Julkaistu: 2.7.2010

Velat kasvoivat viisi prosenttia vuonna 2009

Asuntokuntien velat ovat vuodesta 2002 vuoteen 2009 kasvaneet reaalisesti 90 prosenttia. Asuntovelat kasvoivat samana aikana 110 prosenttia. Vuonna 2009 asuntovelkojen osuus asuntokuntien veloista oli 71 prosenttia, kun se vuonna 2002 oli 65 prosenttia. Kaikkiaan asuntokunnilla oli viime vuonna velkaa 95 miljardia euroa. Velallisia asuntokuntia oli 1,5 miljoonaa, 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2002. Velkaa niillä oli keskimäärin 63 780 euroa. Edellisvuodesta asuntokuntien velat kasvoivat 5,3 prosenttia, mutta korkomenot pienenivät kolmanneksen.

Asuntokuntien velat velkalajeittain 2002-2009, vuoden 2009 hinnoin

Asuntokuntien velat velkalajeittain 2002-2009, vuoden 2009 hinnoin

Muita velkoja asuntokunnilla oli 20,5 miljardia euroa. Niitä ovat esimerkiksi auton tai kesämökin hankintaan tai kulutukseen tarkoitetut lainat. Reaalisesti ne ovat kasvaneet 90 prosenttia vuodesta 2002. Niitä oli 1,2 miljoonalla asuntokunnalla keskimäärin 17 560 euroa. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettuja velkoja asuntokunnilla oli 5,4 miljardia eli reaalisesti yhtä paljon kuin vuonna 2002. Opintovelat ovat pienentyneet selvästi, samoin opintovelallisten määrä. Vuonna 2009 opintovelallisia oli 305 000 henkeä ja heillä opintovelkaa 1,4 miljardia euroa. Opintovelallista kohti sitä oli 4 690 euroa. Vuodesta 2002 opintovelat pienenivät reaalisesti seitsemän prosenttia.

Suurimmat asuntovelat olivat 25–34-vuotiaiden asuntokunnilla, 110 510 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Tämänikäisten veloista 83 prosenttia oli asuntovelkoja. Useimmin asuntovelkaisia olivat kuitenkin 35–44-vuotiaiden asuntokunnat, joista asuntovelkaa oli 59 prosentilla. Muita velkoja oli yli puolella 25–54-vuotiaiden asuntokunnista. Yleisimpiä ne olivat 34–44-vuotiailla, joista lähes kahdella kolmesta oli muuta velkaa. Velallista asuntokuntaa kohti muuta velkaa oli 17 560 euroa.

Vuodesta 2002 sekä velat että velallisten asuntokuntien määrä ovat kasvaneet eniten Uudellamaalla. Siellä velat kasvoivat reaalisesti 109 prosenttia. Velallisten asuntokuntien määrä kasvoi 24 prosenttia ja velat asuntokuntaa kohti 69 prosenttia. Uusimaalaisten asuntovelat kasvoivat samana aikana 122 prosenttia. Asuntokuntaa kohti velat ovat kuitenkin kasvaneet eniten Itä-Uudellamaalla, reaalisesti 72 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2009. Asuntovelatkin kasvoivat eniten Itä-Uudellamaalla. Siellä ne kasvoivat reaalisesti 73 prosenttia asuntovelallista asuntokuntaa kohti, kun koko maassa niiden kasvu oli 68 prosenttia.

Velat olivat pienimmät Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, hieman alle 50 000 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Velallisten asuntokuntien määrä on vuodesta 2002 kasvanut vähiten Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa sekä Satakunnassa.

Velat ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin tulot. Vuonna 2008 asuntokuntien velkaantumisaste, velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin, oli 105 prosenttia kun se vuonna 2002 oli 70 prosenttia. Velallisilla asuntokunnilla vastaavat luvut olivat 149 ja 108 prosenttia.

Velkaisimpia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Niiden velkaantumisaste oli 188 prosenttia vuonna 2008. Näillä asuntokunnilla velkaantumisaste kuitenkin laski prosenttiyksikön edellisvuodesta. Nuorimpien, alle 24-vuotiaiden velkaantuminen laski vielä enemmän: vuonna 2007 se oli 91 prosenttia ja 86 prosenttia vuonna 2008. Nuorimpien asuntokuntien tulot kasvoivat keskimääräistä enemmän, mutta velat vähemmän kuin muissa ikäluokissa eläkeikäisiä lukuun ottamatta.


Lähde: Velkaantumistilasto 2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala (09) 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (270,7 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 2.7.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.2.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/velk/2009/velk_2009_2010-07-02_tie_001_fi.html