Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 20.4.2016

Maksuvälinepetoksien määrä kovassa kasvussa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden 2016 tammi–maaliskuun aikana kaikkiaan 183 000 rikosta ja rikkomusta, mikä on 13 300 tapausta (6,8 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuli tietoon 8 250 eli 2,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Maksuvälinepetoksia kirjattiin vajaa 5 000, mikä on 174,6 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Petokset ja maksuvälinepetokset 2010–2016

Petokset ja maksuvälinepetokset 2010–2016

Tietoon tulleista rikoksista ja rikkomuksista valtaosa on poliisin kirjaamia. Vuoden 2016 tammi–maaliskuun aikana poliisin tietoon tuli 179 200 rikosta ja rikkomusta, mikä on 7,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Tammi–maaliskuussa 2016 tullin tietoon tuli 2 500 ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 1 300 rikosta ja rikkomusta. Edellisen vuoden tammi–maaliskuuhun verrattuna tullin tietoon tulleet rikokset ja rikkomukset lisääntyivät 13,2 prosenttia ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet lisääntyivät 17,7 prosenttia.

Omaisuusrikokset

Omaisuusrikoksia tuli vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana tietoon yhteensä 48 800, mikä on 1 900 (3,8 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.

Vuoden 2016 tammi–maaliskuussa petoksia (petos, lievä petos, törkeä petos RL 36:1–3) tuli ilmi 6 400, mikä on 7,1 prosenttia edellisvuoden tammi–maaliskuuta vähemmän. Petosten määrä on 2000-luvulla kasvanut huomattavasti. Vuonna 2009 niitä tuli tietoon 4 500. Törkeitä petoksia tuli ilmi vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana 350, mikä on 25,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Maksuvälinepetoksia tuli vuoden 2016 tammi–maaliskuussa ilmi 4 960, mikä on 3 160 tapausta (174,6 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna vastaavana aikana. Maksuvälinepetoksista törkeitä oli 40. Kaikista maksuvälinepetoksista 2 000 (40,6 prosenttia) tehtiin ulkomailla.

Ryöstöjä ilmoitettiin 390, mikä on saman verran kuin vuoden 2015 tammi–maaliskuussa. Ryöstöistä törkeitä oli 83. Kavalluksia ja törkeitä kavalluksia tuli ilmi 680, mikä on 4,4 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2015 ensimmäisenä neljänneksenä.

Varkausrikoksia (varkaus, törkeä varkaus, näpistys) tuli tammi–maaliskuussa tietoon 25 500, mikä on 2 900 tapausta (10,2 prosenttia) vähemmän kuin vuoden 2015 alussa. Törkeitä varkauksia kirjattiin 750, mikä on 1,6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Asuntomurtoja tuli ilmi 1 100, mikä on 70 tapausta (5,6 prosenttia) vähemmän kuin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Myymälävarkauksia ja -näpistyksiä tehtiin 10 700, mikä on 1 000 tapausta vähemmän kuin vuoden 2015 tammi–maaliskuussa.

Moottoriajoneuvon luvattomia käyttöjä ja anastuksia sekä moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia ilmeni 1 100, mikä on 18,4 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2015 tammi–maaliskuussa. 2000-luvun alusta näiden rikosten määrä on vähentynyt alle kolmannekseen.

Vahingontekoja tuli vuoden 2016 tammi–maaliskuussa ilmi 7 000, mikä on 1 200 tapausta (14,5 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä vahingontekoja ilmoitettiin 48.

Väkivaltarikokset

Pahoinpitelyrikoksia kirjattiin vuoden 2016 tammi–maaliskuussa 7 800, mikä on 200 tapausta (2,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2015 vastaavaan aikaan. Verrattuna vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät 7,7 prosentilla. Niitä tuli nyt ilmi 390. 

Raiskauksia ilmoitettiin 250 eli yhtä paljon kuin vuoden 2015 tammi–maaliskuussa, mutta vajaa 30 tapausta enemmän kuin vuonna 2014 vastaavaan aikaan. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 344, mikä on 3,0 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 alussa. Lisäksi ilmoitettiin 250 muuta seksuaalirikosta, joista 130 oli seksuaalista ahdistelua. Vuonna 2015 vastaavana aikana seksuaalisesta ahdistelusta tehtiin 44 ilmoitusta. Viranomaisten tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset rikosilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Muut rikokset

Rattijuopumuksia tuli vuoden 2016 tammi–maaliskuun aikana tietoon kaikkiaan 3 700, mikä on 1,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015 vastaavaan aikaan. Tietoon tulleista rattijuopumuksista vajaa puolet oli törkeitä rattijuopumuksia. Törkeät rattijuopumukset vähenivät 8,7 prosenttia ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 4,7 prosenttia.

Huumausainerikoksia kirjattiin 5 900, mikä on 2,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Törkeiden huumausainerikosten määrä väheni 6,1 prosenttia. Niitä tuli ilmi  300. Noin kaksi kolmesta huumausainerikoksesta on käyttörikoksia. Niitä tuli ilmi 3 700, mikä on yhtä paljon kuin vuoden 2015 alussa.

Identiteettivarkaudesta kirjattiin 630 ilmoitusta.

Liikenneturvallisuuden vaarantamisia (RL 23:1-2, 11), liikennepakoja tieliikenteessä sekä muita liikennerikkomuksia tuli ilmi 94 200, mikä on 11 600 tapausta (11,0 prosenttia) vähemmän kuin vuoden 2015 alussa. Näistä rikoksista ja rikkomuksista 57 600 oli nopeusrajoituksen rikkomisia.

Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilasto ja pakkokeinot -tilasto yhdistettiin maaliskuussa 2015. Tätä aiemmin julkaistut tiedot löytyvät tilastojen vanhoilta kotisivuilta. Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilaston www-sivut: http://www.tilastokeskus.fi/til/polrik/index.html ja Pakkokeinot-tilaston www-sivut: http://tilastokeskus.fi/til/pkei/index.html

Vuoden 2009 alusta luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Muutoksen vaikutukset rikosten vertailtavuuteen eivät ole suuria. Yleisimmistä rikostyypeistä muutos vaikuttaa lähinnä huumausainerikosten vertailtavuuteen.

Eräiden rikostyyppien määrä tammi-, helmi- ja maaliskuussa sekä tammi-maaliskuussa 2016 ja muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan

Rikos Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Tammi-maaliskuu
2016 Muutos 2016 Muutos 2016 Muutos 2016 Muutos
1) Rikokset ja rikkomukset yhteensä 58 354 -11 658 59 579 -579 65 037 -1 058 182 970 -13 295
2) Rikoslakirikokset 32 501 -2 039 33 572 534 36 304 -2 585 102 377 -4 090
3) Rikokset A-F 27 824 -1 965 29 920 1 575 31 588 -1 340 89 332 -1 730
Murrot yhteensä 2 021 -203 2 205 -47 2 233 -317 6 459 -567
Moottoriajoneuvon luvaton käyttö ja anastus, moottorikulkuneuvon käyttövarkaus 331 -94 371 -13 389 -137 1 091 -244
Ryöstö 132 - 118 19 136 -12 386 7
Vahingonteko 2 072 -716 2 006 -618 2 896 155 6 974 -1 179
Tappo, murha ja surma 8 -1 4 1 7 - 19 -
Pahoinpitely 2 764 236 2 545 156 2 499 -186 7 808 206
Raiskaus 85 16 82 19 80 -35 247 -
Rattijuopumus 1 091 -175 1 177 42 1 443 83 3 711 -50
Huumausainerikokset 1 840 -162 1 955 180 2 126 114 5 921 132
4) Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen, ajoneuvorikkomus 30 530 -9 693 29 659 -2 154 33 449 282 93 638 -11 565
-nopeusrajoitusten rikkominen 1) 19 612 -10 442 19 199 -4 083 18 775 -3 725 57 586 -18 250
1) Liikenneturvallisuuden vaarantamisina, törkeinä liikenneturvallisuuden vaarantamisina ja liikennerikkomuksina rekisteröidyt nopeusrajoitusten rikkomiset.

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2016, 1. vuosineljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (294,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 20.4.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. 1. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rpk/2016/01/rpk_2016_01_2016-04-20_tie_001_fi.html