Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä lähes sama kuin edellisvuonna

Palkansaajille sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä yhteensä (102 275) oli vuonna 2018 lähes sama kuin edellisvuonna 2017. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui palkansaajille 35 587 mikä oli  lähes 700 tapaturmaa vähemmän kuin vuonna 2017. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat vähenivät edellisestä vuodesta yli 400 tapauksella (kuvio 1). On kuitenkin huomioitava, että vakuutus työtapaturman varalta on yrittäjälle vapaaehtoinen, joten työpaikkatapaturmien määrään vaikuttaa vakuuttamisen suosio yrittäjien keskuudessa. Arviolta noin 40 prosentilla yrittäjistä on työtapaturmavakuutus.

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2018, vähintään 4 päivän työkyvyttömyys

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2018, vähintään 4 päivän työkyvyttömyys

Työtapaturmien lukumäärä on edelleen miehillä suurempi kuin naisilla: noin seitsemän kymmenestä (65,5 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2018

   Ikä    Yhteensä  Miehet       Naiset      
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 587 100 23 327 100 12 260 100
15–24 4 248 11,9 2 881 12,4 1 367 11,2
25–34 8 207 23,1 5 792 24,8 2 415 19,7
35–44 7 441 20,9 5 006 21,5 2 435 19,9
45–54 8 124 22,8 5 047 21,6 3 077 25,1
55–64 6 827 19,2 4 115 17,6 2 712 22,1
Muut 740 2,1 486 2,1 254 2,1

Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavat ESAW -muuttujat

Vuonna 2003 Suomessa otettiin käyttöön uusittu työtapaturmailmoituslomake, jolla kerättiin ensimmäisen kerran Euroopan työtapaturmatilaston (ESAW) mukaisia työtapaturman sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavia tietoja. Vuoden 2020 Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa näitä tietoja julkaistaan nyt kuudettatoista kertaa. Muuttujien jakaumat ovat samansuuntaisia ja vaikuttavat siten varsin luotettavilta verrattaessa niitä edellisvuoden tilastoon. Eurostatin hanke on kunnianhimoinen ja kerättävä tieto paikoin seikkaperäistä, joten tässä esitetyistä tiedoista saadaan kattava kuva työtapaturman sattumisen aikana vallinneista olosuhteista, syistä ja seurauksista.

Jäsenmaat ovat voineet käyttää harkintavaltaa tietojen keruun laajuudessa. Suomessa työtapaturmatiedot kerätään keskeisistä ESAW-muuttujista, joista osassa niitä tiedonkeruussa on rajoituttu pääluokkatasolle. Tiedot esitetään työtapaturman sattumisprosessin mukaisesti niin, että ensin kuvataan vallinneita olosuhteita, sitten tapahtumien kulkua ja viimeiseksi tapaturmasta aiheutuneita seurauksia. Osassa muuttujia luokkia on yhdistetty esitystavasta johtuen. Tekstiosassa esitetään pääosin sukupuolen mukaisia jakaumia ja liitetaulukko-osassa muiden taustamuuttujien kuten toimialan ja ammatin mukaisia jakaumia. Tämän lisäksi esitetään tietoja vain kansalliseen luokitukseen perustuen. Esimerkiksi työtapaturman välitöntä aiheuttajaa kuvaavan muuttujan tiedot ovat tällaisia (ks. taulukko 6). ESAW -tilastoon perustuvia tietoja koskevissa taulukoissa ja kuvioissa on mainittu niiden olevan yhteiseurooppalaisen työtapaturmatilastoluokituksen mukaisia.

Useimmat tapaturmista sattuivat henkilön liikkuessa

Aluksi esitetään tietoja työtapaturmaa edeltävistä yleisistä olosuhteista. Ensimmäinen ESAW -muuttuja kuvaa missä työtehtävässä palkansaaja työskenteli työpaikkatapaturman sattuessa. Työtehtävä ei kuitenkaan tarkoita henkilön ammattia, koska henkilön työtehtävät voivat samassa ammatissa vaihdella eri hetkinä. Lähes kolmannes (30,5 %) miesten työtapaturmista tapahtui tuotantoon, jalostukseen, käsittelyyn tai varastointiin liittyvissä työtehtävissä. Naisten työtapaturmista yli puolet (57,2 %) sattui julkisiin tai yksityisiin palveluihin liittyvissä tehtävissä (taulukko 2).

Taulukko 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työtehtävän mukaan 2018

Työtehtävä (ESAW)      Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 587 100 23 327 100 12 260 100
10 Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi 8 422 23,7 7 100 30,5 1 322 10,7
20 Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen 4 815 13,5 4 640 19,9 175 1,4
30 Maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, kalankasvatus, eläinten hoito 1 151 3,2 643 2,7 508 4,2
40 Julkiset ja yksityiset palvelut 8 939 25,2 1 918 8,3 7 021 57,2
50 Tukitoiminnot 5 577 15,6 4 448 19,1 1 129 9,3
60 Kuljettaminen, kulkeminen, urheilu, taiteet 3 358 9,5 2 578 11,0 780 6,4
99 Muut työpaikalla suoritetut tehtävät 1 636 4,6 1 068 4,6 568 4,6
00 Tieto puuttuu 1 689 4,7 932 4,0 757 6,2

Työsuoritus kuvaa henkilön täsmällistä fyysistä toimintaa juuri ennen vahingoittumishetkeä, kun työtehtävä-muuttujalla kuvataan edellä työn yleistä luonnetta tapaturman sattuessa. Työsuorituksella kuvattava fyysinen toiminta voi olla tarkoituksellista tai vapaaehtoista, mutta sen ei tarvitse välttämättä olla pitkäkestoista. Tulosten mukaan (taulukko 3) lähes neljä kymmenestä tapaturmasta sattui henkilön liikkuessa. Naisten (44,5 %) työtapaturmista suurempi osa sattui liikkumisen yhteydessä kuin miehillä (31,9 %). Lähes joka viides (17,8 %) tapaturma sattui siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Samoin lähes viidesosa (17,7 %) tapaturmista sattui erilaisia esineitä käsitellessä. Miehille sattui suhteellisesti naisiin verrattuna nelinkertainen määrä työtapaturmia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn yhteydessä.

Taulukko 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työsuorituksen mukaan 2018

Työsuoritus (ESAW)                Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 587 100 23 327 100 12 260 100
10 Koneen käyttäminen 1 471 4,1 1 267 5,4 204 1,7
20 Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen 3 578 10,0 3 160 13,5 418 3,4
30 Kulkuneuvon tai siirtolavan ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen 918 2,6 722 3,1 196 1,6
40 Esineiden käsitteleminen 6 310 17,7 4 466 19,1 1 844 15,0
50 Taakan siirtäminen käsivoimin 6 322 17,8 4 031 17,3 2 291 18,7
60 Henkilön liikkuminen 12 905 36,3 7 451 31,9 5 454 44,5
70 Paikallaan olo työpisteessä 864 2,4 426 1,8 438 3,6
99 Muut luettelemattomat työsuoritukset 1 656 4,7 983 4,2 673 5,5
00 Tieto puuttuu 1 563 4,4 821 3,5 742 6,1

Tapaturman syy useimmiten kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen

Seuraavassa tarkastellaan itse työtapaturmaan johtaneiden tapahtumien kulkua. Naisilla runsas kolmasosa (33,4 %) ja miehillä joka kolmas (30,5 %) työtapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta (taulukko 4). Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Tämä käy ilmi ”poikkeama” -muuttujasta, jolla kuvataan työsuorituksen aikana sattunutta, työtapaturmaan johtanutta epätavallista tapahtumaa. Jos varsinaista tapaturmaa edeltää useampia poikkeavia tapahtumia, niistä kirjataan se, joka sattui viimeiseksi. Toiseksi yleisin syy oli äkillinen fyysinen kuormittuminen, joka johti tapaturmaan naisilla 21,2 % ja miehillä 16,3 %.

Taulukko 4. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmaan johtaneen poikkeaman mukaan 2018

Poikkeama (ESAW)                Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 587 100 23 327 100 12 260 100
10 Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo 88 0,2 75 0,3 13 0,1
20 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen, pölyäminen 790 2,2 542 2,3 248 2,0
30 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen 3 458 9,7 2 520 10,8 938 7,7
40 Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen 3 180 8,9 2 520 10,8 660 5,4
50 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen 11 216 31,5 7 117 30,5 4 099 33,4
60 Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itseensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen 4 998 14,0 3 642 15,6 1 356 11,1
70 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen 6 412 18,0 3 811 16,3 2 601 21,2
80 Väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo 1 254 3,5 403 1,7 851 6,9
99 Muut 1 995 5,6 1 349 5,8 646 5,3
00 Tieto puuttuu 2 196 6,2 1 348 5,8 848 6,9

Kolme kymmenestä (32,2 %) työtapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten (taulukko 5). Tähän viittaavat myös tapaturmaan johtanutta poikkeavaa tilannetta ilmaisevan muuttujan tiedot, jossa kaatuminen, putoaminen tai vastaava oli yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma. Näiden kahden muuttujan tiedot miehistä ja naisista vastaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melkein identtisesti toisiaan. Joka viides (20,4 %) vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena. Vahingoittumistapa ilmaisee tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Useiden vahingoittumistapojen ollessa kyseessä kirjataan vakavimman vamman aiheuttanut.

Taulukko 5. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittumistavan mukaan 2018

Vahingoittumistapa (ESAW)           Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 587 100 23 327 100 12 260 100
10 Sähkö, lämpötila, vaaralliset aineet 990 2,8 628 2,7 362 3,0
20 Hapen saannin estyminen 15 0,0 13 0,1 2 0,0
30 Iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten 11 465 32,2 7 198 30,9 4 267 34,8
40 Liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen törmääminen 3 382 9,5 2 461 10,6 921 7,5
50 Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen 4 798 13,5 3 806 16,3 992 8,1
60 Puristuminen, ruhjoutuminen 3 304 9,3 2 495 10,7 809 6,6
70 Henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen 7 247 20,4 4 415 18,9 2 832 23,1
80 Eläimen tai ihmisen purema, potku jne. 1 166 3,3 358 1,5 808 6,6
99 Muut luettelemattomat vahingoittumistavat 1 935 5,4 1 283 5,5 652 5,3
00 Tieto puuttuu 1 285 3,6 670 2,9 615 5,0

Palkansaajien työpaikkatapaturmien vahingoittumistapaan liittyvä vamman välitön aiheuttaja oli erilaiset telineet, tasot ja pinnat naisilla 34,7 % ja miehillä 32,8 %. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet vammauttivat työtapaturman uhriksi joutuneita joka viidennessä tapauksessa (taulukko 6).

Tieto vamman aiheuttajasta kuvaa fyysistä tekijää, jonka kanssa vammautunut ruumiinosa on joutunut kosketuksiin. Useiden aiheuttajien ollessa kyseessä tapaturmailmoituslomakkeen täyttäjää on pyydetty ilmoittamaan vakavimpaan vammaan johtaneen aiheuttajan.

Taulukko 6. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2018

Välitön aiheuttaja (TVK) 1) Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 587 100 23 327 100 12 260 100
1100–1399 Telineet, tasot ja pinnat 11 911 33,5 7 653 32,8 4 258 34,7
2100–2799 Työkalut, koneet ja laitteistot 5 391 15,1 4 563 19,6 828 6,8
2801–2899 Kuljetus-, siirto- ja säilytyslaitteet 1 795 5,0 1 143 4,9 652 5,3
3100, 3200 Kulkuvälineet 1028 2,9 813 3,4 215 1,8
4100–4400 Aineet, tarvikkeet ja varusteet 7 020 19,7 5 029 21,5 1 991 16,2
5100 Ihmiset, eläimet, kasvit 3 125 8,8 847 3,6 2 278 18,6
5200 Irtojätteet 237 0,7 177 0,8 60 0,5
5300 Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi, vesistöt 394 1,1 272 1,2 122 1,0
9999 Muu aiheuttaja 2 895 8,1 1 835 7,9 1 060 8,6
0000 Tieto puuttuu 1 791 5 995 4,3 796 6,5
1) Muuttujan luokitus on kansallinen (TVK = Tapaturmavakuutuskeskus).

Palkansaajien työtapaturma-aineistossa on käytössä kansallinen luokitus vamman aiheuttajaa kuvaavassa muuttujassa. Luokitus on aiempaa huomattavasti yksityiskohtaisempi. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kaksi seikkaa. Ensinnäkin työtapaturman sattuminen on yleensä monen eri tekijän summa eikä yksittäistä aiheuttajaa aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Muuttujan tiedot osoittavat kuitenkin sen, millaisella välineellä tai työkalulla uhri työskenteli, tai millaisessa työympäristössä uhri oli tapaturman sattuessa. Toiseksi, puutteellinen opastus tai työntekijän kokemattomuus ovat usein merkittäviä osallisia tapaturman syntyyn. Näiden tekijöiden tilastointi on hankalaa ja usein mahdotonta.

Neljässä työtapaturmassa kymmenestä (44,9 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys (taulukko 7). Seuraavaksi yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat (26,9 %) sekä erilaiset tärähdykset ja sisäiset vammat (11,4 %). Työtapaturmista aiheutui miehille useammin kuin naisille haavoja ja erilaisia pinnallisia vammoja, naisille taas jäsenen sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tämä on sopusoinnussa edellä esitettyjen tulosten kanssa, joista ilmeni, että miehet loukkaavat itsensä työtapaturmissa naisia useammin teräviin esineisiin ja naiset loukkaantuvat vastaavasti miehiä useammin kaatumisen tai liukastumisen seurauksena.

Taulukko 7. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman laadun mukaan 2018

Vamman laatu (ESAW)                   Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 587 100 23 327 100 12 260 100
010 Haavat ja pinnalliset vammat 9 578 26,9 6 924 29,7 2 654 21,6
020 Luunmurtumat 3 636 10,2 2 526 10,8 1 110 9,1
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset 15 967 44,9 9 792 42,0 6 175 50,4
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset 128 0,4 114 0,5 14 0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat 4 074 11,4 2 661 11,4 1 413 11,5
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat 737 2,1 412 1,8 325 2,7
070 Myrkytykset ja tulehdukset 51 0,1 37 0,2 14 0,1
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset 29 0,1 19 0,1 10 0,1
100 Äärilämpötilojen, valon ja säteilyn vaikutukset 19 0,1 16 0,1 3 0,0
110 Sokki 71 0,2 35 0,2 36 0,3
120 Useita vammoja 199 0,6 117 0,5 82 0,7
999 Määrittelemättömät 382 1,1 258 1,1 124 1,0
000 Tieto puuttuu 716 2,0 416 1,8 300 2,4

Useampi kuin neljä kymmenestä (42,8 %) kaikista työpaikkatapaturmista kohdistuu yläraajoihin (taulukko 8). Lähes joka kolmas (30,7 %) tapaturmista vahingoittaa alaraajoja, joihin lasketaan kuuluviksi lonkat, reidet, polvet, sääret ja nilkat.

Taulukko 8. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2018

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)           Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 587 100 23 327 100 12 260 100
10 Pää 1 358 3,8 948 4,1 410 3,3
20 Niska 413 1,2 241 1,0 172 1,4
30 Selkä, selkäranka 4 081 11,5 2 433 10,4 1 648 13,4
40 Vartalo, sisäelimet 1 561 4,4 1 128 4,8 433 35
50 Yläraajat 15 237 42,8 10 477 44,9 4 760 38,8
60 Alaraajat 10 925 30,7 7 031 30,1 3 894 31,8
70 Koko keho tai useat ruumiinosat 1 187 3,3 611 2,6 576 4,7
99 Muut 211 0,6 129 0,6 82 0,7
00 Tieto puuttuu 614 1,7 329 1,4 285 2,3

Poissaolon kesto keskimäärin kymmenen päivää

Työtapaturmien vakavuutta voidaan arvioida tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden keston perusteella. Poissaolon kestoa kuvaavat luvut ennen vuotta 2002 eivät ole täysin vertailukelpoiset vuosien 2002–2018 lukujen kanssa, koska aiemmin aineistosta ei ole voitu erottaa tapaturmaeläkkeeseen johtaneita tapauksia. Tapaturmaeläkkeeseen johtaneet tapaukset ovat aina vakavia, mutta osassa tapauksia kirjautunut poissaolopäivien määrä on voinut olla vähäinen ennen eläkepäätöstä. Nyt eläketapaukset on rajattu työkyvyttömyyden kestoa koskevan tarkastelun ulkopuolelle.

Työpaikkatapaturmasta aiheutuneen poissaolon keskimääräinen pituus oli 10 päivää (9,9 ) vuonna 2018. Miesten työkyvyttömyyden keskimääräinen kesto oli 11,3 päivää ja naisten 7,7 päivää. Keskimääräinen tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituus kasvaa iän myötä sekä miehillä että naisilla (kuvio 2). Mukana laskuissa ovat myös alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyden kesto keskimäärin sukupuolen ja iän mukaan 2018

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyden kesto keskimäärin sukupuolen ja iän mukaan 2018

Kolme kymmenestä (33,9 %) kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneista tapaturmista johti 7–14 päivän työkyvyttömyyteen. Vakavia yli 30 päivän tapaturmia – mukaan lukien tapaturmaeläketapaukset – oli 19,7 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista (taulukko 9).

Taulukko 9. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työkyvyttömyysajan mukaan 2018

Työkyvyttömyysaika           Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 587 100 23 327 100 12 260 100
4–6 päivää 10 709 30,1 6 694 28,7 4 015 32,7
7–14 päivää 12 055 33,9 7 865 33,7 4 190 34,2
15–30 päivää 5 838 16,4 3 917 16,8 1 921 15,7
31–90 päivää 4 973 14,0 3 402 14,6 1 571 12,8
91–182 päivää 1 247 3,5 889 3,8 358 2,9
183–365 päivää 659 1,9 471 2,0 188 1,5
Tapaturmaeläke 106 0,3 89 0,4 17 0,1

Työmatkatapaturmien määrä väheni selvästi

Vuonna 2018 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 22 166 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia ja vuonna 2017 vastaava lukumäärä oli 24 278. Tilastoissa työmatkatapaturmat erotetaan työpaikkatapaturmista ja työnteon yhteydessä sattuneista liikennetapaturmista. Työmatkatapaturmalla tarkoitetaan asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattunutta tapaturmaa. Käytännössä jonkin verran työmatkatapaturmia kirjataan vahinkoilmoitusten puutteellisten tietojen johdosta työpaikkatapaturmiksi ja päinvastoin. Työmatkatapaturmien lukumäärän kehittymistä pidemmällä aikavälillä on tarkasteltu tarkemmin liitetaulukossa 4.

Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: yli kahdessa kolmasosassa (66,6 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui useammin miehille (8) kuin naisille (3).

Suurin osa työmatkatapaturmista tapahtui liikuttaessa jalan tai polkupyörällä: kuusi kymmenestä ( 62,3 %) työmatkalla loukkaantuneesta oli liikkeellä jalkaisin ja joka viides (21,3 %) ajoi polkupyörällä vahingoittumishetkellä. Miesten ja naisten välisten työmatkatapaturmien erot liikkumistavan mukaan eivät ole kovin suuria: naiset loukkaantuivat miehiä useammin jalan liikkuessa, kun taas miehet loukkaantuivat polkupyöräonnettomuuksissa naisia useammin (kuvio 3). Tilastossa ei ole mahdollista ottaa huomioon naisten ja miesten välisiä eroja esimerkiksi polkupyörän tai auton käytön yleisyydessä työmatkalla.

Kuvio 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2018

Kuvio 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2018

Liikkumistavat huomioon ottaen on luonnollista, että yleisin tapaturmatyyppi on kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Neljä viidestä (80,7 %) vuonna 2018 työmatkalla sattuneesta tapaturmasta oli seurausta kaatumisesta tai liukastumisesta. Toiseksi yleisin (9,4 %) tapaturmatyyppi on ’yhteentörmäys ajoneuvon kanssa’ (taulukko 10).

Taulukko 10. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmatyypin mukaan 2018

Tapaturmatyyppi                Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 7 893 100 2 738 100 5 155 100
Kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen      6 372 80,7 2 106 76,9 4 266 82,8
Esineiden päälle astuminen 27 0,3 11 0,4 16 0,3
Ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen 311 3,9 124 4,5 187 3,6
Yhteentörmäys ajoneuvon kanssa 744 9,4 327 11,9 417 8,1
Yhteentörmäys polkupyörän, mopon tms. kanssa 113 1,4 42 1,5 71 1,4
Yhteentörmäys kiskoilla kulkevan ajoneuvon kanssa 15 0,2 7 0,3 8 0,2
Väkivalta 7 0,1 3 0,1 4 0,1
Muut 294 3,7 114 4,2 180 3,5

Työmatkatapaturmista aiheutuneista vammoista suurin osa on lieviä, usein juuri kaatumisesta aiheutuneita vammoja. Yli neljässä tapauksessa kymmenestä (45,7 %) uhrin vammat ovat olleet erilaisia jäsenten sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (taulukko 11). Vammat kohdistuvat useimmiten raajoihin (taulukko 12).

Taulukko 11. Palkansaajien työmatkatapaturmat tapaturmahetken vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2018

Vamman laatu (ESAW)                     Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 7 893 100 2 738 100 5 155 100
010 Haavat ja pinnalliset vammat 1 158 14,7 373 13,7 785 15,3
020 Luunmurtumat 1 591 20,2 565 20,7 1 026 19,9
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset 3 597 45,7 1 250 45,8 2 347 45,6
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset 6 0,1 2 0,1 4 0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat 1 249 15,9 446 16,3 803 15,6
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat 3 0,0 2 0,1 1 0,0
070 Myrkytykset ja tulehdukset 2 0,0 2 0,1 - -
110 Sokki 2 0,0 1 0,0 1 0,0
120 Useita vammoja 121 1,5 40 1,5 81 1,6
999 Määrittelemättömät 44 0,6 12 0,4 32 0,6
000 Tieto puuttuu 120 1,5 45 1,6 75 1,5

Taulukko 12. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2018

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)           Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 7 893 100 2 738 100 5 155 100
10 Pää 257 3,3 79 2,9 178 3,5
20 Niska 390 5,0 132 4,8 258 5,0
30 Selkä, selkäranka 625 7,9 231 8,5 394 7,7
40 Vartalo, sisäelimet 487 6,2 264 9,7 223 4,3
50 Yläraajat 2 290 29,1 824 30,2 1 466 28,5
60 Alaraajat 2 782 35,3 885 32,4 1 897 36,9
70 Koko keho tai useat ruumiinosat 884 11,2 256 9,4 628 12,2
99 Muut 40 0,5 20 0,7 20 0,4
00 Tieto puuttuu 138 1,7 47 1,7 91 1,8

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työtapaturmat

Seuraavassa tarkastellaan erikseen maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Työtapaturmatilastossa yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) työtapaturmat erotettiin ensimmäisen kerran palkansaajien työtapaturmista vuonna 1995. Sitä ennen ne sisältyivät erittelemättöminä palkansaajien työtapaturmiin. Yrittäjien työtapaturmia koskevia lukuja tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon se, että yrittäjien tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen ja kaikilla yrittäjillä ei ole tapaturmavakuutusta. Näin ollen yrittäjien työtapaturmien jakautuminen eri taustamuuttujien (ikä, ammatti, toimiala) mukaan kuvaa myös sitä, missä ammateissa ja millä aloilla yrittäjien vakuutuksia on tavallista enemmän.

Suomessa valtaosa maatalousyrittäjistä asuu tilallaan, ja sen vuoksi heidän työpaikkatapaturmien ja työmatkatapaturmien erottaminen toisistaan ei ole mahdollista. Tässä julkaisussa kaikkia maatalousyrittäjille työssä sattuneita tapaturmia kutsutaan työtapaturmiksi. Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot perustuvat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) saatuihin tietoihin.

Päätoimisen ja työikäisen maatalousyrittäjän lisäksi vakuutettuna voi olla eläkeläinen, alle 18-vuotias yrittäjäperheenjäsen tai osa-aikaisesti maa-, metsä-, riista-, poro- tai kalataloutta harjoittava henkilö. Maatalousyrittäjien määrä on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoden 2018 lopussa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa oli vakuutettuna 57 042 maatalousyrittäjää, mikä on 2 145 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja lähes 55 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 1999.

Maatalousyrittäjien työtapaturmien määrä laskenut

Maatalousyrittäjien lukumäärässä tapahtuneet muutokset näkyvät myös työtapaturmien määrässä. Mela maksoi maatalousyrittäjille korvauksia yhteensä 4 202 tapaturmasta vuonna 2018. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattui yhteensä 2 829, edellisvuonna vastaava luku oli 2 996. Maatalousyrittäjien työtapaturmien lukumäärä on alentunut vuosituhannen alusta asti, pois lukien vuoden 2005 (kuvio 4) 'tapaturmapiikin', mikä osittain johtui vuoden 2005 alussa käyttöön otetusta sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmästä.

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2018

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2018

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski kasvoi edellisestä vuodesta

Kaikista vuonna 2018 korvatuista työtapaturmista 3 tapausta johti työntekijän kuolemaan, edellisenä vuonna 2 maatalousyrittäjää menehtyi työtapaturman seurauksena. Tapaturmaisesti työssään kuolleet olivat miehiä. Kaikista vuosien 2000–2018 maatalousyrittäjien työkuolemista ainoastaan kolme on sattunut naiselle. Kuviossa 5 on tarkasteltu maatalousyrittäjien tapaturmasuhteita sekä työkuolemien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osalta ajanjaksolla 2000–2018. Kuvio osoittaa, että työkuoleman riski vaihtelee voimakkaasti eri vuosina. Vuonna 2018 kuoli  5,2 maatalousyrittäjää 100 000 vakuutettua kohden, kun vuonna 2017 vastaava suhdeluku oli 3,3. Vuosi 2000 oli synkin, silloin työtapaturmissa menetti henkensä 12,9 maatalousyrittäjää 100 000 vakuututettua kohden.

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2018

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2018
Kuviossa 5 on käytetty vakuutettujen maatalousyrittäjien keskiväkilukuja vuosilta 2000–2018.

Taulukossa 13 on verrattu maatalousyrittäjien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tapaturmasuhdetta palkansaajien riskialttiisiin toimialoihin vuonna 2018. Koska työkuolemissa menehtyneiden enemmistö on tavallisesti miehiä, on heidän tapaturmasuhdelukunsa esitetty erikseen. Luvuista käy ilmi, että työ oli vaarallisinta maatalousyrittäjämiehillä. Heistä 7,6 menetti henkensä 100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden vuonna 2018. Vuonna 2017 vastaava luku oli 4,8.

Taulukko 13. Maatalousyrittäjien työkuolemat verrattuna palkansaajien työkuolemiin riskialtteilla toimialoilla 100 000 maanviljelijää tai palkansaajaa kohden vuosina 2017–2018

  2017 2018
Kaikki Miehet Kaikki Miehet
Maatalousyrittäjät 3,3 4,8 5,3 7,6
Palkansaajat 0,8 1,7 0,6 1,3
   Teollisuus 1,3 1,7 0,6 0,8
   Rakentaminen 1,4 1,5 1,9 2,2
   Kuljetus ja varastointi 4,9 6,1 1,6 2,0

Maatalousyrittäjillä lievien, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli kolmannes (33 %), korvatuista tapaturmista (julkaisun sivun 1 taulukko) ja samaten joka kolmas työtapaturma (31,7 %) aiheutti yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden (liitetaulukko 5). Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin niitä työtapaturmia, joista seurasi vähintään neljän päivän työstä poissaolo.

Maatalousyrittäjien työtapaturmariski kasvaa iän myötä

Vuonna 2018 maatalousyrittäjille tapahtui 4 913 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, mikä oli hieman (-1,6 %) vähemmän kuin vuonna 2017 (4 993 tapaturmaa). Maatalousyrittäjien tapaturmariski on selvästi suurempi kuin palkansaajilla ja on selvästi korkeampi miehillä kuin naisilla: miehille sattui 5 248 ja naisille 4 160 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden (kuvio 6). Sukupuolten välinen ero selittyy osin sillä, että miehet tekevät perinteisesti maataloudessa töitä, joissa tapahtuu paljon tapaturmia. Näitä ovat esimerkiksi rakennustyöt sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät tehtävät. Maatalousyrittäjien tapaturmista hieman yli kuusi kymmenestä (61 %) sattui yli 45-vuotiaille.

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2018

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2018

Karjanhoitotyössä sattuu eniten tapaturmia

Erilaiset karjanhoitotehtävät aiheuttavat edelleen eniten työtapaturmia, niiden osuus oli saman suuruinen kuin vuotta aiemmin, runsas neljä kymmenestä (42,6 %) kaikista työtapaturmista (taulukko 14). Erityisesti naiset joutuvat työtapaturman uhriksi karjaa hoitaessaan, sillä lähes kolme neljästä (75,6 %) naisille sattuneesta työtapaturmasta aiheutui karjanhoitotyöstä. Miehillä vastaava osuus oli noin kolmasosa (31,0 %). Toiseksi eniten (24,2 %) tapaturmia aiheutui maatilatalouden muissa töissä, joita ovat muun muassa erilaisten koneiden ja laitteiden asennus- ja huoltotyöt. Noin joka kuudes työtapaturma (14,0 %) sattui maanviljelyyn liittyvissä tehtävissä. Käytettävissä olevan tilastoaineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä suoranaisia johtopäätöksiä eri työalueilla tehtävän työn vaarallisuudesta, koska tällöin tulisi tietää eri työtehtäviin käytetyn työajan määrä. Työvaihetta kuvaavan muuttujan luokitus on kansallinen. Melan perinteisesti käyttämä luokitus on tarkempi kuin työtehtävää kuvaavan ESAW -muuttujan (vrt. taulukko 2).

Taulukko 14. Maatalousyrittäjien työtapaturmat työvaiheen ja sukupuolen mukaan 2018

  Yhteensä    Miehet    Naiset   
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä                 2 829 100 2 092 100 737 100
Maanviljelytyöt           404 14,3 335 16,0 69 9,4
Karjanhoitotyöt 1 205 42,6 648 31,0 557 75,6
Metsätyöt 275 9,7 253 12,1 22 3,0
Rakennustyöt 133 4,7 118 5,6 15 2,0
Maatilatalouden muut työt 686 24,2 628 30,0 58 7,9
Muut työt 126 4,4 110 5,3 16 2,2

Maatalousyrittäjät loukkaantuvat useimmiten iskeytymällä kiinteää pintaa vasten

Maatalousyrittäjien yleisin vahingoittumistapa oli iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Kolmessa tapauksessa kymmenestä (34,1 %) henkilö vahingoittui iskemällä itsensä lattiaan, maahan tai muuhun vastaavaan (kuvio 7). Naismaatalousyrittäjät joutuivat miehiä useammin eläimen töytäisemäksi tai potkaisemaksi, sillä joka viides (19,9 %) tapaturma oli eläimen aiheuttama. Vastaava luku miehillä oli vain 9,1 prosenttia.

Maatalousyrittäjäin eläkelaitos kerää vahingoittumistapaa, vamman aiheuttajaa, vamman laatua ja vahingoittunutta ruumiinosaa koskevat tiedot käyttäen ESAW -luokitusta.

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2018

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2018

Joka neljännessä (26 %) työtapaturmassa välittömänä vamman aiheuttajana oli eläin, ihminen tai vamma oli aiheutunut kasveista (kuvio 8). Todennäköisesti valtaosassa näissä maatalousyrittäjien työtapaturmissa aiheuttajana on ollut nimenomaan eläin. Ovet, seinät, ikkunat ja kulkuesteet viidennessä (20,3 %) työtapaturmassa. Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi tai vesistöt olivat kolmanneksi yleisin tapaturman välitön aiheuttaja (10,8 %).

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2018

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2018

Vuonna 2018 työtapaturmissa loukkaantuneiden maatalousyrittäjien vammoista 48,2 prosenttia oli erilaisia sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Haavat ja pinnalliset vammat (29,9 %) muodostavat toisen suuren vammaryhmän. Luunmurtumia oli 16,1 prosenttia kaikista työtapaturmien uhriksi joutuneiden maatalousyrittäjien vammoista. Miesten ja naisten vammojen jakaumissa ei ollut merkittäviä eroja: miesten vammat olivat useammin haavoja ja pintavammoja ja naisilla taas oli erilaisia murtumia enemmän (kuvio 9).

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2018

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2018

Yli seitsemän kymmenestä (75 %) maatalousyrittäjien kaikista työtapaturmista kohdistui raajoihin (kuvio 10). Naisilla tapaturmat vaurioittivat useammin jalkoja kuin miehillä. Useimmiten alaraajoista vaurioituivat polven seutu ja yläraajoista kämmen tai sormet.

Kuvio 10. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2018

Kuvio 10. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2018

Yrittäjät loukkaantuivat useimmiten rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla

Yrittäjille vakuutuslaitokset maksoivat korvausta kaikkiaan 6 862 työtapaturmasta vuonna 2018. Määrään sisältyvät myös ne tapaturmat, joista maksettiin vain sairaskulujen korvausta. Näiden lyhyiden, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli 58 prosenttia kaikista yrittäjien tapaturmista. Vuotta aiemmin korvausta maksettiin 7 219 tapaturmasta. Tiedot koskevat muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä.

Yrittäjille sattui vuonna 2018 yhteensä 2 622 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työtapaturmaa. Tämä oli 186 tapausta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien sukupuolittainen jakauma on yrittäjillä samansuuntainen kuin palkansaajilla: yli neljä viidestä (85 %) yrittäjien työtapaturmista sattui miehille. Työtapaturman uhrien ikäjakaumasta ilmenee, että yli kuusi kymmenestä (61 %) yrittäjien työtapaturmista sattui 45-vuotiaille ja sitä vanhemmille yrittäjille (taulukko 15).

Taulukko 15. Yrittäjien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2018

Ikä Yhteensä    Miehet   Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä  2 622 100 2 217 100 405 100
15–24 42 1,6 31 1,4 11 2,7
25–34 371 14,1 319 14,4 52 12,8
35–44 616 23,5 519 23,4 97 24,0
45–54 896 34,2 765 34,5 131 32,3
55–64 655 25,0 552 24,9 103 25,4
Muut 42 1,6 31 1,4 11 2,7

Toimialoittain tarkasteltuna yrittäjien riskialat ovat pääosin samat kuin palkansaajien. Vaarallisimpia toimialoja ovat rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Yrittäjille tapaturmien aiheutumista ja seurauksia kuvaavia muuttujia tarkastellaan tarkemmin liitetaulukoissa 6–9.


Lähde: Työtapaturmat 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen 029 551 2963, Outi Stenbäck 029 551 2517, tyotapaturmat@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 30.11.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtapaturmat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5999. 2018, Palkansaajien työpaikkatapaturmat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.5.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ttap/2018/ttap_2018_2020-11-30_kat_001_fi.html