Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Velkaantuminen kasvatti hieman varallisuuseroja

Kotitalouksilla oli bruttovarallisuutta vuonna 2009 keskimäärin 192 000 euroa ja nettovarallisuutta 157 000 euroa kotitaloutta kohden. Bruttovarallisuus oli reaaliarvoltaan viidenneksen (21 %) suurempi kuin edellisenä tutkimusvuonna 2004, kun nettovarallisuus on samalla ajanjaksolla kasvanut 14 prosenttia. Velkaantumiskehitys on kasvattanut brutto- ja nettovarallisuuden eroa viime vuosina (kuvio 1). Varallisuus kasvoi erityisen paljon vuodesta 1998 vuoteen 2004, mutta kasvu on sen jälkeen hidastunut. Tilastokeskuksen ensimmäinen varallisuustutkimus on vuodelta 1987. Kotitalouksien bruttovarallisuuden reaaliarvo on vuosien 1987 ja 2009 välillä 2,2-kertaistunut.

Kuvio 1. Kotitalouksien brutto- ja nettovarallisuus 1987–2009, euroa kotitaloutta kohti

Kuvio 1. Kotitalouksien brutto- ja nettovarallisuus 1987–2009, euroa kotitaloutta kohti

Velkaantuminen näkyy myös suhteellisten varallisuuserojen kehityksessä. Suhteelliset bruttovarallisuuserot ovat pysyneet lähes ennallaan verrattuna vuoteen 2004, mutta nettovarallisuuden erot ovat jonkin verran kasvaneet. Vuonna 2009 vaurain kymmenesosa omisti 39 prosenttia bruttovarallisuudesta, mikä on samaa tasoa kuin 2004. Varallisuuseroja yhdellä luvulla kuvaava ns. Gini-kerroin pysyi bruttovarallisuutta tarkasteltaessa lähes ennallaan vuosina 2004 ja 2009, mutta nettovarallisuuden kerroin nousi noin 4 prosenttiyksikköä 66,6 prosenttiin.

Varallisuuserojen muutokset eivät suoraan kerro varallisuuden määrän muutoksista. Varakkaimman kymmenysosan bruttovarallisuus kasvoi 24 prosenttia vuodesta 2004. Tämä oli kolmisen prosenttiyksikköä enemmän kuin keskimääräinen muutos. Kun varakkaimmassa desiilissä bruttovarallisuuden keskiarvo kasvoi 144 000 euroa vuodesta 2004, olivat kolmen vähävaraisimman desiilin pienet varallisuusarvot pysyneet lähes ennallaan. Nettovarallisuuden arvot ovat kahdessa vähävaraisimmassa varallisuuskymmenyksessä miinuksella samaan tapaan kuin aiempina tutkimusvuosina.

Suomalaisen kotitalouden vauraus perustuu edelleen asuntoihin, sillä noin kaksi kolmasosaa kotitalouksista asuu omistusasunnossa. Omistusasunnon osuus bruttovarallisuudesta on 56 prosenttia. Vähävaraiset eivät omista asuntoja, kun taas lähes kaikilla ylimmän varallisuuskymmenyksen talouksilla on omistusasunto.Vapaa-ajan asunto tulee toisena, sen osuus on noin 11 prosenttia. Kakkos- ja sijoitusasuntojen osuus on 9 prosenttia. Pörssiosakkeiden ja rahastosijoituksien osuus painui 1990-luvun lamassa alle parin prosentin, mutta on sen jälkeen noussut noin 6 prosenttiin.


Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markku Säylä (09) 1734 3410, Veli-Matti Törmälehto (09) 1734 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 21.12.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3214. 2009, 1. Velkaantuminen kasvatti hieman varallisuuseroja . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vtutk/2009/vtutk_2009_2011-12-21_kat_001_fi.html