Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Rakennukset ja kesämökit -tilaston sivuilla.

Käsitteet ja määritelmät

Kerrosala

Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.

Kerrosluku

Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosten lukumäärä vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua.

Vuoden 1980 jälkeen valmistuneessa rakennuksessa kerrosluku ilmoitetaan kokonaisuuden huomioon ottavana keskiarvolukuna, jos tietyn kerroksen kerrosalan osuus rakennuksen pääasiallisten kerrosten alasta on hyvin pieni. Esimerkiksi jos suuri teollisuushalli on muuten yksikerroksinen, mutta kerrosalaltaan pienet toimistotilat ovat kolmessa kerroksessa, kerrosluvuksi ilmoitetaan yksi.

Kulttuurirakennus

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokannasta kulttuuritilastoissa mukana oleviin ns. kulttuurirakennuksiin on luettu teatteri-, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot, elokuvateatterit, kirjastot ja arkistot, museot ja taidegalleriat sekä näyttelyhallit. Rakennus- ja asuntokannassa rakennukset on luokiteltu rakennusten pääasiallisen käyttötavan mukaan.

Lämmitysaine/ lämmönlähde

Lämmitysaineella tai lämmönlähteellä tarkoitetaan rakennuksen lämmityksessä pääasiallisesti käytettyä polttoainetta tai lämmönlähdettä. Tieto lämmitysaineesta on myös asunnoilla. Rakennusten ja asuntojen lämmitysainetieto saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään yleensä vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.

Luokitus on seuraava:

  • kauko- tai aluelämpö
  • öljy
  • kaasu
  • kivihiili
  • sähkö
  • puu
  • turve
  • maalämpö
  • muu, tuntematon.

Lämmitystapa

Lämmitystavalla tarkoitetaan rakennuksen lämmittämisessä pääasiallisesti käytettyä lämmitystapaa. Lämmitystapa-tieto on myös asunnoilla. Tieto lämmitystavasta on saatu väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta rakennushankeilmoituksilla. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.

Luokitus on seuraava:

  • vesikeskuslämmitys
  • ilmakeskuslämmitys
  • suora sähkölämmitys
  • uuni- tai kamiinalämmitys
  • ei kiinteää lämmityslaitetta
  • tuntematon.

Vesikeskuslämmityksessä rakennusta lämmitetään kiertävällä vedellä, ilmakeskuslämmityksessä kiertävällä ilmalla. Suorassa sähkölämmityksessä rakennusta lämmitetään suoraan sähköverkkoon kytketyn lämpöpatterin tms. avulla.

Uuni- tai kamiinalämmityksessä lämmitys tapahtuu puilla tai muulla polttoaineella lämpöä varastoivan muurin (uunin) avulla. Uunilämmitykseen luetaan myös muurin sisään asennetut sähköllä toimivat lämpövaraajat, erilliset kiinteät öljylämmittimet sekä lämpöä varastoivat takat (ei kevytrakenteiset). Saunan lämmitykseen käytettäviä kiukaita ei lueta lämmityslaitteiksi.

Omistajalaji

Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin:

  • yksityinen henkilö/ perikunta
  • asunto-osakeyhtiö tai -osuuskunta
  • kiinteistöosakeyhtiö
  • yksityinen yritys
  • valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys
  • valtion tai kunnan liikelaitos
  • pankki tai vakuutuslaitos
  • kunta
  • valtio
  • sosiaaliturvarahasto
  • uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms.
  • muu tai tuntematon.

Osa-alue (kunnan)

Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana. Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa.

Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.

Rakennuksen käyttötarkoitus

Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Rakennustilastoissa käytetyt pääryhmät ovat

  • asuinrakennukset
  • liikerakennukset
  • toimistorakennukset
  • liikenteen rakennukset
  • hoitoalan rakennukset
  • kokoontumisrakennukset
  • opetusrakennukset
  • teollisuusrakennukset
  • varastorakennukset
  • palo- ja pelastustoimen rakennukset
  • muut rakennukset.

Rakennusluokitus on esitetty Tilastokeskuksen käsikirjassa Rakennusluokitus 1994.

Kaikkia rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen rakennuskantaan.

Rakennus

Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa.

Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, esimerkiksi maanalaiset öljysäiliöt, eivät ole rakennuksia.

Rakennuksiksi ei lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms., jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, eikä siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms.

Tilastokeskuksen rakennuskantatilastoon eivät kuulu

  • kesämökit
  • nestevarastorakennukset
  • yksinomaan maataloustuotannossa käytettävät rakennukset
  • asuinrakennusten saunarakennukset
  • asuinrakennusten talousrakennukset
  • kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset
  • puolustusvoimien rakennukset
  • väestösuojat
paitsi silloin, kun em. rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja.

Rakennuskantatiedot on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.

Rakennusaine

Rakennusaineella tarkoitetaan sitä ainetta, josta rakennuksen kantavat pystyrakenteet on pääosin tehty. Luokitus on seuraava:

  • betoni, kevytbetoni
  • tiili
  • teräs
  • puu
  • muu, tuntematon.

Rakennusvuosi

Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.

Talotyyppi

Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti:

  • erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot)
  • rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa
  • asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin
  • muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.

Varusteet

Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista.

Asunnon varusteet:

  • viemäri
  • vesijohto
  • WC
  • lämminvesi
  • peseytymistilat (asunnossa on joko suihku, kylpyhuone tai sauna)
  • huoneistokohtainen sauna
  • keskus- tai sähkölämmitys.

Tietoja asunnon varusteista on käytetty asunnon varustetason määrittelyssä.

Rakennuksen varusteet:

  • sähkö
  • viemäri
  • vesijohto
  • lämminvesi
  • hissi
  • talosauna
  • uima-allas
  • koneellinen ilmastointi
  • väestösuoja.

Verkostoliittymä

Rakennuksen verkostoliittymät ovat

  • viemäri
  • vesijohto
  • sähkö
  • maakaasu.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennuskanta [verkkojulkaisu].
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rak/kas.html