Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto -tilaston sivuilla.

Katsaus yrityksiin ja toimipaikkoihin

Yritykset 2000 - 2008

Suomessa toimi 320 952 yritystä vuonna 2008. Ne työllistivät 1,5 miljoonaa henkilöä ja niiden kokonaisliikevaihto oli 396,6 miljardia euroa.

Vuodesta 2000 yritysten määrä on tilaston mukaan lisääntynyt noin 98 000 yrityksellä. Tästä lisäyksestä reilu puolet on kuitenkin aiheutunut tilaston tietopohjan laajentumisesta, ja siten ns. aitoa lisäystä on noin 48 500 yritystä. Tietopohja laajeni siten, että vuonna 2006 tilastoon tulivat mukaan kiinteistön luovutuksesta arvonlisäverovelvolliset yritykset, noin 4000 yritystä, ja vuonna 2007 tilastoon tulivat mukaan maatalousyritykset, noin 45 700 yritystä. Yritysten määrän kasvu oli viitenä ensimmäisenä vuotena vain prosentin luokkaa, mutta kolmena viimeisimpänä vuotena keskimäärin nelisen prosenttia. Ajanjakson keskimääräinen kasvu on noin 2 prosenttia vuodessa.

Yritykset työllistivät 1,3 miljoonaa henkilöä vuonna 2000, joten henkilöstön määrä on kasvanut tästä vuodesta 200 000 henkilöllä. Mainitusta tilaston tietopohjan laajentumisesta johtuvaa lisäystä on noin 47 000 henkilöä ja varsinaista lisäystä siis 153 000 henkilöä. Vuosina 2002 ja 2003 henkilöstön määrä väheni, mutta vuosien 2006 ja 2007 reilun kasvun ansiosta vuosittaiseksi kasvuprosentiksi tulee keskimäärin 1,3.

Nimellinen liikevaihto on noussut 262,3 miljardista eurosta 396,6 miljardiin euroon vuodesta 2000 vuoteen 2008. Kasvua on ollut kaikkina vuosina; kolmena ensimmäisenä vuonna vaatimattomampaa, mutta viime vuosina reipasta keskimäärin 7 prosentin kasvua vuotta kohden.

Yritykset, henkilöstö ja liikevaihto (käyvin hinnoin) 2000-2008

Vuosi     Yrityksiä     Henkilöstö    Liikevaihto
mrd. euroa
2000 222 817 1 301 418 262
2001 224 847 1 318 654 272
2002 226 593 1 315 073 274
2003 228 422 1 308 031 284
2004 232 305 1 312 245 300
2005 236 435 1 328 451 319
2006 250 378 1 377 732 348
2007 308 917 1 481 870 375
2008 320 952 1 502 213 397

Toimialarakenne 2008

Vuonna 2008 yrityksiä oli eniten kaupan toimialalla, seuraavaksi eniten rakentamisessa ja kolmanneksi eniten ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa. Seuraavina olivat teollisuus sekä kuljetus ja varastointi. Henkilöstöltään ja liikevaihdoltaan merkittävimmät toimialat olivat teollisuus, kauppa, rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Seuraavassa on tarkasteltu lähemmin jotakin suurimpia toimialoja.

Alkutuotanto, teollisuus ja rakentaminen

Alkutuotannossa, yritysten määrä lisääntyi 1850:llä henkilöstömäärä väheni 1200:lla. Liikevaihdossa ovat mukana vain metsätulot ja niiden määrä kasvoi 90 miljoonalla eurolla. Teollisuusyritysten määrä lisääntyi 70:llä mutta henkilöstön määrä väheni 3640 henkilöllä eli prosentin verran. Liikevaihto kasvoi 4,7 miljardilla ja kasvuprosentti oli kolme. Teknologiateollisuuteen kuuluvia yrityksiä oli 46 prosenttia kaikista teollisuusyrityksistä. Ne työllistivät 53 prosenttia teollisuuden henkilöstöstä ja tuottivat 57 prosenttia liikevaihdosta. Puu- ja paperiteollisuuden (ml. painaminen) osuudet olivat yrityksistä 17 prosenttia, henkilöstöstä 17 prosenttia ja liikevaihdosta 16 prosenttia. Teollisuuteen sisältyy omana luokkanaan koneiden ja laitteiden huolto- ja asennuspalvelua. Sen osuus toimipaikoista oli noin 10 prosenttia, henkilöstöstä noin neljä prosenttia ja liikevaihdosta prosentin verran.

Rakennustoiminnassa yritysten määrä kasvoi 2500:lla ja henkilöstön määrä 4370 henkilöllä. Rakennustoiminnan liikevaihto lisääntyi 2,5 miljardia euroa ja kasvuprosentti oli kymmenen. Rakentamisessa erikoistuneen rakennustoiminnan osuus toimipaikoista ja henkilöstöstä oli yli puolet koko rakennustoiminnasta mutta liikevaihdosta suurin osa syntyi talonrakennuksen puolella.

Palvelutoimialat

Palvelutoimialoihin luetaan toimialaluokat G – S. Palveluyritysten lukumäärän lisäys oli noin 7600 yritystä. Henkilöstön määrä lisääntyi 20 500 henkilöllä ja liikevaihto kasvoi 12,9 miljardilla eurolla. Yritysten määrä lisääntyi eniten kiinteistötoimialalla. Henkilöstölisäys oli kuitenkin merkittävämpi työvoimaintensiivisemmillä palvelutoimialoilla: ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, hallinto- ja tukipal-veluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kaupassa. Liikevaihdon kasvuprosentti oli korkein sosiaali- ja terveydenhuollossa, 16 prosenttia, ja seuraavaksi korkein hallinto- ja tukipalveluissa, 14 prosenttia.

Palvelutoimialoista selvästi suurin oli kauppa. Vähittäiskaupan osuus kaupan toimipaikoista oli 48 prosenttia, henkilöstöstä 53 prosenttia ja liikevaihdosta 28 prosenttia. Tukkukaupan osuudet olivat 33, 33 ja 55 prosenttia. Autojen ja muiden moottoriajoneuvojen kaupassa ja korjauksessa oli toimipaikoista 19 prosenttia, henkilöstöstä 14 prosenttia ja liikevaihdosta 17 prosenttia.

Kuljetussektorilla selvästi suurin toimiala oli maaliikenne ja sen sisällä tieliikenteen tavarankuljetus. Sen osuus toimipaikoista oli 49 prosenttia, henkilöstöstä 32 prosenttia ja 28 prosenttia liikevaihdosta. Vesiliikenne ja ilmaliilkenne olivat liikevaihdoltaan suunnilleen samansuuruisia, mutta vesiliiken-teessä oli enemmän henkilöstöä ja toimipaikkoja. Merkittäviä työllistäjiä kuljetussektorilla olivat posti- ja kuriiritoiminta sekä varastoinnin ja liikennettä palvelevan toiminnan osa-alueet lastinkäsittely sekä huolinta ja rahtaus.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ravitsemustoiminnan osuus oli reilut 80 prosenttia yrityksistä ja henkilöstöstä sekä noin kolme neljännestä liikevaihdosta.

Informaatio- ja viestintäsektorin yrityksistä yli puolet, henkilöstöstä melkein puolet ja liikevaihdosta lähes 40 prosenttia oli ohjelmistotoiminnassa. Toiseksi suurin osa-alue oli kustannustoiminta, jonka 1 100 yritystä oli 14 prosenttia kaikista sektorin yrityksistä, 16 000 henkilöä oli 19 prosenttia sektorin henkilöstöstä ja 3 miljardin liikevaihto oli 18 prosenttia sektorin liikevaihdosta. Televiestinnässä kertyi liikevaihdosta 30 prosenttia, mutta yrityksiä ja henkilöstöä oli selvästi vähemmän.

Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan osa-alueista merkittävin oli arkkitehti- ja insinööripalvelut (osuudet 25, 42 ja 42 prosenttia). Toisena olivat laki- ja laskentatoimen palvelut sekä liikkeenjohdon konsultointi, jotka olivat yritysmäärältään ja liikevaihdoltaan keskenään suunnilleen samansuuruisia.

Kiinteistön- ja maisemanhoitoyritykset, ja niistä suurimpana osana siivousyritykset, muodostivat enemmistön hallinto- ja tukipalvelutoiminnan yrityksistä. Myös niiden henkilöstö- ja liikevaihto-osuudet olivat merkittävimmät, 40 ja 29 prosenttia. Työllistämistoimintaan tilastoitui 34 prosenttia koko sektorin henkilöstöstä, mistä 95 prosenttia työvoiman vuokraukseen. On syytä huomata, että tähän määrään sisältyy myös yritysten muille toimialoille vuokraama työvoima.

Terveys- ja sosiaalipalveluissa terveyspalveluiden osuus oli toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta selkeästi suurempi, mutta kasvua oli enemmän sosiaalipalveluiden puolella.

Yritysten kokorakenne

Vuonna 2008 yritykset jakaantuivat henkilöstömäärän mukaan kokoluokkiin seuraavan taulukon mukaisesti.

Pk- ja suurten yritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto sekä niiden muutokset 2008 (henkilöstön lukumäärän mukainen luokittelu)

Suuruusluokka Yrityksiä Osuus % Muutos % Henkilöstö Osuus % Muutos % Liikevaihto
milj. euro
Osuus % Muutos %
Pk-yritykset 320 296 99,8 3,9 942 831 62,8 0,7 193 148 48,7 4,1
- pienyritykset 317 855 99,0 3,9 696 944 46,4 0,6 129 195 32,6 6,9
- keskisuuret 2 441 0,8 0,9 245 887 16,4 1,0 63 953 16,1 -1,2
Suuret yritykset 656 0,2 2,0 559 382 37,2 2,6 203 444 51,3 7,6
Yhteensä 320 952 100,0 3,9 1 502 213 100,0 1,4 396 591 100,0 5,9

Pk-yrityksiä oli 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä, pieniä 99 prosenttia ja keskisuuria 0,8 prosenttia. Pienistä yrityksistä 95 prosenttia oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Näiden osuus pienten yritysten henkilöstöstä oli 59 prosenttia ja liikevaihdosta 49 prosenttia. Suuria, yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli vain 0,2 prosenttia kaikista yrityksistä.

Pk-yritysten lukumäärä kasvoi suhteellisesti enemmän kuin suurten yritysten lukumäärä, mutta henkilöstön ja liikevaihdon lisäys oli voimakkaampi suurilla yrityksillä.

Yritykset olivat keskimäärin suurimpia energiatoimialalla, missä henkilöstömäärä oli 16 henkilöä ja liikevaihdon määrä 16 miljoonaa euroa yritystä kohden. Teollisuudessa vastaavat luvut olivat 16 henkilöä ja 6,5 miljoonaa euroa ja kaupassa 5 henkilöä ja 2,6 miljoonaa euroa. Koko yritysjoukosta laskettuna yrityksen keskimääräinen koko oli 4,7 henkilöä ja 1,2 miljoonaa euroa.

Toimipaikat maakunnittain

Toimipaikkojen, niiden henkilöstön ja liikevaihdon jakaantuminen maakunnittain pysyi melko muuttumattomana vuonna 2008. Uudellamaalla oli toimipaikoista suunnilleen neljännes, henkilöstöstä 34 prosenttia ja liikevaihdosta 44 prosenttia. Varsinais-Suomessa oli noin kymmenen prosenttia toi-mipaikoista, 9 prosenttia henkilöstöstä ja 8 prosenttia liikevaihdosta. Pirkanmaalla vastaavat luvut olivat likimain samat. Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla toimipaikoista ja henkilöstöstä oli vain vähän yli prosentti ja liikevaihdosta vieläkin pienempi osuus.

Toimipaikkojen lukumäärä 10 000 asukasta kohden maakunnittain 2008

Toimipaikkojen lukumäärä 10 000 asukasta kohden maakunnittain 2008

Absoluuttisina lukuina mitaten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä oli pienin Ahvenanmaalla. Mutta jos suhteutetaan toimipaikkojen määrä väestön määrään, Ahvenanmaa oli kärkisijalla, 930 toimipaikkaa 10 000 asukasta kohti. Tällä tavalla laskien seuraavina olivat Etelä-Pohjanmaa (899 toimipaikkaa) ja Itä-Uusimaa (787 toimipaikkaa). Toimipaikkatiheydet olivat pienimmät Kainuussa (543 toimipaikkaa) ja Pohjois-Pohjanmaalla (577 toimipaikkaa). Koko maassa oli keskimäärin 660 toimipaikkaa 10 000 asukasta kohden.

Muutokset edellisestä vuodesta

Vuonna 2008 toimipaikkojen määrä lisääntyi kaikissa maakunnissa. Suurimmat lisäykset olivat viisi prosenttia Uudellamaalla ja noin neljä prosenttia Itä-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Koko maassa lisäys oli 3,7 prosenttia.

Henkilöstömäärä lisääntyi eniten Satakunnassa, 2,9 prosenttia sekä Kainuussa ja Uudellamaalla 2,5 prosenttia. Suurimmat vähennykset olivat Kymenlaaksossa 2 prosenttia, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla 0,9 prosenttia. Koko maassa toimipaikkojen henkilöstö lisääntyi 1,3 prosenttia.

Toimipaikkojen liikevaihto kasvoi yhteensä noin kuusi prosenttia. Suurimmat kasvuprosentit olivat Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla, kaikissa yli 10 prosenttia. Liikevaihto väheni Lapissa vajaat kolme prosenttia ja Kymenlaaksossa vähän yli kaksi prosenttia.

Toimipaikkojen lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto maakunnittain 2008 ja muutokset edellisvuodesta

Maakunta Toimipaikkoja Lukumäärä
%
Henkilöstö Henkilöstö
%
Liikevaihto Liikevaihto
%
Uusimaa 90 506 5,0 505 002 2,5 175 353 385 5,7
Itä-Uusimaa 7 358 4,0 23 894 1,9 11 812 279 10,8
Varsinais-Suomi 34 538 3,1 130 936 -0,9 30 571 202 6,6
Satakunta 16 467 3,0 62 703 2,9 14 156 981 3,1
Kanta-Häme 11 611 4,2 42 385 1,8 8 242 385 8,4
Pirkanmaa 30 566 4,1 136 110 1,8 30 446 750 8,5
Päijät-Häme 13 084 2,8 53 629 1,1 10 314 093 4,4
Kymenlaakso 10 937 3,5 45 907 -2,0 9 966 578 -2,2
Etelä-Karjala 7 940 3,1 32 848 0,4 7 939 068 3,3
Etelä-Savo 10 763 3,2 34 083 -0,3 5 304 630 4,6
Pohjois-Savo 15 469 2,6 57 447 1,0 10 743 859 8,9
Pohjois-Karjala 10 016 2,7 34 670 -1,4 6 073 409 3,5
Keski-Suomi 16 347 3,9 65 215 1,3 12 751 438 2,6
Etelä-Pohjanmaa 17 406 2,8 49 472 -0,9 9 317 284 5,7
Pohjanmaa 13 676 2,2 50 306 2,2 12 280 596 9,6
Keski-Pohjanmaa 5 423 1,9 17 842 -0,5 4 113 321 13,7
Pohjois-Pohjanmaa 22 281 3,7 95 232 0,8 20 517 551 11,5
Kainuu 4 512 1,4 17 047 2,5 2 638 240 1,3
Lappi 11 317 3,2 39 819 1,6 10 047 651 -2,7
Ahvenanmaa 2 556 1,9 9 460 1,9 1 987 794 6,6
Yhteensä 352 773 3,7 1 504 007 1,3 394 578 493 5,9

Maatalouden suhteen erikoistuneimmat maakunnat olivat Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, joissa maa-, metsä- ja kalatalouden toimipaikkoja oli yli 30 prosenttia kaikista toimipaikoista ja yli kymmenen prosenttia henkilöstöstä. Koko maassa osuudet olivat 17 ja 5 prosenttia.

Teollisuuden suhteen erikoistunein maakunta oli Itä-Uusimaa. Siellä teollisuudessa syntyi 80 prosenttia kaikesta liikevaihdosta ja henkilöstön osuuskin oli yli 30 prosenttia vaikka toimipaikoista vain kuusi prosenttia oli teollisia toimipaikkoja. Teollisuus tuotti yli 50 prosenttia liikevaihdosta myös Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Toimipaikka- ja henkilöstöosuudetkin olivat näissä maakunnissa koko maan keskimääräisiä lukuja suuremmat.

Kauppa oli jakaantunut melko tasaisesti kautta maan kun tarkastellaan ja toimipaikkojen ja henkilöstön suhteellista määrää. Liikevaihdon suhteen kuitenkin Uusimaa erottuu selvästi korkeimmalla 44 prosentin osuudellaan. Uudellamaalla kaupan osuus kaikista toimialoista onkin suurin.

Myös rakentamisessa toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon suhteelliset osuudet olivat maakunnissa melko lähellä koko maan lukuja.

Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla Kymenlaakso ja Ahvenanmaa erottuivat muista maakunnista. Ahvenanmaalla kuljetuksen henkilöstöosuus oli 36 prosenttia ja liikevaihto-osuus 40 prosenttia. Kymenlaaksossa vastaavat luvut olivat 16 ja 11 prosenttia ja koko maassa yhdeksän ja viisi prosenttia.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa Lapin, Kainuun ja Ahvenanmaan toimipaikka-, henkilöstö- ja liikevaihto-osuudet olivat yli maan keskitason.

Yritysten kansainvälisyys

Yrityksistä 99 prosenttia oli kotimaisia, joko yksityisten, valtion tai kuntien omistamia. Vain yksi prosentti oli ulkomaalaisomisteisia yrityksiä, mutta niiden osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä oli 15,5 prosenttia. Ulkomaalaisomisteiset yritykset olivat huomattavasti suurempia kuin kotimaiset yri-tykset keskimäärin. Ne työllistivät keskimäärin 72 henkilöä ja kotimaisten yrityksen työllistivät keskimäärin neljä henkilöä. Henkilöstöllä mitattuna ulkomaalaisomisteisten yritysten merkitys oli huomattavin rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, informaation ja viestinnän toimialalla, hallinto- ja tukipalvelutoi-minnassa sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa.

Konsernit

Yritysrekisterissä kerättiin tiedot 5977 konsernista. Näistä 61 prosenttia oli ulkomaalaisomisteisia ja 39 prosenttia suomalaisomisteisia. Viimeksi mainituista 26 prosenttia oli monikansallisia ja 74 prosenttia täysin kotimaisia eli niillä oli tytäryrityksiä vain Suomessa. Monikansalliset konsernit ovat keskimäärin suurempia kuin täysin kotimaiset. Niiden osuus oli 80 prosenttia konsernien Suomessa työllistämistä henkilöstöstä ja liikevaihto oli 71 prosenttia konsernien liikevaihdosta Suomessa.

Suomessa toimivilla yrityksillä oli ulkomailla 6 616 tytäryritystä, joista 5 502 oli suomalaisomisteisten konsernien ulkomailla toimivia tyttäriä ja 1 142 oli ulkomaalaisomisteisten suomalaisten yritysten ulkomailla toimivia tyttäriä.

Konserneihin kuuluvien yritysten lukumäärä-, henkilöstö- ja liikevaihto-osuudet konsernityypeittäin

Konserneihin kuuluvien yritysten lukumäärä-, henkilöstö- ja liikevaihto-osuudet konsernityypeittäin

Ulkomaankauppa

Kaikista yrityksistä 7 prosenttia harjoitti ulkomaankauppaa; tuontia, vientiä tai molempia. Nämä olivat keskimäärin suuria yrityksiä, koska niiden työllistämän henkilöstön määrä oli puolet kaikkien yritysten henkilöstöstä ja liikevaihto kolme neljäsosaa kaikkien yritysten tuottamasta liikevaihdosta. Teollisuusyrityksistä 22 prosenttia harjoitti ulkomaankauppaa. Näissä yrityksissä muodostui 96 prosenttia teollisuuden liikevaihdosta ja ne työllistivät 87 prosenttia teollisuuden henkilöstöstä. Kaupan vastaavat luvut olivat 24 prosenttia, 77 prosenttia ja 69 prosenttia.


Lähde: Yritysrekisteri. Suomen yritykset 2008. Tilastokeskus Tilastokeskus

Lisätietoja: Tarja Jämsen (09) 1734 3344, yritys.rekisteri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 27.11.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6214. 2008, Katsaus yrityksiin ja toimipaikkoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.7.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/syr/2008/syr_2008_2009-11-27_kat_001_fi.html