Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

5. Lähes kaikki vähävaraisimmat kotitaloudet velkaantuneita

Nettovarallisuudeltaan vähävaraisimpaan kymmenykseen kuuluvista kotitalouksista 89 prosentilla oli velkaa vuonna 2013. Tämä olikin selvästi velkaantunein varallisuuskymmenys (kuvio 20). Toiseksi vähävaraisimpaan kymmenykseen kuuluvista taas vain joka neljäs oli velkaantunut, mikä oli selkeästi pienin osuus kaikista varallisuuskymmenyksistä. Vähävaraisimman kymmenyksen kotitalouksilla oli hieman enemmän bruttomääräistä varallisuutta kuin toiseksi vähävaraisimman kymmenyksen kotitalouksilla, mutta selvästi enemmän velkaa. Kaikista vähävaraisimman väestönosan nettovarallisuutta siis painoi alas velkaantuminen, kun taas toiseen nettovarallisuuskymmenykseen kuuluvilla kotitalouksilla oli vähän velkaa ja vähän varallisuutta. Varallisuusjakauman yläpuoliskolla olevista kotitalouksista noin 40 prosentilla oli asuntovelkaa ja 50–60 prosentilla velkaa.

Kotitalouksien velkasummasta suurin osuus, vajaat 17 prosenttia, kohdistui varakkaimpaan nettovarallisuuskymmenykseen. Vähävaraisimman kymmenyksen osuus kaikista veloista oli yhdeksän prosenttia, mutta toiseksi vähävaraisimman vain reilu prosentti ja kolmanneksi vähävaraisimman vajaat kuusi prosenttia. Muiden varallisuuskymmenysten osuus veloista vaihteli yhdeksästä kolmeentoista prosenttiin.

Kuvio 20. Velallisten ja asuntovelallisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2013

Kuvio 20. Velallisten ja asuntovelallisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2013

Nettovarallisuudella mitattuna vähävaraisimman kymmenyksen velallisista joka toisella velan määrä ylitti kaksi ja puoli kertaa varallisuuden määrän (kuvio 21). Lisäksi yli puolella asuntovelkojen määrä ylitti asunnon nykyarvon. Velan ja varallisuuden suhde putoaa nettovarallisuuskymmenyksen myötä varsin nopeasti. Lähes kaikilla vähävaraisimman kymmenyksen velallisista kotitalouksista velan suhde varallisuuteen oli yli 75 prosenttia. Varallisuusjakauman ylemmällä puoliskolla taas suuria velkoja ei ollut käytännössä lainkaan, kun ylivelkaantuneisuutta mitataan velkojen suhteella varallisuuteen.

Kuvio 21. Velan ja varallisuuden suhde nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2013

Kuvio 21. Velan ja varallisuuden suhde nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2013

Hieman nettovarallisuusjakauman puolivälin alapuolella olevat kotitaloudet olivat vuosituloihin suhteutettuna kaikista velkaantuneimpia vuonna 2013 (kuvio 22). Vaikka kolmessa alimmassa varallisuuskymmenyksessä velkojen suhde varallisuuteen oli suuri, oli velkojen suhde vuosituloihin selvästi pienempi kuin ylempänä varallisuusjakaumassa olevilla kotitalouksilla. Vuosituloihin suhteutettuna erittäin velkaantuneiden kotitalouksien osuus oli yllättävän samankaltainen nettovarallisuusjakauman eri osissa. Suurin erittäin velkaantuneiden osuus oli neljännessä ja viidennessä nettovarallisuuskymmenyksessä.

Kuvio 22. Velan ja vuositulon suhde nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2013

Kuvio 22. Velan ja vuositulon suhde nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2013

Yhden aikuisen talouksilla eniten ongelmia luotonsaannissa

Kansainvälisissä varallisuustiedonkeruissa, kuten Euroalueen (Household Finance and Consumption Survey) ja Yhdysvaltain (Survey on Consumer Finances) varallisuustutkimuksissa kerätään tietoa kotitalouksien luotonhakemisesta ja luotonsaannista. Suomen vuoden 2013 tutkimuksessa samat tiedot kerättiin vertailukelpoisilla kysymyksillä, joiden perusteella tunnistettiin ne kotitaloudet, joilla on ollut vaikeuksia luotonsaannissa. Luottorajoitteiseksi kotitaloudeksi määritellään kerättyjen tietojen perusteella kotitalous, joka a) on hakenut lainaa haastatteluajankohtaa edeltäneen kolmen vuoden aikana, eikä saanut hakemaansa lainaa heti eikä myöhemmin, b) on hakenut lainaa, mutta saanut sitä hakemaansa määrää vähemmän tai joka c) ei ole hakenut lainaa, koska ei arvellut saavansa sitä.

Tämän määritelmän mukaan kuusi prosenttia kotitalouksista oli luottorajoitteisia vuonna 2013. Kotitalouden elinvaiheen mukaan tarkasteltuna luottorajoitteisia kotitalouksia oli eniten yksinhuoltajien sekä alle 65-vuotiaiden yksin asuvien ryhmissä (liitetaulukko 9). Vähiten luottorajoitteisia oli ikääntyneiden ryhmissä sekä 35–64–vuotiaiden lapsettomien parien ryhmässä.

Luottorajoitteisten kotitalouksien osuudella on selkeä yhteys kotitalouden nettovarallisuuden kanssa (liitetaulukko 10). Vähävaraisimpaan varallisuuskymmenykseen kuuluvista kotitalouksista 19 prosenttia on luottorajoitteisia, ja toiseksi vähävaraisimpaan varallisuuskymmenykseen kuuluvista 16 prosenttia. Keskivertokotitaloutta varakkaammista kotitalouksista hyvin harva oli luottorajoitteinen.

Lähes 30 prosenttia suomalaisista kotitalouksista kertoi hakeneensa lainaa vuosien 2011 ja 2013 välisenä aikana 1) Noin yhdeksän prosenttia lainaa hakeneista ei joko saanut ollenkaan lainaa, tai heille myönnettiin haettua määrää vähemmän lainaa. Lisäksi viisi prosenttia kotitalouksista ei hakenut lainaa, koska ei arvellut saavansa sitä.

Kotitalouden elinvaiheen mukaan tarkasteltuna eniten lainaa ovat hakeneet lapsiperheet. Kahden huoltajan lapsiperheistä lähes joka toinen on hakenut lainaa haastatteluajankohtaa edeltäneen kolmen vuoden aikana. Alle 35-vuotiaista lapsettomista pareista myös noin puolet ovat hakeneet lainaa, mutta vanhempien lapsettomien parien kohdalla lainan hakeminen oli selvästi harvinaisempaa. Yhden hengen talouksista vain joka viides on hakenut lainaa, ja yli 65-vuotiaista yhden hengen talouksista vain kuusi prosenttia.

Toisaalta lainaa hakeneista kotitalouksista yhden hengen taloudet ilmoittivat muita useammin ongelmia lainan saannissa. Yhden hengen talouksien lisäksi nuorimmista lapsettomista pareista ja yksinhuoltajista yli kymmenen prosenttia lainanhakijoista ei saanut lainkaan tai haluamaansa määrää lainaa.

Nettovarallisuuden mukaan jaoteltuna lainaa hakivat useimmin kaikista vähävaraisimmat sekä hieman varallisuusjakauman keskivaiheen alapuolella olevat kotitaloudet. Varallisuusjakauman ylemmällä puoliskolla lainaa hakeneiden osuus oli hyvin samankaltainen kaikissa varallisuuskymmenyksissä, noin joka neljäs keskivertokotitaloutta varakkaampi talous haki lainaa vuosina 2011–2013. Kuten odottaa saattaa, lainansaantiongelmia oli eniten alimmissa varallisuuskymmenyksissä ja vähiten ylimmissä.


1) Haastatteluissa kysyttiin kotitalouksilta ”Onko kukaan kotitaloutenne jäsenistä hakenut viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana lainaa tai muuta luottoa?”. Haastattelut tehtiin vuoden 2014 tammi- ja toukokuun välisenä aikana.

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, Juha Honkkila 029 551 3651, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 1.4.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3214. 2013, 5. Lähes kaikki vähävaraisimmat kotitaloudet velkaantuneita . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vtutk/2013/vtutk_2013_2015-04-01_kat_005_fi.html