3. Perusturvan varassa 235 000 henkilöä vuonna 2019

Asuntoväestöstä 4,4 prosenttia eli noin 235 000 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista (kuvio 9). Näitä  kokonaan perusturvan varassa  olevia henkilöitä oli lähes 8 000 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Naisista perusturvan varassa oli 3,9 prosenttia ja miehistä 4,8 prosenttia vuonna 2019.

Kokonaan perusturvan varassa olleista 47 prosenttia asui asuntokunnassa, jonka suurin tulolähde oli työttömyysturvan peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2019 1) . Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 38 prosenttia.

Kuvio 9. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2010–2019

Kuvio 9. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2010–2019

Perusturvaetuuksiin sisältyy tässä valtaosin muita kuin ansiosidonnaisia tulonsiirtoja, ja niihin on luettu myös asumistuki ja toimeentulotuki 2) . Perusturvan varassa olevan talouden jäsenillä voi olla perusturvan lisäksi kalenterivuoden aikana pieniä ansiotuloja, ansiosidonnaisia tulonsiirtoja tai omaisuustuloja. Keskeisten perusturvaetuuksiin luettavien tulonsiirtojen jakautumista voi tarkastella tulonjakotilaston tietokantataulukosta.

Noin 22 prosenttia kokonaan perusturvan varassa olevissa asuntokunnissa asuvista henkilöistä oli alle 17-vuotiaita ja 5 prosenttia yli 64-vuotiaita vuonna 2019 (kuvio 10). Reilut 16 prosenttia oli 18–24-vuotiaita. Ikäryhmien osuuksissa ei ole suurta muutosta vuoteen 2010 verrattuna.

Kuvio 10. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt iän mukaan 2010–2019

Kuvio 10. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt iän mukaan 2010–2019

Alle 18-vuotiaista perusturvan varassa olevista noin 52 000 henkilöstä noin puolella asuntokunnan päätulolähde olivat perheavustukset. Muissa 25–64-vuotiaiden ikäluokissa yleisin päätulolähde taloudessa oli työttömyysturva. 18–24-vuotiaiden ikäluokassa työttömyysturva ja muut tulonsiirrot (mm. opintotuki) olivat pääasiallisia tulonlähteitä yhtä usein.

Kokonaan perusturvan varassa olleista yli 17-vuotiaita naisia oli noin 82 000 ja miehiä noin 101 000 vuonna 2019. Miesten osuus oli reilut 55 prosenttia. Osuus on kasvanut vuodesta 2010, jolloin se oli 53,2 prosenttia.

Perusturvan varassa olevien tulotaso puolet koko väestön tulotasosta

Kokonaan perusturvan varassa olleiden henkilöiden ekvivalenttien tulojen mediaani oli 13 200 euroa ja keskiarvo 12 580 vuonna 2019. Mediaanitulo oli noin puolet (50,6 %) koko väestön mediaanitulosta, kun se vuonna 2010 oli 47,4 prosenttia (kuvio 11). Suhde koko väestön mediaanituloon on ollut samalla tasolla lähes koko 2010-luvun.

Kokonaan perusturvan varassa olevien miesten mediaanitulo oli hieman matalampi kuin naisten. Miesten kulutusyksikköä kohden käytettävissä oleva rahatulo oli 12 920 euroa ja naisten 13 530 euroa vuonna 2019. Ero oli suurin 25–34-vuotiaiden keskuudessa, missä miesten tulojen mediaani oli 12 520 euroa ja naisten 13 710 euroa. Tämän ikäryhmän kokonaan perusturvan varassa olevista miehistä noin 60 prosentilla asuntokunnan pääasiallisena tulonlähteenä olivat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ja 30 prosentilla sairaus- ja työkyvyttömyysetuudet. Naisilla pääasialliset tulonlähteet olivat 30 prosentilla peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, 22 prosentilla perheavustukset ja 17 prosentilla sairaus- ja työkyvyttömyysetuudet.

Kuvio 11. Kokonaan perusturvan varassa olleiden keskitulojen suhde (%) koko asuntoväestön keskituloihin 2010–2019

Kuvio 11. Kokonaan perusturvan varassa olleiden keskitulojen suhde (%) koko asuntoväestön keskituloihin 2010–2019

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa noin 98 500 henkilöä

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevia ovat henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta eli tilastovuoden lisäksi jokaisena edeltävistä kolmesta vuodesta 3) . Tällaisia henkilöitä oli 98 524 vuonna 2019, kun heitä oli 61 097 vuonna 2010 (kuvio 12). Edellisvuodesta lukumäärä kasvoi noin 400 henkilöllä.

Pitkittyneesti perusturvan varassa olevista 55 prosenttia oli miehiä. Miesten osuus ikäryhmänsä pitkittyneesti perusturvan varassa olevista oli suurin 50–64-vuotiaissa, 61 prosenttia. 65 vuotta täyttäneissä miesten osuus oli 36 prosenttia.

Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi osuus kokonaan perusturvan varassa olevista on perusturvalla pitkittyneesti. Kun 18-24-vuotiaista kokonaan perusturvan varassa olevista noin 19 prosenttia oli perusturvan varassa pitkittyneesti, 65 vuotta täyttäneistä kokonaan perusturvan varassa olevista noin 77 prosenttia oli pitkittyneesti perusturvan varassa.

Pitkittyneesti perusturvan varassa olevien ekvivalenttien tulojen mediaani oli 13 730 euroa vuonna 2019, joka oli 0,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän ja reilut 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Pitkittyneesti perusturvan varassa olevien miesten tulotaso oli matalampi kuin naisten. Miesten mediaanitulo oli 13 430 euroa ja naisten 14 100 euroa vuonna 2019.

Kuvio 12. Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2010–2019

Kuvio 12. Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2010–2019

1) Asuntokunnan pääasiallinen tulolähde on palkoista, yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja tulonsiirroista se tulolaji, josta asuntokunnan jäsenet yhteensä saivat eniten tuloja vuoden aikana. Se ei kuvaa henkilön tai asuntokunnan toimintaa. Jos päätulolähde oli tulonsiirrot, on tulolähdettä edelleen tarkennettu ESSPROS-luokituksen ja sen sisällä hallinnollisten käsitteiden mukaisesti. Jos pääasiallinen tulolähde oli asumis- ja toimeentulotuki, on asuntokunta tässä katsauksessa luokiteltu toiseksi suurimman tulolähteen mukaan.
2) Käytännön syistä kaikki henkilölle maksetut sairaus- ja vanhempainpäivärahat sisältyvät perusturvaetuuksiin, eivät vain vähimmäispäivärahat. Niitä ei aineistosta voitu eritellä. Perusturvaetuuksiin on luettu työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (ml. kotoutumistuki), sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kotihoidon tuki, elatustuki (2010-), lapsilisät, kansaneläkkeenä maksetut vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet, takuueläkkeet (2011-), kuntoutusraha (Kela), vammaistuet, asumistuet, toimeentulotuki, opintoraha sekä eräitä muita sosiaaliavustuksia (mm. sotilasavustukset). Etuudet on määritelty tulonjakotilastojen tuloluokituksen pohjalta aineiston sallimalla tarkkuudella.
3) Alle kolmevuotiaat eivät voi olla pitkittyneesti perusturvan varassa.

Lähde: Tulonjakotilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Usva Topo 029 551 3036, Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 16.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. tuloerot (kansainvälinen vertailu) 2019, 3. Perusturvan varassa 235 000 henkilöä vuonna 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.5.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2019/01/tjt_2019_01_2020-12-16_kat_003_fi.html