Laatuseloste

1 Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilasto ja tuntipalkkatilasto ovat vuosittain laadittavia tilastoja, jotka kuvaavat ansioita vuoden viimeisellä neljänneksellä. Maatalous- ja metsätyöntekijöiden palkkatilastot laaditaan kaksi kertaa vuodessa, mutta vertailukelpoisuuden vuoksi tässä julkaisussa käsitellään vain vuoden neljännen neljänneksen tietoja. Palkkatilastoja käytetään pääasiassa työehtosopimustoiminnassa. Ansiotasoindeksin lopulliset tiedot ja palkkarakennetilaston tiedot perustuvat osittain yksityisen sektorin palkkatilastojen tietoihin.

Tilastojen perusaineiston muodostavat yksityisen sektorin työnantajajärjestöjen keräämät palkkatilastotiedot sekä Tilastokeskuksen työnantajajärjestöihin kuulumattomilta työnantajilta otostutkimuksella keräämät vastaavat tiedot. Tiedustelu koskee pääsääntöisesti kaikkia yritykseen työsuhteessa olevia palkansaajia. Kuukausipalkkaisten tiedot kerätään vuoden viimeiseltä neljännekseltä yhden kuukauden jaksolta ja tuntipalkkaisten pääosin koko vuosineljännekseltä, poikkeuksena Kirkon työmarkkinalaitoksen aineisto, joka on kesäkuulta. Maataloustilasto perustuu Maaseudun Työnantajaliiton jäseniltään keräämään aineistoon. Metsätyöntekijöiden palkkatilasto laaditaan Metsähallituksen, Metsäteollisuus ry:n ja Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:n jäsenyritysten ja metsäkeskusten tiedoista.

Kuukausipalkkatilasto sisältää kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat, joiden palkkaus noudattaa säännöllistä työaikaa. Julkaistuissa palkkatiedoissa ei ole mukana osa-aikaisia. Osa-aikaisiksi katsotaan pääsääntöisesti henkilöt, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 10 prosenttia alan yleistä työaikaa lyhyempi.

Tuntipalkkatilasto sisältää kaikki tuntipalkkaiset palkansaajat, jotka ovat olleet työsuhteessa yritykseen tiedusteluajankohdan aikana riippumatta työajan pituudesta.

Maatalouden palkkatilasto sisältää kaikki Maaseudun työnantajaliiton jäsenyritysten yli 15-vuotiaat työntekijät. Tilasto sisältää myös osa-aikaiset ja kausityöntekijät. Sen sijaan tilastossa eivät ole mukana perheen jäsenet, toimihenkilöt eivätkä harjoittelijat.

Metsätalouden tiedusteluun kuuluvat kaikki 18–65 -vuotiaat valtion sekä alan järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevat metsätyöntekijät. Tilaston ulkopuolelle jäävät Koneyrittäjien liittoon kuuluvien metsäkonealan yrittäjien palveluksessa olevat työsuhteiset metsäkoneen kuljettajat (noin 2 000 työntekijää), joista Tilastokeskus ei kerää tietoja.

Toimitusjohtajat, harjoittelijat, oppilaat ja palkkaukseltaan normaalikäytännöstä poikkeavat eivät sisälly tilastoihin.

1.2 Käytetyt luokitukset, käsitteet ja tilastolliset tunnusluvut

Luokitukset

Tilastoa täydennetään Tilastokeskuksen ylläpitämillä luokituksilla ja tutkintorekisterin tiedoilla. Seuraavassa kuvaus käytetyistä luokituksista:

Ammattiluokitus: Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2001 ammattiluokitusta, joka perustuu Euroopan Unionin yhteiseen ammattiluokitukseen ISCO-88(COM):iin.

Koulutusluokitus: Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2009 koulutusluokitusta. Se noudattaa mahdollisimman tarkasti kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED 1997:n koulutusalojen ja koulutusasteiden sisältöä. Koulutusasteeksi luokitellaan perusaste, mikäli palkansaajalla ei ole koulutusta tai hän on suorittanut tutkinnon ulkomailla.

Toimialaluokitus: Tilastossa käytettävä toimialaluokitus 2008 (TOL 2008) perustuu Euroopan unionin toimialaluokitukseen NACE Rev. 2:een.

Työnantajaryhmä: Metsätyöntekijöiden tilastossa käytetään työnantajaryhmäluokitusta. Työnantajaryhminä ovat valtio, Metsäteollisuus ry ja muut työnantajat. Muihin työnantajiin kuuluvat metsänhoitoyhdistykset, metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja muut Metsäteollisuus ry:n kuulumattomat työnantajat.

Työlaji: Metsätyöntekijöiden tilastossa käytetään työlajiluokitusta. Tilastossa työlajeina on puutavaran valmistus, metsänhoitotyö, metsäkonetyö, muu metsätyö, uittotyö ja taimitarhatyö.

Käsitteet

Kuukausipalkkatilasto

Kuukausipalkkatilaston ansiokäsitteenä on säännöllisen työajan ansio, joka sisältää seuraavat palkkaerät: peruskuukausipalkan sisältäen henkilökohtaisen ja palvelusvuosilisän, vuoro-, ilta- ja yötyölisän sekä säännöllisen sunnuntaityön korvauksen, luontoisetujen verotusarvon ja provision / myyntipalkkion keskimäärin kuukaudessa. Säännöllisen työajan ansio voidaan laskea myös tulospalkkioiden kanssa.

Tuntipalkkatilasto

Tuntipalkkatilastossa ansiokäsitteinä on säännöllisen työajan ansio ja kokonaisansio. Ansiotiedot esitetään laskettuina tehtyä työtuntia kohti. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit.

Säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät (esim. työajan lyhennyskompensaatio ja luontoisetujen verotusarvo). Työajan lyhennyksistä maksettava kompensaatio on mukana niiden alojen osalta, joissa se maksetaan erillisenä palkanosana jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Säännöllisen työajan ansioon sisältyvät tässä tilastossa myös sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia. Kokonaisansio sisältää edellisten lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.

Maatalouden tuntipalkkatilasto

Maatalouden tuntipalkkatilaston ansiokäsitteenä on kokonaisansio, joka sisältää aika-, urakka- ja palkkiopalkat ja sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat sekä työaikaan liittyvät että muut erilliset lisät.

Metsätyöntekijöiden palkat

Ansiokäsitteenä on tehdyn työajan tuntiansio ilman ylityötä. Ansiokäsite sisältää aika-, urakka- ja muut suorituspalkat, ansiontasauksen ja vuorotyö- ja olosuhdelisät.

Tilastolliset tunnusluvut

Keskiarvo on aritmeettinen keskiarvo, joka saadaan laskemalla yhteen kaikkien havaintojen arvot ja jakamalla saatu summa havaintojen lukumäärällä.

Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen poikkeamaa keskiarvosta.

Vaihtelu- eli variaatiokerroin (%) osoittaa kuinka monta prosenttia havaintoarvojen keskihajonta on havaintojen keskiarvosta. Luku mahdollistaa eri ryhmien sisäisen vaihtelun vertailun.

Mediaani on suurusjärjestykseen asetettujen havaintoarvojen keskimmäinen arvo, jonka alittaa 50 prosenttia havainnoista ja vastaavasti ylittää 50 prosenttia havainnoista. Mediaani soveltuu keskiarvoa paremmin jakauman keskikohtaa mittaavaksi luvuksi, kun aineistossa on suuresti poikkeavia havaintoja.

Desiili ilmoittaa muuttujan arvot, joiden alapuolelle jakaumasta jää 10, 20, …, 90 prosenttia havainnoista. Esimerkiksi 1. desiilin mukaisen ansion alittaa 10 prosenttia havainnoista ja 9. desiilin mukaisen ansion alle jää 90 prosenttia havainnoista.

1.3 Lait ja asetukset

Tiedonantamisvelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä. Tilastokeskus käyttää tietoja tilastojen laatimiseen ja tutkimukseen. Tilastokeskus voi luovuttaa tietoja ainoastaan tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten siten, että aineistoista on poistettu tiedot, joiden avulla yksittäinen henkilö tai yritys olisi mahdollista tunnistaa. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Tietosuojavaatimukset rajaavat sen, mitä tietoja voidaan kerätä, miten tietoja voidaan käsitellä ja missä muodossa julkaista.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Tutkimus- ja otoskehikko ja otos: yksityinen sektori

Työnantajajärjestöt keräävät palkkatilastojen perustiedot omilta jäsenyrityksiltään. Tilastokeskus täydentää tietoja järjestäytymättömiä yrityksiä koskevalla otoksella.

Tilastokeskuksen omaa tiedustelua varten yritysrekisterin palvelutietokannasta poimitaan aktiiviset yritykset (ml. liikelaitokset ja seurakunnat), joilla on palkattua henkilökuntaa vähintään yksi palkansaaja. Tutkimuskehikon ulkopuolelle rajataan sektoriluokituksen mukaan seuraavat sektoriluokat: valtionhallinto, paikallishallinto, kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto, kansainväliset järjestöt ja kotitaloudet. Tutkimuskehikkoon viedään myös tieto yrityksen järjestäytyneisyydestä, mikäli yritys on työnantajajärjestön jäsenyritys. Tutkimuskehikosta muodostetaan yksityisen sektorin tutkimuskehikko rajaamalla pois yritykset, joiden toimiala on maa-, metsä- tai kalatalous, joiden palveluksessa on vähemmän kuin viisi palkansaajaa tai joiden kotipaikka sijoittuu Ahvenanmaan maakuntaan.

Yksityisen sektorin tutkimuskehikosta muodostetaan otoskehikko, johon poimitaan otostoimialoilla toimivat yritykset. Otostoimialat määrittyvät peittävyystarkastelun kautta. Peittävyystarkastelussa määritellään korkean järjestäytymisasteen toimialat, joissa työnantajajärjestöjen palkansaajien osuus koko toimialalla on noin 70 % tai enemmän. Näiltä toimialoilta Tilastokeskus ei poimi otosta. Peittävyystarkastelu ja ositteiden muodostus tehdään noin viiden vuoden välein otosuudistuksen yhteydessä. Viimeisin otosuudistus on tehty vuonna 2009.

Otantamenetelmänä käytetään ositettua yksinkertaista satunnaisotantaa palauttamatta. Poimintayksikkönä on yritys ja poimintaperusteina ovat toimiala ja yrityksen kokoluokka. Estimointia ja oman otoksen poimimista varten yrityksille muodostetaan ositetieto. Otantaositteiden muodostuksen lähtökohtana on yrityksen toimiala ja kokoluokka. Samankaltaista toimintaa pyritään viemään samaan ositteeseen. Otoksessa ositteen poimintatodennäköisyys vaihtelee toimialoittain.

Työnantajajärjestöjen keräämässä palkka-aineistossa vuonna 2009 oli noin 9 330 yrityksen ansiotiedot. Järjestäytymättömien yritysten otokseen poimittiin 2 441 yritystä. Näiden otosyritysten palveluksessa oli otoskehikon mukaan runsaat 73 080 palkansaajaa. Tiedusteluun vastasi noin 77 prosenttia otoksessa olleista yrityksistä.

2.2 Estimointi: yksityinen sektori

Otoksella kerätyt ja työnantajaliitoista saadut palkkatiedot eivät kuvaa vielä sellaisenaan koko yksityistä sektoria. Otoksesta ja vastauskadosta johtuen tiedot koko sektorin tasolla ovat vinoutuneet, sillä esimerkiksi pienten ja järjestäytymättömien yrityksien tiedoista osa jää saamatta. Tästä syystä yksityisen sektorin palkkatiedot korotetaan perusjoukon tasolle käyttämällä Särndalin suhde-estimaattoria. Suhde-estimaattori antaa suuremman painon niiden yritysten lukumäärä- ja ansiotiedoille, joiden ositteissa vastauskato henkilökuntamäärällä mitattuna on suurinta ja joissa otokseen poimitaan pieni osa yrityksistä.

Estimointi suoritetaan kahdessa osassa: järjestäytyneiden yritysten estimointikehikko ja otostoimialojen järjestäytymättömien yritysten estimointikehikko estimoidaan erikseen ositekohtaisesti. Järjestäytyminen määritetään tilastoajankohdan mukaisesti. Koska tutkimuskehikko poimitaan ennen tilastoajankohtaa, järjestäytyneisiin yrityksiin lisätään ne alkuperäisessä kehikossa järjestäytymättömiksi luetut yritykset, joiden palkkatiedot sisältyvät työnantajajärjestöjen keräämään aineistoon. Tutkimuskehikkoon lisätyistä uusista yrityksistä, joiden palveluksessa oli vähintään viisi palkansaajaa, muodostettiin oma jälkiosite. Tämän ositteen korotuskertoimeksi määritetään 1.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastokeskuksen otoksessa vastaajayritysten vaihtuvuus vuosittain aiheuttaa jossain määrin ansiotason heiluvuutta. Virheitä saattaa syntyä myös tiedonantajien ja tiedontoimittajien taholta sekä tietojen käsittelyssä Tilastokeskuksessa. Ansiotietoihin sisältyvä virhe on kuitenkin niin vähäinen, että tietojen voidaan katsoa kuvaavan hyvin yksityisen sektorin palkansaajien ansiotasoa.

4 Julkaisun tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Yksityisen sektorin palkkatilastot laaditaan vuosittain. Metsätyöntekijöiden palkat laaditaan kaksi kertaa vuodessa, mutta julkaistaan kerran vuodessa Yksityisen sektorin tuntipalkat -tilaston kotisivulla. Maatilatalouden palkkatiedot julkaistaan painetussa Yksityisen sektorin palkat julkaisussa. Yksityisen sektorin palkat julkaistaan vuosittain heinä-elokuussa Tilastokeskuksen kotisivujen Tuorein tilasto -palvelussa. .

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastokeskuksen kotisivuilla osoitteessa www.tilastokeskus.fi/til/pal.html on tilastojen tuoreimmat julkistukset ja julkaistut taulukot yksityisen sektorin palkoista ammattiluokituksen, koulutuksen ja iän mukaan. Kotisivuilta löytyvät myös yksityisen sektorin palkkatiedustelujen täyttöohjeet, lomakkeet ja käytetyt ammattinimikkeistöt. Palkkatilastojen tuotannossa käytettävät metatiedot ovat saatavissa palkkatilastoista.

Julkaisu on tilattavissa osoitteesta:
Tilastokeskus, myyntipalvelu, PL 4C, 00022 Tilastokeskus
Puh. (09) 1734 2011
Faxi: (09) 1734 2500
myynti@tilastokeskus.fi
www.tilastokeskus.fi

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Yksityinen sektori

Tilaston otos uudistetaan säännöllisin väliajoin. Vuoden 2009 tilaston tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden. Tämän vuoden tilastoon on tehty otosuudistus. Tilastokeskuksen keräämät luvut on tuotettu uudistetulla otoksella.

Vuoden 2005 tilastoon tehtiin otos- ja menetelmäuudistus, joten tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden. Tietojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat myös vuoden 2005 tilastoon tehty työnantajilta saadun aineiston korotus ja osa-aikaisuus käsitteen muutos.

Säännöllisen työajan ansio on julkaistu vuoteen 2003 saakka tulospalkkioiden kanssa ja sen jälkeen ilman tulospalkkioita.

Maatalouden palkkatilasto

Maatalouden palkkatilastotietoja on kerätty vuodesta 1924 lähtien. Tilastokeskus siirtyi vuoden 1993 alusta käyttämään maataloustyöntekijöiden palkkatilastoinnissa Maaseudun Työnantajaliiton jäsenyrityksiltään keräämää palkkatilastoaineistoa.

Vuoden 2005 neljännellä neljänneksellä maatalouden palkkatilaston säännöllisen työajan ansiokäsite muuttui, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden.

Metsätyöntekijöiden palkkatilasto

Metsätyöntekijöiden palkkatilastotietoja on kerätty vuodesta 1920 lähtien. Vuonna 1984 Tilastokeskus aloitti tietojen keräämisen, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia sitä aiempiin vuosiin nähden. Tilasto on keskeinen metsätyöntekijöiden palkkoja kuvaava tilasto, eikä muita vastaavia tietoja tuoteta.

Vuoden 2006 neljännen neljänneksen metsäpalkkatilastoon tehtiin menetelmäuudistus, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin neljänneksiin.

7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Yksityisen sektorin palkkatiedot perustuvat sekä työnantajajärjestöjen jäsenyritysten että Tilastokeskuksen oman otosaineiston tietoihin. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisee vuosittain palkkatilastokatsauksen jäsenyritystensä palkoista. Mahdolliset erot EK:n ja Tilastokeskuksen tiedoissa johtuvat tilaston peittävyydestä ja käytetyistä menetelmistä.

Metsätyöntekijöiden palkansaajien lukumääriä koskevia tilastoja julkaistaan lisäksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa (vuositilasto) ja työvoimatutkimuksessa (kuukausitilasto). Rajauksista ja keruumenetelmien eroista johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

Palkkarakennetilasto julkaisee vuosittain palkkatietoja sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Palkkarakennetilastossa eri sektorien ja palkkausmuotojen (kuukausi- ja tuntipalkkaiset) väliset tiedot ovat vertailukelpoiset.

Ansiotasoindeksi kuvaa palkkojen kehitystä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin lukumäärä- ja ansiotietoja on saatavissa myös työssäkäyntitilastosta. Ansiokäsitteenä on valtion veronalaiset tulot vuodessa.


Lähde: Yksityisen sektorin palkat 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Paula Hänninen (09) 1734 3491, Aino Mustonen (09) 1734 2608, palkat.yksityinen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar


Päivitetty 1.7.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yksityisen sektorin kuukausipalkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3894. 2009, Laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.4.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/yskp/2009/yskp_2009_2010-07-01_laa_001_fi.html