Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

3.1. Tutkimustyövuosissa kasvua, henkilömäärä lähes ennallaan

Julkisen sektorin 1) tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön määrä kasvoi sadalla henkilöllä vuodesta 2019 ja oli kaikkiaan 7 240. Henkilömäärässä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia vuoden 2017 jälkeen. Tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus oli 31 prosenttia, vähintään yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus yhteensä oli 78 prosenttia. Naisten osuus t&k-henkilöstöstä oli 47 prosenttia ja tutkijoista 46 prosenttia. Kaikkiaan henkilöstöstä 74 prosenttia oli tutkijoita ja 26 prosenttia muuta t&k-henkilöstöä

Tutkimustyövuosia vuonna 2020 kertyi 4 980, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Tohtoreiden osuus työvuosista oli kolmannes, kaikkiaan yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus työvuosista oli 79 prosenttia, molemmat samalla tasolla kuin edellisvuonna. Tehtävittäin tarkasteltuna 76 prosenttia työvuosista oli tutkijoiden tekemiä. Osuus laski prosenttiyksikön verran edellisvuodesta.

Kuvio 11. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö ja t&k-työvuodet koulutuksen mukaan vuonna 2020

Kuvio 11. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö ja t&k-työvuodet koulutuksen mukaan vuonna 2020

Julkisella sektorilla t&k-henkilöstöstä 31 prosenttia työskentelee tekniikan alalla. Maatalous- ja metsätieteiden sekä luonnontieteiden osuus koko t&k-henkilöstöstä on 18-19 prosentin tasolla. Tutkijoista tekniikan alalla on 34 prosenttia, luonnontieteiden osuus on 17 prosenttia, lääketieteiden, maatalous- ja metsätieteiden sekä yhteiskuntatieteiden osuudet ovat 15 prosenttia, loput neljä prosenttia ovat humanististen tieteiden tutkijoita. Naisten osuus tutkijoiden ryhmässä on yli kaksi kolmasosaa humanistisissa tieteissä sekä lääke- ja terveystieteissä, mutta tekniikassa osuus on vain 29 prosenttia. Myös yhteiskuntatieteellisellä alalla enemmistö tutkijoista on naisia, maatalous- ja metsätieteissä sukupuolijakauma on tasan.

Kuvio 12. Julkisen sektorin t&k-henkilöstön tutkijat päätieteenalan ja sukupuolen mukaan 2020

Kuvio 12. Julkisen sektorin t&k-henkilöstön tutkijat päätieteenalan ja sukupuolen mukaan 2020

3.2. Julkisen sektorin tutkimusmenot supistuivat

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2020 olivat 586 miljoonaa euroa, laskua edellisvuodesta oli 17 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia. Vuonna 2019 menot kasvoivat 2,6 prosenttia. Vuonna 2021 tutkimusmenojen arvioidaan kääntyvän jälleen nousuun ja olevan 610 miljoonaa euroa.

Julkinen sektori koostuu valtion hallinnonaloista, joiden osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 84 prosenttia, kunnista (2 prosenttia), muista julkisista laitoksista (4 prosenttia) sekä yksityisestä voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta 2) (osuus t&k-menoista 10 prosenttia). Sektorin suurimmat t&k-toimijat ovat valtion tutkimuslaitokset, joiden yhteenlasketut t&k-menot olivat 423 miljoonaa euroa, mistä VTT:n osuus oli 46 prosenttia ja Luonnonvarakeskuksen 21 prosenttia. VTT:n tutkimusmenot laskivat 21 miljoonaa edellisvuodesta, muiden tutkimuslaitosten yhteenlasketut menot pysyivät koko lailla ennallaan.

Soveltavan tutkimuksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 61, kehittämistyön 27 ja perustutkimuksen 12 prosenttia. YVT-sektorin tutkimuksesta 36 prosenttia oli luonteeltaan perustutkimusta, valtion hallinnonaloilla perustutkimusta oli yhdeksän prosenttia.

Päätieteenalan mukaan julkisen sektorin suurin t&k-tieteenala on tekniikka, johon t&k-menoista kohdistui lähes 225 miljoonaa eli 38 prosenttia. Luonnontieteiden osuus oli 18 prosenttia ja menot 104 miljoonaa euroa. Maatalous- ja metsätieteiden t&k-menot olivat 97 miljoonaa ja osuus oli 16 prosenttia. Humanistisen alan tutkimusta oli vain yksi prosentti julkisen sektorin t&k-menoista.

Kuvio 13. Julkisen sektorin t&k-menot tieteenaloittain 2020

Kuvio 13. Julkisen sektorin t&k-menot tieteenaloittain 2020

Julkisen sektorin tutkimusmenoista 46 prosenttia rahoitettiin valtion budjettivaroin. Budjettirahoituksen osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä vuoteen 2019 verrattuna. Oman rahoituksen 3) osuus oli seitsemän prosenttia. Valtion hallinnonaloilla budjettirahoituksen osuus oli 50 prosenttia, oman rahoituksen kaksi ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen 48 prosenttia. Yksityisellä voittoa tavoittelemattomalla sektorilla (YVT) puolestaan 58 prosenttia t&k-menoista rahoitettiin ulkopuolisista lähteistä, omaa rahoitusta oli 31 prosenttia ja valtion budjettiin pohjautuvaa rahoitusta 11 prosenttia 4) .

Ulkopuolisesta rahoituksesta vuonna 2020 Business Finlandin rahoitus oli 23 miljoonaa ja Suomen Akatemian tutkimusrahoitus oli 36 miljoonaa. Business Finlandin rahoitus kääntyi edellisvuoden 23 prosentin laskun jälkeen 17 prosentin nousuun, Suomen Akatemian tutkimusrahoitus pysyi ennallaan. Kotimaisten yritysten rahoittamaa tutkimusta tehtiin 34 miljoonalla, määrä laski 19 prosenttia vuodesta 2019. Ulkomaista tutkimusrahaa julkisella sektorilla oli kaikkiaan 93 miljoonaa, 10 miljoonaa vähemmän kuin 2019. Ulkomaisesta rahoituksesta EU:n tutkimusrahoitusta oli 60 miljoonaa euroa, yhdeksän prosenttia edellisvuotta vähemmän

Kuvio 14. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2020

Kuvio 14. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2020

1) Valtion hallinnonalat, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.
2) Sektoriluokitus 2012: S.15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
3) Esimerkiksi liiketoiminnan, varainhankinnan, sijoitus- ja rahoitustoiminnan sekä omien rahastojen ja säätiöiden tuotto.
4) Esimerkiksi veikkausvoittovarat.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja


Päivitetty 28.10.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2020, 3. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.1.2023].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2020/tkke_2020_2021-10-28_kat_003_fi.html