Kesämökit 2009

Maakunnista Varsinais-Suomessa eniten mökkejä 2009

Maakunnista eniten mökkejä oli Varsinais-Suomessa, johon myös mökkirikkain kunta Länsi-Turunmaa kuuluu. Varsinais-Suomen maakunnassa oli noin 48 000 kesämökkiä, myös Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla mökkejä oli yli 45 000. Vähiten kesämökkejä oli Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Keski-Pohjanmaalla mökkejä oli 3 800 ja Ahvenanmaalla 5 900.

Suomessa oli vuoden 2009 lopulla kaikkiaan 485 100 kesämökkiä. Länsi-Turunmaan kunnassa oli eniten kesämökkejä vuoden 2009 lopussa, kun tietoja tarkastellaan vuoden 2010 alussa voimaan tulleen kuntajaon mukaan. Länsi-Turunmaan kunnassa oli vuonna 2009 yhteensä 8 325 kesämökkiä. Kuntaliitosten myötä monet perinteiset mökkikunnat häviävät kartalta tai yhdistyvät entistä suurempien mökkikuntien kanssa. Yksittäisistä kunnista Länsi-Turunmaan lisäksi yli 6 000 kesämökkiä oli Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Salossa, Raaseporissa ja Kuusamossa.

Kunnan mökkitiheyttä voidaan kuvata myös vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään. Tällöin mökkirikkaimpiin kuntiin nousevat pienet paikkakunnat, joissa on suhteellisen paljon kesämökkejä. Kaikkiaan 56 kunnassa oli vuonna 2009 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisia kuntia olivat mm. Kustavi, Puumala, Hirvensalmi, Kuhmoinen, Sysmä ja Mäntyharju.

Kesämökkien määrä maakunnittain 2009

Kesämökkien määrä maakunnittain 2009

Mökkikanta kasvoi eniten 1980–luvulla

Vuoden 2009 lopussa kesämökkejä oli 485 100. Edellisestä vuodesta mökkien määrä kasvoi 3 400 kesämökillä, joista osa on uustuotantoa ja osa käyttötarkoitukseltaan vapaa-ajan asunnoiksi muutettuja. Mökkien määrä on kasvanut nopeimmin 1980-luvulla. Vuonna 1990 oli mökkejä 368 000, joka oli 46 prosenttia enemmän kuin vuonna 1980. Vuodesta 1970 vuoteen 1980 lisäys oli ollut 75 600 kesämökkiä eli 43 prosenttia.

Kuvio 1. Kesämökkien lukumäärä 1970 - 2009

Kuvio 1. Kesämökkien lukumäärä 1970 - 2009

Uudisrakentaminen noin 4 000 vapaa-ajan asuinrakennusta vuodessa

2000–luvulla vapaa-ajan asuinrakennusten uudistuotanto on ollut pääsääntöisesti yli 4 000 rakennusta vuodessa. Esimerkiksi vuoden 2008 aikana uusia vapaa-ajan asuinrakennuksia valmistui 4 334. Kesämökkirakentaminen on hidastunut jatkuvasti 1990-luvun alkuvuosien rakennustahtiin verrattuna. Kun 1990-luvun alussa valmistui vuosittain noin 8 000 uutta kesämökkiä, niin viime vuosina rakentamisvauhti on ollut noin puolet tästä. Kesämökkikanta kasvoi 1990-luvulla noin 20 prosentilla. Se on selvästi vähemmän kuin 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin kanta kasvoi yli 40 prosenttia vuosikymmenen aikana.

Mökkirakentaminen vilkkainta Etelä-Savossa ja Lapissa

Viime vuosina uudisrakentaminen on ollut vilkkainta Etelä-Savossa ja Lapissa. 2000–luvulla eniten uusia vapaa-ajan asuinrakennuksia on valmistunut Etelä-Savoon ja Lappiin, joissa on rakennettu keskimäärin yli 400 vapaa-ajan asuinrakennusta vuosittain. Seuraavaksi eniten uusia vapaa-ajan asuinrakennuksia on valmistunut Varsinais-Suomen maakuntaan, keskimäärin 380 kesämökkiä vuosittain. Kesämökkikanta ei kasva suoraan uudisrakentamisen kautta, sillä osa kesämökeistä siirtyy vakinaisiksi asunnoiksi tai poistuu muuten käytöstä.

Vuodesta 1990 kesämökkikanta on kasvanut eniten Etelä-Savon maakunnassa, jossa mökkejä oli 11 000 enemmän kuin vuonna 1990. Pienin muutos kesämökkikannassa on tapahtunut Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla, jossa mökkien määrä on lisääntynyt vuodesta 1990 runsaalla tuhannella mökillä.

Tihein kesäasutus Kaskisissa

Tihein mökkiasutus oli Kaskisissa, jossa oli 18 kesämökkiä maaneliökilometrillä. Kahdeksassa kunnassa oli kesämökkejä enemmän kuin 10 neliökilometriä kohti. Koko maassa oli keskimäärin 1,6 kesämökkiä neliökilometrillä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä kesämökkejä oli yli neljä neliökilometriä kohti. Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa ja Lapissa oli vielä alle yksi kesämökki neliökilometrillä. Kunnista vähiten mökkejä pinta-alaan suhteutettuna oli Kauniaisissa, Savukoskella, Utsjoella, Enontekiöllä, Sodankylässä, Kärsämäellä ja Inarissa.

Kesämökkien keskikoko 47 neliötä

Uusien ja vanhempien kesämökkien kokoerot ovat suhteellisen suuret. Uusien vuosina 2000-2009 rakennettujen vapaa-ajan asuinrakennusten keskikoko oli 65 neliötä ja sitä vanhempien 45 neliötä. Kaikkien kesämökkien keskikoko vuonna 2009 oli 47 neliötä. Keskikokoon lasketaan vapaa-ajan asuinrakennusten tai loma-asumiseen käytettävien rakennusten tiedossa olevat neliöt (noin 28 000 mökin pinta-ala on tuntematon). Suuret mökit ja vapaa-ajan asuinrakennukset kasvattavat keskikokoa jonkin verran, sillä mökkien neliöistä laskettu mediaani on kaikkien mökkien osalta 40 neliötä. Kesämökeistä siis puolet on pinta-alaltaan edelleen 40 neliöisiä tai sitä pienempiä. Suurten, vähintään 60 neliöisten, mökkien osuus kaikista vapaa-ajan asuinrakennuksista oli vuonna 2009 vajaa neljännes. Vuonna 1970 näiden suurten mökkien osuus mökkikannasta oli 15 prosenttia.

Taulukko 2. Kesämökit pinta-alan mukaan 2009

Pinta-alaluokka, m2 Mökkien määrä                %
Mökkejä yhteensä 485 118 100.0
-19 38 628 8.0
20-39 178 258 36.7
40-59 130 670 26.9
60-79 58 964 12.2
80-99 26 010 5.4
100- 24 996 5.2
Tuntematon 27 592 5.7
Keskipinta-ala 47 ..

Lähes 800 000 suomalaista kuului kesämökin omistavaan asuntokuntaan

Kesämökeistä 399 000 oli yksityisten henkilöiden omistuksessa. Noin 86 000 mökkiä oli joko perikuntien, yritysten, yhteisöjen tai ulkomaalaisten omistamia. Kesämökin omistaviin asuntokuntiin kuului yhteensä 786 000 henkilöä.

Kesämökki sijaitsee yleensä lähellä asuinpaikkaa. Asuinmaakuntansa alueelta mökin omisti 65 prosenttia kaikista mökin omistajista. Kainuun, Ahvenanmaan, Lapin ja Pohjois-Karjalan mökinomistajista yli 90 prosenttia omisti mökin asuinmaakunnassaan. Sen sijaan uusimaalaisten omistajien mökit sijaitsivat pääosin muualla kuin asuinmaakunnassa. Vain 23 prosenttia uusimaalaisten omistamista mökeistä sijaitsi Uudellamaalla. Noin kolmasosa kaikista mökinomistajista omisti kesämökin kotikunnassaan.

Kesäasukkaat nostavat kuntien väkimäärää kesäisin

Vuonna 2009 oman kotikunnan ulkopuolelle kesämökille matkaavia kesäasukkaita oli noin 527 000. Eniten kesäasukkaita oli Etelä-Savossa, yli 55 000 henkilöä. Kunnista eniten kesäasukkaita tulee Länsi-Turunmaan kuntaan, jossa kesäaikana voi mökeillään oleilla lähes 10 000 henkilöä. Myös Hämeenlinnassa, Salossa, Raaseporissa, Mäntyharjulla, Kemiönsaaressa, Kouvolassa, Pälkäneellä, Ylöjärvellä, Mikkelissä, Puumalassa, Asikkalassa ja Kuusamossa kesäasukkaita oli yli 5 000. Verrattaessa kesäasukkaiden määrää kunnan asuntoväestöön lisääntyi Kustavin väkimäärä eniten. Kustavin alle tuhannen henkilön kunnassa kesäasukkaat lisäävät väkilukua kesäisin yli neljällä tuhannella eli Kustavin väkiluku kasvaa kesäisin jopa yli viiteen tuhanteen. Kaikkiaan 13 kunnassa kesäasukkaat kaksinkertaistivat kunnan väkimäärän.

Kesämökin omistajien keski-ikä 61 vuotta

Uusien, vuonna 2009 valmistuneiden kesämökkien omistajien keski-ikä oli 53 vuotta, kun taas kaikkien mökinomistajien keski-ikä vuonna 2009 oli 61 vuotta. Alle 40-vuotiaita omistajia oli noin 23 000 eli vain 6 prosenttia kaikista mökinomistajista.

Kaikista kesämökeistä yli neljälläkymmenellä prosentilla oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 14 prosentilla mökeistä oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia. Yksinasuva henkilö oli omistajana 16 prosentilla mökeistä ja vajaan viidenneksen kaikista mökeistä omisti perikunta, yritys, yhteisö tai omistaja oli tuntematon. Kesämökin omistavien asuntokuntien keskikoko oli 2,3 henkilöä.


Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja Hermiö (09) 1734 3211, Arja Tiihonen (09) 1734 3272, Elina Aspblad-Huohvanainen (09) 1734 3232, asuminen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 28.5.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-677X. 2009, Kesämökit 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rakke/2009/rakke_2009_2010-05-28_kat_001_fi.html