Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Työtapaturmatilanne Suomessa vuonna 2003

Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Vuonna 2003 palkansaajille sattui 56 268 vähintään kolmen päivän poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Tämä oli 1 499 tapaturmaa vähemmän kuin vuotta aiemmin (noin 2,7 prosenttia). Työmatkatapaturmien lukumäärä oli vuonna 2003 lähes sama kuin vuotta aiemmin, sillä vähintään kolmen päivän poissaoloon johtaneiden työmatkatapaturmien uhriksi joutui 9 990 palkansaajaa. Vuonna 2002 vastaava luku oli 10 037. Näiden lisäksi vakuutusyhtiöt maksoivat sairaskulujen korvauksia noin 38 400 lievemmästä tapaturmatapauksesta sekä 6 600 lievemmästä työmatkatapaturmasta. Työpaikkatapaturmat olivat vuonna 2003 aiempien vuosien tapaan miesten ongelma: kolme neljästä työpaikkatapaturman uhrista oli miehiä (taulukko 1).

Taulukko 1. Työpaikkatapaturmat Suomessa sukupuolen mukaan vuonna 2003

Työpaikkatapaturmat (vähintään 3 sairaspäivää)
  N % 1 000 palkansaajaa
kohden
Miljoonaa työtuntia
kohden
Työkuolemia
Miehet 41 830 74,3 40,8 23,8 43
Naiset 14 438 25,7 13,9 9,4 -
Yhteensä 56 268 100 27,3 17,1 43

Eri toimialoilla tai ammattiryhmissä vallitsevien tapaturmariskien vaihtelua voidaan mitata tapaturmasuhteen tai tapaturmataajuuden avulla. Tapaturmasuhde ilmoittaa sattuneiden työtapaturmien määrän tuhatta, tässä tapauksessa palkansaajaa kohden, kun taajuus vastaavasti kertoo työtapaturmien määrän miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Suomalaisten palkansaajien työpaikkatapaturman riski on alentunut 1990 -luvun alusta alkaen (kuvio 1). Vuosikymmenen puolivälin jälkeen näytti siltä, että myönteinen kehitys olisi päättynyt, mutta vuodesta 1998 riski joutua työtapaturmaan on jälleen vuosi vuodelta laskenut hienoisesti. Tapaturmasuhde aleni vuoden 2002 tasosta (27,9) vuoteen 2003 tultaessa, jolloin sattui 27,3 työpaikkatapaturmaa tuhatta palkansaajaa kohden. Vuonna 2001 vastaava suhdeluku oli 28,3. Miesten tapaturmasuhde laski edelleen selvästi, mutta naisilla tapaturmariski pysytteli edellisvuoden tasolla. Kuitenkin palkansaajamiesten tapaturmariski naisiin verrattuna oli näin mitattuna edelleen kolminkertainen.

Myös tapaturmataajuus osoittaa suunnan työtapaturmien riskin osalta olleen myönteinen, sillä taajuus aleni vuodesta 2002 vuoteen 2003 tultaessa 17,4:stä 17,1:een. Miehillä taajuus laski edellisvuodesta, kun naisilla se pysytteli ennallaan. Tapaturmataajuuden mukaan miesten tapaturmariski oli naisiin verrattuna noin 2,5-kertainen, sillä miehille sattui 23,8 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden taajuuden ollessa naisilla 9,4 (taulukko 1).

Kuvio 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 1 000 palkansaajaa kohden 1990-2003 

Palkansaajien vähintään kolmen päivän poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien sekä tapaturmasuhteiden aikasarja vuosilta 1990 - 2003 on esitetty Excel-taulukossa, joka sijaitsee "Taulukot" linkin alla.

Nuorten miesten työtapaturmariski kasvoi selvästi vuosina 2002 - 2003. Vuonna 2003 sattui 15 - 24-vuotiaille miehille 53,9 työtapaturmaa 1000 palkansaajaa kohden vastaavan suhdeluvun ollessa vuotta aiemmin 48,1. Miesten työtapaturmariski on selvästi suurin nuorimmassa ikäryhmässä, ja riski alenee lähes tasaisesti iän myötä. Kun vielä vuonna 2002 naisille suhteellisesti eniten työpaikkatapaturmia sattui vanhimmassa, 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä, niin tilanne oli muuttunut vuoteen 2003 tultaessa. Miesten tapaan myös naisille suhteellisesti eniten työtapaturmia sattui nuorimmassa ikäryhmässä (kuvio 2), mutta tapaturmasuhde oli selvästi alempi kuin samanikäisillä miehillä.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 1 000 palkansaajaa kohden sukupuolen ja iän mukaan 2003

Tapaturmasuhteiden lisäksi luvut palkansaajien vähintään kolmen sairaspäivän työpaikkatapaturmista iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2003 on esitetty Excel-taulukossa, jonka löydät linkin "Taulukot" alta.

Vuonna 2003 lukumääräisesti eniten tapaturmia sattui edellisvuosien tapaan eri teollisuuden ammattiryhmissä. Kuviossa kolme on kuvattu kaikki sellaiset ammattiryhmät, joissa työpaikkatapaturman riski on keskimääräistä korkeampi. Kärkisijat miehittävät samat seitsemän ammattiryhmää kuin vuonna 2002. Talonrakennustyön ammattiryhmässä työpaikkatapaturman riski oli yli nelinkertainen keskimääräiseen verrattuna, mutta se oli kuitenkin laskenut 132 tapaturmasta 118 tapaturmaan tuhatta palkansaajaa kohden. Myönteisintä kehitys talonrakennustyön lisäksi oli massa- ja paperityön sekä metsätyön ammateissa, joissa tapaturmariski aleni massa- ja paperityön osalta 79 tapaturmasta 69 tapaturmaan tuhatta tässä ammattiryhmässä toimivaa palkansaajaa kohden. Metsätyön osalta vähennys oli noin 50 tapaturmasta 40:een tapaturmaan tuhatta palkansaajaa kohden. Elintarviketeollisuuden ja puutyön ammateissa työpaikkatapaturman riski laski edellisvuoteen verrattuna hieman, mutta se oli edelleen yli kolminkertainen keskiarvoon verrattuna.

Kuvio 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 1000 palkansaajaa kohden ammatin mukaan 2003, tapaturmasuhde yli keskiarvon

Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat

Palkansaajille sattui 43 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa vuonna 2003. Tämä merkitsi 2,1 työtapaturman seurauksena kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden. Edellisvuoteen verrattuna tapahtui käänne synkempään suuntaan, sillä työpaikkatapaturmissa menehtyi tuolloin ennätysvähän eli 37 palkansaajaa (1,8 kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden).

Kuvio 4. Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden 1990-2003 

Tiedot palkansaajien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien lukumääristä sekä suhdeluvut työkuolemista 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1990-2003 on esitetty Excel-taulukossa, jonka löydät "Taulukot" -linkin alta.

Palkansaajien työmatkatapaturmat

Työmatkatapaturmien määrä pysytteli osapuilleen ennallaan vuosina 2002 - 2003. Vuonna 2003 palkansaajille sattui 9 990 vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työmatkatapaturmaa, mikä on keskimäärin 4,8 tapaturmatapausta tuhatta palkansaajaa kohden. Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: noin 63 prosenttia kaikista työmatkatapaturmista sattui naisille. Vuonna 2002 naisille sattui 6,1 ja miehille 3,6 työmatkatapaturmaa tuhatta palkansaajaa kohden.

Työmatkatapaturmissa kuolleiden määrä väheni edellisvuodesta. Matkalla kotoa töihin tai töistä kotiin kuoli 23 palkansaajaa vuonna 2003, kun vuonna 2002 työmatkalla henkensä menettäneitä oli 28. Vuoden 2001 tilasto oli tältä osin synkkää luettavaa, sillä työmatkatapaturmissa kuoli 43 palkansaajaa.

Taulukko 2. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2003

Työmatkatapaturmat
  N % per 1 000
palkansaajaa
Kuolemia
Miehet 3 652 36,6 3,6 14
Naiset 6 338 63,4 6,1 9
Yhteensä 9 990 100 4,8 23

Maatalousyrittäjien työtapaturmat

Vuonna 2003 Mela korvasi yhteensä 6 189 maatalousyrittäjille sattunutta työtapaturmaa, joista 5 520 johti vähintään kolmen päivän työstä poissaoloon. Maatalousyrittäjien työ on työtapaturmariskialtista, sillä työtapaturmasuhde on yli kaksinkertainen palkansaajiin verrattuna. Vuonna 2003 sattui 56,6 vähintään kolmen päivän poissaoloon johtanutta työtapaturmaa tuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, kun vastaava suhdeluku vuonna 2002 oli 58,3. Miesten tapaturmariski on selvästi korkeampi kuin naisilla: miehille sattui 66,7 ja naisille 39,1 työtapaturmaa tuhatta maatalousyrittäjää kohden (taulukko 3).

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ennakkotietojen mukaan työtapaturmissa menetti henkensä 7 maatalousyrittäjää vuonna 2004. Vuonna 2003 menehtyi 5 maatalousyrittäjää työtapaturman uhrina. Kaikki kuolleet olivat miehiä. Kuolemaan johtaneissa työtapaturmissa tapaturmasuhde aleni vuoteen 2002 verrattuna. Vuonna 2003 sattui 5,2 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa 100 000 maatalousyrittäjää kohden suhdeluvun ollessa 8,1 vuonna 2002. Edelleen tämä on selvästi enemmän kuin palkansaajien kohdalla, sillä vuonna 2003 palkansaajien vastaava suhdeluku oli 2,1. Koska maatalousyrittäjien luvut ovat varsin pieniä, vuosittainen satunnaisvaihtelu vaikuttaa työkuolemien tapaturmasuhteeseen erittäin paljon.

Taulukko 3. Maatalousyrittäjien työtapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2003.

Työtapaturmat
  N % per 1 000
maatalousyrittäjää
Työkuolemia
Miehet 4 168 75,1 66,7 5
Naiset 1 384 24,9 39,1 -
Yhteensä 5 520 100 56,6 5

Päivitetty 24.5.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtapaturmat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5999. 2003, Työtapaturmatilanne Suomessa vuonna 2003 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ttap/2003/ttap_2003_2005-05-24_kat_001.html