Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 9.12.2016

Tehdyn työtunnin kustannus nousi heinä-syyskuussa 2,1 prosenttia edellisvuodesta

Korjattu 9.12.2016. Tietojen tarkentuminen. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden 2016 heinä-syyskuussa 2,1 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Kausitasoitetut työvoimakustannukset nousivat vuoden 2016 heinä-syyskuussa 1,8 prosenttia. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, nousivat 1,2 prosenttia vuoden 2016 heinä-syyskuussa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla 1,2 prosenttia.

Työvoimakustannusten vuosimuutos yksityisellä sektorilla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Työvoimakustannusten vuosimuutos yksityisellä sektorilla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Valtiosektorilla tehdyn työtunnin kustannukset laskivat vuoden 2016 heinä-syyskuussa 3,0 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Vajaat kaksi kolmasosaa tehdyn tunnin kustannusten laskusta johtui sosiaalivakuutusmaksujen laskusta. Kausitasoitetut työvoimakustannukset laskivat 2,7 prosenttia. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä työvoimakustannukset laskivat 2,8 prosenttia vastaavalla ajankohdalla. Samalla neljänneksellä ansiotasoindeksi nousi valtiolla 1,6 prosenttia.

Kuntasektorilla tehdyn työtunnin kustannukset nousivat 0,4 prosenttia vuoden 2016 heinä-syyskuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä kustannusten vuosimuutos oli 0,0 prosenttia. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi kuntasektorilla 1,0 prosenttia.

Työvoimakustannusten vuosimuutos TOL 2008 mukaan, 3. vuosineljännes 2016

Koodi Toimiala Työvoimakustannukset,
vuosimuutos
Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset,
ilman kertaluonteisia
palkkaeriä
Työvoimakustannukset, kausitasoitetut
B-S Yhteensä, yksityinen sektori 2,1 1,2 1,8
B-E Teollisuus 3,8 0,6 3,2
F Rakentaminen 2,1 2,3 2,1
G-N Yritystalouden palvelualat 1,9 2,1 1,9
J-R Valtio -3,0 -2,8 -2,7
D-S Kunta 0,4 0,0 ..

Teollisuuden toimialoilla (B-E) tehdyn työtunnin kustannus nousi 3,8 prosenttia, rakentamisen toimialalla (F) 2,1 prosenttia ja yritystalouden palvelualoilla (G-N) 1,9 prosenttia heinä-syyskuussa 2016. Teollisuuden toimialoilla muiden satunnaisten ja kertaluontoisten palkkaerien nousu ja tehtyjen työtuntien väheneminen nopeutti työvoimakustannusten nousua. Rakentamisen toimialalla palkkakustannusten nousu vauhditti tehdyn työtunnin kustannusten nousua.

Teollisuuden toimialoista suurin tehdyn tunnin kustannuksen nousu vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä oli metalliteollisuudessa, 7,6 prosenttia. Nousu johtui pääosin kertaluonteisista palkkaeristä, joihin ei liittynyt työvelvoitetta. Ilman satunnaisia tai kertaluonteisia palkkaeriä tehdyn tunnin kustannusten nousu jäi 0,3 prosenttiin metalliteollisuudessa. Metsäteollisuudessa kustannukset laskivat 0,7 prosenttia ja elintarviketeollisuudessa 0,1 prosenttia. Palvelualoilla suurin nousu oli kaupan toimialalla, 4,0 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa kustannukset nousivat 2,4 prosenttia.

Kausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus koko teollisuudessa (B-E) nousi 3,2 prosenttia heinä-syyskuussa 2016 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Rakentamisen toimialalla kausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus nousi 2,1 prosenttia ja yritystalouden palvelualoilla kustannus nousi 1,9 prosenttia.

Kausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus laski 0,2 prosenttia metsäteollisuudessa ja nousi 7,2 prosenttia metalliteollisuudessa heinä-syyskuussa 2016 edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kaupan toimialalla kausitasoitetut kustannukset nousivat 4,1 prosenttia.

Työvoimakustannusindeksi mittaa työvoimakustannusten muutosta tehtyä työtuntia kohti. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehty työaika sisältää sunnuntai- ja ylityötunnit muttei palkallisen vapaan tunteja, kuten vuosilomien, arkipyhien tai palkallisen sairauspoissaoloajan tunteja.

Indeksissä ei ole vakioitu työtunteja tai henkilöstön rakennetta. Tehdyn työtunnin kustannus lasketaan suoraan jokaisen neljänneksen toimialakohtaisen palkkasumman ja sosiaalivakuutusmaksujen suhteesta tehtyihin työtunteihin. Keskimääräisten työvoimakustannusten muutokseen vaikuttavat säännöllisten ansioiden muutokset, tulospalkkiot ja muut kertaluonteiset palkkaerät, sosiaalivakuutusmaksut sekä muutokset tehtyjen työtuntien määrässä ja työvoiman rakenteessa.


Lähde: Palkat ja työvoimakustannukset, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Haapala 029 551 3460, Annina Rouvinen 029 551 3525, Petri Ruohonen 029 551 3465, tvkindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (302,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 9.12.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannusindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3568. 3. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tvki/2016/03/tvki_2016_03_2016-12-09_tie_001_fi.html