Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Julkaistu: 5.12.2014

Palvelut ja globaali tuotanto toivat yli 4 miljardin euron tuotot Suomeen vuonna 2013

Julkistusta korjattu 22.5.2015. Korjatut kohdat on merkitty punaisellla.

Palvelujen ulkomaankaupan ylijäämä ja ulkomailla valmistettujen tavaroiden myyntien kate toivat Tilastokeskuksen mukaan 4,3 miljardin euron tuotot Suomeen vuonna 2013. Palveluja vietiin 14,3 miljardin euron arvosta vuonna 2013. Palvelujen tuonti oli 12,8 miljardia euroa, mistä johtuen palvelujen ulkomaankauppa oli 1,5 miljardia euroa ylijäämäistä.

Palvelujen tuonti, vienti ja ylijäämä 2013, milj. euroa

Palvelujen tuonti, vienti ja ylijäämä 2013, milj. euroa
Kuviota korjattu 22.5.2015.

Palvelujen ulkomaankaupan lisäksi tuloja saatiin 2,8 miljardia euroa ulkomailla valmistettujen tavaroiden myynnistä. Suuri osa ulkomailla valmistettujen tavaroiden arvonlisäyksestä ei ole valmistusprosessin tuottamaa, vaan se syntyy henkisestä omaisuudesta (tavaramerkit, mallit, tekijänoikeudet ja patentit). Tästä johtuen myös tulot kirjautuvat kansainvälisesti toimivien yritysten kotimaihin. Myös palvelujen viennissä henkisestä omaisuudesta syntyvien tulojen osuus on suuri.

Ulkomailla valmistettujen tavaroiden myyntien kate 2013, milj. euroa

Erä 2013
Ulkomailla käsiteltyjen tavaroiden ja välityskaupan nettomyynnit 2 810

Palveluerät

Eniten tuloja saatiin tietotekniikkapalveluista, joiden osuus viennistä oli hieman yli kolmannes. Tästä valtaosa oli muita tietotekniikkapalveluja, kuten laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalveluja. Muut merkittävät palveluerät viennin puolella olivat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käyttölisenssit sekä rakentaminen ja projektitoimitukset. Nämä kolme erää kattavat yhteensä yli puolet palvelujen viennistä ja ne ovat myös selkeästi ylijäämäisiä.

Palvelujen tuonti oli vientiä hajaantuneempaa palveluerittäin tarkasteltuna. Palvelujen tuonnissa suurin yksittäinen palveluerä oli muut tietotekniikkapalvelut, joka kattaa vajaat 15 prosenttia palvelujen tuonnista. Muiden liike-elämän palvelujen osuus on kokonaisuudessaan yli puolet palvelujen viennistä. Siitä tekniset, kaupankäynnin ja muut liike-elämän palvelut sekä tutkimus- ja kehittämispalvelut kattavat valtaosan. Eniten alijäämäisiä eriä olivat tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä mainonta, markkinointi ja mielipideselvitykset.

Alueet

Palvelujen viennissä merkittävimmät kauppakumppanit olivat Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa ja Britannia. Niiden osuus palvelujen viennistä oli hieman yli kolmannes, joskin palvelujen ulkomaankauppa oli alijäämäistä kaikkiin näihin maihin. Palvelujen tuonti oli alueittain tarkasteltuna vientiä keskittyneempää. Palvelujen tuonnissa merkittävimpien kauppakumppanien joukkoon voidaan edellä mainittujen lisäksi katsoa Irlanti. Näiden viiden maan osuus palvelujen tuonnista oli vajaat 60 prosenttia.

Euroopan unionin maiden lisäksi Aasian ja Amerikan osuus sekä palvelujen viennistä että tuonnista oli huomattava. Yhdessä nämä kolme kattavat vajaat 87 prosenttia palvelujen viennistä ja yli 90 prosenttia palvelujen tuonnista. Aasian maista Suomen merkittävin kauppakumppani sekä viennissä että tuonnissa oli Kiina, jonka osuus Aasian tuonnista oli yli 40 prosenttia. Aasian viennistä sen osuus oli vajaa viidesosa. Amerikan osalta Yhdysvaltojen osuus on merkittävin sekä viennissä että tuonnissa.

Palvelujen kohdistuminen alueittain

Palvelujen viennistä yli puolet suuntautui Euroopan unionin maihin. Viennissä merkittävimmät palveluerät Euroopan unionin osalta olivat televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut sekä muut liike-elämän palvelut, jotka yhdessä kattavat hieman yli kaksi kolmasosaa palvelujen viennistä Euroopan unionin alueelle.

Palvelujen tuonnissa Euroopan unionin osuus oli vajaat 70 prosenttia. Tuonnissa merkittävimmät palveluerät olivat muut liike-elämän palvelut, televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut sekä muualla luokittelemattomat rojaltit ja lisenssimaksut. Yhdessä nämä kattavat vajaat 80 prosenttia palvelujen tuonnista Euroopan unionin alueelta. Palvelujen ulkomaankauppa oli alijäämäistä Euroopan unionin alueelle.

Merkittäviä kauppakumppaneita sekä palvelujen viennissä että tuonnissa löytyi myös Aasiasta ja Amerikasta. Ylijäämä palvelujen ulkomaankaupassa syntyikin pääosin Aasiasta ja Euroopan unionin ulkopuolisesta Euroopasta. Palvelujen ulkomaankauppa Afrikan ja Oseanian maiden kanssa on sen sijaan vähäistä.


Lähde: Palvelujen ulkomaankauppa 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pauliina Peltonen 029 551 2585, Risto Sippola 029 551 3383, globalisaatio.tilastot@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (237,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 5.12.2014

Viittausohje:

Tilasto: Palvelujen ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3509. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pul/2013/pul_2013_2014-12-05_tie_001_fi.html