 20 403 18 973 1 430 293 212 94 831

Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jorma Kallio (09) 1734 3248, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 7.4.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3651. 2010, 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.5.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/polrik/2010/polrik_2010_2011-04-07_kat_001_fi.html