Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Palvelujen ulkomaankaupan tilaston menetelmäkuvaus 2003

Palvelujen ulkomaankaupan (eli PU-) tilasto kuvaa suomalaisten yritysten palvelujen myyntiä ja ostoa jaoteltuna sekä palvelutyypin että kohdemaan mukaan. Palvelujen ulkomaankauppa sisältyy vaihtotaseeseen, joten PU-tilasto muodostaa osan ulkomaankaupan maksutasetta. PU-tilastoa hyödynnetään myös kansantalouden tilinpidon ulkomaansektoria koskevien tietojen tuottamisessa. Lisäksi PU- tietoa lähetetään EU:n keskustilastovirasto Eurostatille, Euroopan Keskuspankille, IMF:lle ja OECD:lle Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten puitteissa.

Tiedustelussa yrityksiltä kysyttiin seuraavien palvelujen vientiä ja tuontia:

  • Posti- ja kuriiripalvelut
  • Telekommunikaatiopalvelut
  • Rakennuspalvelut ulkomaille
  • Rakennuspalvelut Suomessa
  • Tietotekniikkapalvelut
  • Informaatiopalvelut
  • Rojaltit ja lisenssimaksut
  • Välityskauppa ja muut ulkomaankauppaan liittyvät palvelut
  • Käyttöleasing
  • Laki- ja tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut
  • Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset
  • Tutkimus- ja kehittämispalvelut
  • Arkkitehti-, insinööri- ja muu tekninen palvelu
  • Maa- ja metsätalous- , kaivannais- ja jalostuspalvelut
  • Muut sekalaiset liike-elämän palvelut
  • Palvelut tytär- ja osakkuusyritysten ja sivuliikkeiden välillä, muualle kuulumattomat
  • Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut
  • Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut
  • Muut erittelemättömät palvelut
  • Rahoituspalvelut ulkomaille/ulkomailta

Maajaottelu

Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska, Japani, Kanada, Norja, Sveitsi, Yhdysvallat, Venäjä, Viro, Intia, Kiina ja Muu maailma

Kohdejoukko

PU-tilaston tilastointiyksikkö on yritys ja tilastoinnin kehikkoperusjoukko muodostuu kaikista Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä olevista yrityksistä. Tämän perusjoukon lisäksi on käytetty tietoja niistä yrityksistä, jotka ovat raportoineet harjoittavansa palvelujen ulkomaankauppaa edellisessä vuoden 2002 tiedustelussa tai kuuluvat ulkomaalaisomisteisten yritysten (Foreign Affiliates Statistics eli FATS) vuoden 2002 tilastoon.

Kyselyn kohdejoukon muodostamista varten yrityspopulaatiosta poistettiin:

  1. Lakkautetut tai toimintansa keskeyttäneet yritykset. Samalla poistettiin yrityksen juridisen muodon perusteella myös mm. luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät.
  2. Yritykset, joiden toimialoilla ei todennäköisesti ole palvelujen ulkomaankauppaa ja toimialat, joilta on kahden viime vuoden aikana saatu pelkästään "ei palvelujen ulkomaankauppaa" -vastauksia (ks. Poistetut toimialat).
  3. Teollisuusyritykset, jotka työllistävät alle 20 henkilöä tai joiden liikevaihto on alle 10 milj. euroa.
  4. Palvelutoimialoilta poistettiin yritykset, jotka työllistävät alle 10 henkilöä ja yritykset, joiden liikevaihto on alle 1,5 milj. euroa.
  5. Viimeisenä poistettiin yritykset, jotka olivat edellisessä palvelujen ulkomaankaupan tiedustelussa vastanneet, etteivät harjoita palvelujen ulkomaankauppaa.
  6. Tällä tavoin saatiin kyselyn tutkimuskehikoksi 8 376 sellaista yritystä, jotka kokonsa tai toimialansa perusteella todennäköisimmin harjoittavat palvelujen ulkomaankauppaa.

Otantakehikon ja otoksen määrittäminen vuonna 2003

Tutkimuskehikko jaettiin kolmeen osakehikkoon: 1) kokonaistutkimuksen yritykset, 2) pk-yritykset ja 3) pienet yritykset (joihin lukeutuivat pääasiallisesti alle 20 hengen yritykset). Kokonaistutkimuksen osakehikkoon valittiin yritykset, jotka olivat ilmoittaneet vuonna 2002 käyneensä palvelujen ulkomaankauppaa, työllistivät vähintään sata henkeä tai olivat ulkomaalaisomisteisia tai omistivat ulkomaisia tytäryrityksiä ja työllistivät vähintään 80 henkeä. Kokonaistutkimuksen ryhmään saatiin näitä kriteerejä käyttämällä 1925 yritystä, jotka siis kaikki sisältyivät kyselyyn. Kahdesta jälkimmäisestä osakehikosta otettiin ositetulla satunnaisotannalla lopulliseen otokseen pk-yritysten kehikosta 16,5 prosenttia ja pienten yritysten kehikosta 9,8 prosenttia yrityksistä.

Otostutkimus (eli osakehikot 2 ja 3) jaettiin ositteisiin yrityksen kaksinumerotason toimialan ja kokoluokan perusteella. Toimiala 74 eli "Muu liike-elämää palveleva toiminta", johon lukeutuvat mm. erilaiset tekniset palvelut ja mainonta, ositettiin tarkemmalla tasolla siten, että kokoluokan lisäksi käytettiin toimialaluokituksen kolmenumerotasoa. Ositteita saatiin yhteensä 80. Satunnaisotannan toteuttamisessa käytettiin Bankierin allokointia, jonka avulla voitiin huomioida ositteiden sisällä esiintyvä heterogeenisuus. Mikäli jossakin ositteessa esiintyi liikevaihdon tavallista suurempaa hajontaa, siitä otettiin enemmän yrityksiä mukaan lopulliseen otokseen. Teollisuustoimialoilla yrityksiä otettiin mukaan kustakin ositteesta vähintään viisi ja palvelutoimialoilla vähintään kymmenen.

Otokseen sisällytettiin pk-yritysten kehikosta 496 yritystä ja pienten yritysten kehikosta 337 yritystä. Kyselyn otosjoukon kooksi saatiin 2 758 yritystä, joille lähetettiin kyselylomake tammikuussa 2004.
Alkuun

Korotus

Tietojen tarkistusten jälkeen otosaineistoa koskevat tiedot laajennettiin korotusestimaattorin avulla kattamaan koko tutkimuskehikko. Niille kyselyyn vastaamattomille yrityksille, jotka olivat edellisenä vuonna antaneet PU-tietoja, imputoitiin uudet arvot laskemalla palvelutyyppikohtaiset muutokset erien suuruudessa 2002-2003 ja sitten kertomalla edellisvuoden vastaukset näin saadulla kertoimella. Muille otokseen kuuluneille vastaamatta jättäneille yrityksille imputoitiin vienti- ja tuontitieto käyttämällä korotusmuuttujana henkilöstön lukumäärän ja viennin suhdetta kullakin toimialalla.

Tämän jälkeen laskettiin viennin ja tuonnin kokonaisarvot toimialoittain. Estimointiin käytettiin Horwitz-Thompsonin mallia. Saadut kokonaisarvot jaettiin palvelutyypeittäin ja maittain käyttäen suhdemuuttujana kokonaistutkimuksen yritysten vastauksista saatuja suhdeosuuksia, joita oli käsitelty siten, että selvästi poikkeavat havainnot eivät päässeet vaikuttamaan jakaumaan liikaa. Itse kokonaistutkimuksen kohdalla käytettiin korotuskerrointa yksi. Tuloksena syntyi palvelujen ulkomaankauppaa koskeva kokonaistilasto palvelutyypeittäin ja kohdemaittain.

Tietojen oikeellisuus

Käytetyllä tilastointimenetelmällä saatiin luotettava kuva suomalaisten yritysten palveluja koskevista ulkomaantoiminnoista. Suurimpaan osakehikkoon eli kokonaistutkimuksen kehikkoon sisältyivät kaikki sellaiset suomalaiset yritykset, joilla on ollut palvelujen ulkomaankauppaa tai joista voitiin muiden indikaattorien avulla osoittaa, että niillä erittäin todennäköisesti on ulkomaantoimintaa jossakin mittakaavassa.

Tiedusteluun vastasi 94 prosenttia yrityksistä. Vastausprosentti oli erinomainen, mikä johtui myös kyselyn lakisääteisyydestä. Yrityksistä 31 prosenttia ilmoitti, ettei niillä ole palvelujen ulkomaankauppaa. Edellisenä vuonna tällaisten yritysten osuus oli suurempi ja osittain väheneminen johtui otannassa tehdyistä muutoksista, joiden avulla kohdejoukko saatiin rajattua tarkemmin. Kokonaistutkimuksen kehikossa ei-pu- (=ei palvelujen ulkomaankauppaa) vastauksia oli vain 17 prosenttia vastanneista. Kuten oli odotettavissa, palvelujen ulkomaankauppaa harjoittamattomien yritysten määrät kasvoivat selvästi siirryttäessä kokonaistutkimuksesta otostutkimuksen yrityksiin osakehikoissa 2 ja 3, mutta myös niissä oli palvelujen ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä enemmän kuin edellisinä vuosina.

Taulukko 1. Vastaustilat ja ´ei palvelujen ulkomaankauppaa` -vastausten lukumäärät ja osuudet osakehikoittain 2000-2003

   2000     Yrityksiä     Vastanneita     Ei-pu     Vastaus %     Ei-pu/vast %
  Kokonaistutkimus   1 549 1 437 428 93 % 30 %
  Pk-yritykset   607 503 339 83 % 67 %
  Pienet yritykset   401 295 237 74 % 80 %
  Yhteensä   2 557 2 235 1 004 87 % 45 %
   2001     Yrityksiä     Vastanneita     Ei-pu     Vastaus %     Ei-pu/vast %
  Kokonaistutkimus   1 681 1 599 436 95 % 27 %
  Pk-yritykset   625 493 372 79 % 75 %
  Pienet yritykset   412 324 276 79 % 85 %
  Yhteensä   2 718 2 416 1084 89 % 45 %
   2002     Yrityksiä     Vastanneita     Ei-pu     Vastaus %     Ei-pu/vast %
  Kokonaistutkimus   1 887 1 805 405 96 % 22 %
  Pk-yritykset   484 415 290 86 % 70 %
  Pienet yritykset   325 285 209 88 % 73 %
  Yhteensä   2 696 2 505 904 93 % 36 %
   2003     Yrityksiä     Vastanneita     Ei-pu     Vastaus %     Ei-pu/vast %
  Kokonaistutkimus   1 925 1  876 327 97 17
  Pk-yritykset   496 425 249 86 59
  Pienet yritykset   337 295 204 88 69
  Yhteensä   2  758 2  596 780 94 30

ei-pu = ei palvelujen ulkomaankauppaa vastauksia

Kokonaistutkimuksen aineisto kattoi viennissä noin 86 prosenttia lopullisista palvelujen kokonaisvientitiedoista. Imputoitujen tietojen osuus oli alle yhden prosentin ja korotusten osuus 14 prosenttia. Tuonnissa kokonaistutkimus kattoi noin 93 prosenttia palvelujen kokonaistuonnista. Imputoitujen tietojen osuus oli alle yhden prosentin myös tuontitilastossa ja korotettujen tietojen osuus noin seitsemän prosenttia palvelujen kokonaistuonnista. Taulukoissa 2 ja 3 esitetään otostutkimuksen yritysten raportoimat arvot, imputoidut luvut ja laskennalliset korotukset siten, että kahden otostutkimuksen vastaukset ja korotukset on laskettu yhteen.

Taulukko 2. Vientivastausten arvot ja korotetut arvot osakehikoittain 2000-2003, milj.euroa

   
   
Kokonaistutkimus Imputoidut
   
Otostutkimus Yhteensä
2000 Vastaukset 2 474     78    
   
Laskennalliset tulokset 2 474 47 720 3 241
   
% -osuus loppusummasta 76,3 1,5 22,2 100,0
2001 Vastaukset 2 380     39    
   
Laskennalliset tulokset 2 380 75 561 3 016
   
% -osuus loppusummasta 78,9 2,5 18,6 100,0
2002 Vastaukset 2 876     41    
   
Laskennalliset tulokset 2 876 26 453 3 355
   
% -osuus loppusummasta 85,7 0,8 13,5 100,0
2003 Vastaukset 2 828     147    
   
Laskennalliset tulokset 2 828 7 468 3 303
   
% -osuus loppusummasta 85,6 0,2 14,2 100,0

Taulukko 3. Tuontivastausten arvot ja korotetut arvot osakehikoittain 2000-2003, milj.euroa

   
   
Kokonaistutkimus Imputoidut
   
Otostutkimus Yhteensä
2000 Vastaukset 3 664     46    
   
Laskennalliset tulokset 3 664 14 369 4 047
   
% -osuus loppusummasta 90,6 2,0 7,7 100,0
2001 Vastaukset 3 392     44    
   
Laskennalliset tulokset 3 392 76 288 3 756
   
% -osuus loppusummasta 90,3 2,0 7,7 100,0
2002 Vastaukset 3 043     85    
   
Laskennalliset tulokset 3 043 25 558 3 626
   
% -osuus loppusummasta 83,9 0,7 15,4 100,0
2003 Vastaukset 3 559     99    
   
Laskennalliset tulokset 3 559 11 253 3 823
   
% -osuus loppusummasta 93,1 0,3 6,6 100,0

Imputointien merkitys kokonaisuuden kannalta oli vähäisempi kuin edellisinä vuosina, koska erityisesti suurten yritysten tietoja jouduttiin imputoimaan vähemmän. Otoksen tarkempi kohdentaminen näkyi parantuneena vastausprosenttina otosaineistossa ja myös siinä, että sekä vientiä että tuontia raportoitiin otostutkimuksessa enemmän kuin edellisinä vuosina. Estimointien osuuksiin vaikutti se, että erotuksena edellisvuosiin otostutkimukseen kuuluvat yritykset raportoivat vuonna 2003 enemmän vientiä kuin tuontia.

Kyselytutkimuksiin sisältyy aina mahdollisia virhelähteitä, joista tärkeimmät liittyvät vastauskatoon sekä yli- ja alipeittoon. PU-kyselyn kohdalla vastausprosentti oli niin hyvä, että vastauskadon vaikutukset jäivät väistämättä pieniksi. Kyselytutkimuksen peitolla tarkoitetaan tutkimuskehikon oikeellisuutta suhteessa niiden yritysten joukkoon, jotka kyselyn avulla halutaan tavoittaa, eli PU-kyselyn tapauksessa niiden yritysten joukkoa, jotka harjoittavat palvelujen ulkomaankauppaa. Alipeitto on tällöin tutkimuskehikon osoittautuminen liian pieneksi ja ylipeitto vastaavasti sitä, että tutkimuskehikkoon kuuluu yksiköitä, jotka eivät kuulu tutkimuksessa tavoiteltavien piiriin. Näitä ali- ja ylipeittoja voi tapahtua esimerkiksi erilaisten rekistereiden päivityksessä tapahtuvien viiveiden seurauksena, joita voi esiintyä esimerkiksi yritystoiminnan lopettamisen tai aloittamisen ja yritysjärjestelyjen rekisteröimisen yhteydessä. PU-kyselyn kohdalla ali- ja ylipeitto eivät aiheuttaneet merkittäviä ongelmia, koska valtaosa kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti harjoittavansa palvelujen ulkomaankauppaa, mutta mukana oli myös riittävä määrä ei-PU-vastauksia.

PU-kyselyssä tärkeä mahdollinen virhelähde on kyselylomake, jota koskevat ongelmat liittyvät siinä käytettyihin määritelmiin ja kohdemaiden yksilöimiseen, koska nämä eivät välttämättä ole yhteneviä yritysten yleisesti käyttämän kirjanpitotavan kanssa. Tämä aiheuttaa vastaajille ylimääräistä työtä ja lisää virheellisesti kirjattujen vastausten mahdollisuutta.

Kyselyn toteuttamiskriteerejä ja vastausten laatua arvioitaessa voidaan kokonaisuudessaan todeta, että kyselyn tuloksia voidaan pitää erittäin todenmukaisina. Mahdollisten virhelähteiden vaikutusta arvioidaan kyselyä kehitettäessä, vaikkakaan merkittäviä luotettavuusparannuksia ei ole enää saavutettavissa.

Tietojen julkistaminen ja käyttäjäkunta

Ennakkotiedot palvelujen ulkomaankaupasta vuodelta 2003 toimitettiin Suomen Pankin maksutasetilastointiin ja Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoon kesäkuussa 2004. Lopulliset tiedot tuotettiin syyskuussa 2004. Revisioiden merkitys oli hyvin pieni ja ne johtuivat ennakkotietojen tuottamisen jälkeen saapuneista vastauksista sekä näiden aiheuttamista muutoksista imputoiduissa arvoissa.

PU-tilasto on hyvä apuväline julkisen ja yksityisen sektorin päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja tiedotusvälineille, kun halutaan ymmärtää yritystoiminnan globalisoitumista ja seurata sen etenemistä. Eri maiden viranomaiset käyttävät tilastoja multi- ja bilateraalisten kauppaneuvottelujen pohjana ja lisäksi tilastot auttavat kansantalouden kehityksen seurannassa sekä kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintapolitiikan valmistelussa ja seurannassa. Tilastot helpottavat talous- ja kauppapoliittista valvontaa ja yksityinen sektori hyödyntää tilastoa markkinatutkimuksien ja strategioiden laadinnassa ja kehittämisessä. Ensisijaisesti tilastot ovat kansantalouden tilinpidon ja taloudellisen tutkimuksen olennainen tietolähde.

Alkuun

Palvelujen ulkomaankauppa tiedustelun ulkopuolelle jätetyt toimialat

Toimiala Nimi
 01, 02, 05 Maatalous, riistatalous ja metsätalous sekä kalatalous
10 Kivi- ja ruskohiilen kaivu; turpeen nosto
142 Hiekan ja saven otto
145 Muiden tuotteiden kaivu ja louhinta
15810 Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus
17401 Sisustustekstiilien valmistus
18240 Muiden vaatteiden ja asusteiden valmistus
18300 Turkisten muokkaus ja turkistuotteiden valmistus
19100 Parkitseminen ja muu nahan valmistus
19200 Laukkujen, satuloiden yms. tuotteiden valmistus
20510 Muiden puutuotteiden valmistus
21220 Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valmistus
28120 Metallisten rakennuspuusepän tuotteiden valmistus
28740 Kiinnittimien, ruuvien, ketjujen ja jousien valmistus
31300 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus
40111 Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla
40301 Kaukolämmön erillistuotanto ja jakelu
410 Veden puhdistus ja jakelu
45430 Lattian ja seinien päällystys
45442 Lasitus
50103 Matkailuvaunujen vähittäiskauppa
502 Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus
50302 Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden vähittäiskauppa
504 Moottoripyörien kauppa, korjaus ja huolto sekä osien ja varusteiden kauppa
505 Polttoaineiden vähittäiskauppa
51441 Taloustavaroiden ja -tarvikkeiden tukkukauppa
515 Puolivalmisteiden, jätteiden ja romun tukkukauppa pl. maatalousraaka-aineet
521 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä
522 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä
523 Lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppa
524 Muu uusien tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä
525 Käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppa myymälöissä
526 Vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä
527 Henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus
551 Hotellit
552 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta
553 Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit
554 Kahvi-, olut- ja drinkkibaarit
555 Henkilöstö- ja laitosruokalat, ateriapalvelu
601 Rautatieliikenne
602 Muu maaliikenne
603 Putkijohtokuljetus
611 Meri- ja rannikkoliikenne
612 Sisävesiliikenne
621 Säännöllinen lentoliikenne
622 Tilauslentoliikenne
623 Avaruusliikenne
631 Lastinkäsittely ja varastointi
632 Muu liikennettä palveleva toiminta
633 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta
634 Muu kuljetusvälitys
66032 Vakuutusyhdistykset
66039 Muu vahinkovakuutus
70110 Kiinteistöjen rakennuttaminen
70201 Asuntojen vuokraus
70320 Isännöinti ja kiinteistönhoito
714 Henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden vuokraus
746 Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu
747 Siivous
751 Julkishallinto
752 Ulkoasiainhallinto, maanpuolustus ja järjestystoimi
753 Pakollinen sosiaalivakuutustoiminta
801 Peruskoulu
802 Lukio ja ammatillinen koulutus
804 Muu koulutus
851 Terveydenhuoltopalvelut
852 Eläinlääkintäpalvelut
853 Sosiaalipalvelut
90031 Ulkotilojen hoito
911 Työnantaja- ja ammattijärjestöt, elinkeinoelämän järjestöt
912 Ammattiyhdistykset
913 Uskonnolliset ja muut järjestöt
92530 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot
926 Urheilutoiminta
950 Työnantajakotitaloudet

Alkuun


Päivitetty 10.2.2005

Viittausohje:

Tilasto: Palvelujen ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3509. 2003, Palvelujen ulkomaankaupan tilaston menetelmäkuvaus 2003 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pul/2003/pul_2003_2005-02-10_men_001.html