19.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Aikuiskoulutustutkimus antaa tietoa aikuisväestön osallistumisesta yleissivistävään ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen sekä osallistumisessa tapahtuneista muutoksista. Lisäksi saadaan tietoja väestön koulutushalukkuudesta, koulutustarpeesta, koulutukseen osallistumisen esteistä ja koulutuskäsityksistä.

Aikuiskoulutusta on kuvattu niin sen järjestäjän, sisällön, laajuuden kuin koettujen vaikutustenkin suhteen. Eri tiedonkeruukierroksilla on lisäksi selvitetty erillisalueina mm. tietoteknisiä valmiuksia, vieraiden kielten taitoja ja erilaisia arkioppimisen ympäristöjä. Vuoden 1990 tiedonkeruusta lähtien on mukana ollut runsaasti aikuisten työelämää ja työhistoriaa kuvaavia tietoja.

Kerättävä perusaineisto on salassa pidettävää.

Tilaston kuvaus

Aikuiskoulutustutkimus on laaja haastattelututkimus aikuisväestön koulutukseen osallistumisesta ja oppimisesta. Tutkimus tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa aikuisväestön koulutukseen osallistumisesta, oppimisesta, koulutushalukkuudesta ja –tarpeesta, opiskelukäsityksistä ja osallistumisen esteistä sekä aikuisten kielitaidoista.

Aikuiskoulutustutkimuksia on tehty Tilastokeskuksessa vuodesta 1980 alkaen noin viiden vuoden välein. Vuodesta 2006 lähtien tutkimus on toteutettu osana EU:n tilastoviraston Eurostatin Adult Education Survey -projektia, johon tiedot on kerätty noin 30 Euroopan maassa. Suomessa tutkimus on toteutettu Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteishankkeena.

Tilaston perusjoukko

Tutkimuksen kohdejoukko on Suomessa asuva aikuisväestö (18-64 –vuotiaat) ja otoskoko on noin 5 000 henkilöä. Perusjoukkoa on tutkimustarpeiden pohjalta joinakin vuosina laajennettu ikärajauksen yläpäästä. EU-AES:n perusjoukkoon kuuluivat vuoteen 2017 asti 25-64 -vuotiaat henkilöt, mutta jatkossa perusjoukko tulee olemaan 18-69 -vuotiaat henkilöt.

Tilastoyksikkö

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston tilastoyksikkö on henkilö.

Mittayksikkö

Mittayksikköinä ovat henkilöiden määrä ja %-osuus

Perusajankohta

Tilastossa ei käytetä indeksejä.

Viiteajankohta

Tutkimusvuosina 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017 tiedonkeruuta edeltävät 12 kuukautta.

Viitealue

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston viitealue on koko Suomi.

Kattavuus

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto kattaa koko Suomessa asuvan 18-69-vuotiaan väestön.

Ajallinen kattavuus

Tietoja on saatavilla tutkimusvuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017.
Tilasto on lopullinen.

Jakelutiheys

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto on tehty noin viiden vuoden välein. 

Saman vuoden aineistosta tehdään useita julkistuksia eri sisältöalueilta.

Käsitteet

Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ohjattujen oppimistilaisuuksien järjestämistä aikuisille, jotka aikaisemmin päättyneen tai keskeytyneen koulujärjestelmäkoulutuksen jälkeen tavallisesti toimivat tai ovat toimineet työelämässä. Tunnusomaista on, että koulutus on erityisesti aikuisia ajatellen järjestettyä ja organisoitua. Erona koulujärjestelmäkoulutukseen voivat olla esim. opetuksen ajankohta ja opetustavat. Aikuiskoulutustutkimuksessa aikuiskoulutus on rajattu koulutusta antavan organisaation (oppilaitoksen, koulutusyrityksen tms. koulutuksen järjestäjän) perusteella.

Koska tiedonkeruulomakkeella on otettu huomioon osallistuminen eri oppilaitostyyppeihin ja koulutusorganisaatioihin, on aikuiskoulutuksen määrittelyä mahdollista tehdä erilaisista näkökulmista.

Elinikäinen oppiminen

Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä ja/tai työelämässä.

Henkilöstökoulutus eli työnantajan kustantama koulutus

Aikuiskoulutustutkimuksessa henkilöstökoulutukseksi katsottiin työnantajan joko osittain tai kokonaan kustantama koulutus sen sisällöstä riippumatta. Koulutus saattoi olla kokonaan työnantajan kustantamaa, jolloin siihen osallistumiseen ei käytetty lainkaan omaa vapaa- tai loma-aikaa ja jonka kustannukset työnantaja oli rahoittanut kokonaan.

Osittain työnantajan tukemaksi koulutukseksi laskettiin kaikki sellainen koulutus, jonka kustannuksiin työnantaja oli osallistunut ja/tai koulutus tai sen osa oli tapahtunut työajalla, mutta sen lisäksi koulutukseen oli käytetty myös omaa vapaa-/loma-aikaa tai opintovapaata ja/tai palkansaaja oli itse osallistunut opintojensa kustannuksiin.

Ainoastaan aikuiskoulutusorganisaatioissa saadusta työhön tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta kysyttiin kustannuksia ja ajankäyttöä koskevat tiedot.

Itseopiskelu

Aikuiskoulutustutkimuksessa itseopiskeluksi lasketaan erikseen järjestetyn, muodollisen koulutuksen (formaalin ja non-formaalin) ulkopuolella tapahtuva uuden tiedon tai taidon opiskelu, joka voi olla varsin vapaamuotoista ja joka tapahtuu yksikseen, työtovereiden tai tuttavien kanssa. Opiskelun minimikestoksi vuoden aikana on asetettu 20 tuntia. Ns. satunnaisoppimista ei lueta mukaan itseopiskeluun.

Koulujärjestelmäkoulutus

Koulujärjestelmäkoulutukseksi luetaan pääsääntöisesti
- nuorille suunniteltu koulutus lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa
- kansanopistojen, musiikkioppilaitosten ja urheiluopistojen tutkintoon johtavat ammatillisen kelpoisuuden tuottavat koulutukset
- yliopistojen (korkeakoulujen) jatkokoulutus (tutkijakoulutus).

Koulutukseen osallistuminen

Aikuiskoulutustutkimuksessa on selvitetty osallistumista kaikkeen järjestettyyn koulutukseen eikä osallistumista pelkästään aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen. Koko elämän kuluessa tapahtuneeseen koulutukseen osallistumista koskien kysyttiin mm., mikä oli vastaajan korkein suorittama tutkinto ja missä määrin hän oli osallistunut työhön tai ammattiin liittyvään ja ulkomailla tapahtuneeseen koulutukseen. Aikuiskoulutukseen osallistumista selvitettiin tarkemmin haastattelua edeltävän 12 kuukauden viiteajanjaksolta.

Koulutukseksi katsottiin kaikki sellainen opiskelu, joka oli kokonaisuudessaan kestänyt yhteensä vähintään kuusi tuntia. Myös kesken jätetty opiskelu laskettiin mukaan, jos koulutukseen oli osallistuttu vähintään kuuden tunnin ajan. Koulutukseksi katsottiin toiminta, joka oli erikseen organisoitu ja järjestetty ja jonka tavoitteena oli saada aikaan oppimista. Lisäksi koulutukseksi luettavalla toiminnalla tuli olla ennalta laadittu opetussuunnitelma tai opetusohjelma ja koulutuksen tuottajan tai organisoijan tuli vastata järjestelyistä. Informaatio-, mainos- ja myyntitilaisuuksia ta kokouksia ei katsottu koulutukseksi.

Osallistumispäivä

Osallistumispäivillä on tarkoitettu niitä päiviä, jotka henkilö on ollut koulutuksessa (osallistunut opetukseen) viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana eikä koulutuksen tai kurssin kestoa. Osallistumispäiviin ei laskettu mukaan kurssipaikalla matkustamiseen käytettyä aikaa eikä tehtäviin tai harjoituksiin kotona käytettyä aikaa. Yhden koulutus-/osallistumispäivän kestoksi määriteltiin kuusi tuntia.

Työhön tai ammattiin liittyvä eli ammatillinen aikuiskoulutus

Työhön tai ammattiin liittyvä eli ammatillinen aikuiskoulutus ja yleissivistävä tai harrastustavoitteinen aikuiskoulutus erotettiin toisistaan yksilön näkökulmasta haastateltavan itsensä ilmoittaman koulutuksen tarkoituksen pohjalta.

Täysin omaehtoinen aikuiskoulutus

Täysin omaehtoisella ammatillisella aikuiskoulutuksella on tarkoitettu kaikkea sellaista ammattiin tai työhön liittyvää aikuiskoulutusta, jonka kustannuksiin työnantaja tai ammattiliitto ei ollut osallistunut eikä siihen ollut käytetty työaikaa.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Otostutkimuksilla saatujen tietojen luotettavuuteen vaikuttavat mittausvirheet, vastauskato sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä voi syntyä siitä, että kysymyksiä voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoin tai että vastaajat jättävät kertomatta jotain. Mittausvirheitä pyritään vähentämään haastattelijakoulutuksen sekä lomakkeen testauksen avulla.Tutkimuksen kato jaetaan yksikkö- ja erä- eli osittaiskatoon. Yksikkökato tarkoittaa, että otoshenkilöltä ei saada lainkaan haastattelua esimerkiksi kieltäytymisen tai tavoittamattomuuden takia. Yksikkökatoa voidaan korjata painokertoimien avulla. Eräkadolla taas tarkoitetaan kysymyskohtaista katoa. Tällöin haastattelu on saatu, mutta joissakin kysymyksissä esiintyy puutteita esimerkiksi haastattelun keskeytymisen tai vastaushaluttomuuden vuoksi.
 

Tarkkuus ja luotettavuus

Otantatutkimuksissa muuttujalla on oma satunnaisvaihtelunsa. Tätä satunnaisvaihtelua voidaan arvioida keskivirheellä. Keskivirhe ilmaisee sen, kuinka tiiviisti havainnot ovat keskittyneet otoskeskiarvon ympärille. Otoskoko ja muuttujien arvojen vaihtelu vaikuttavat keskivirheen suuruuteen. Keskivirheen avulla muuttujan estimaatille voidaan laskea luottamusväli, joka ilmaisee muuttujan arvon sijoittumisen tietyllä todennäköisyydellä tälle välille.
(1-a)*100 %:n luottamusvälillä tarkoitetaan suljettua väliä, jolla parametrin oikea arvo on
(1-a)*100 %:n todennäköisyydellä eli
Pr{pÎ(p-tad(p),p+tad(p))}=1-a
95 prosentin luottamusväliä vastaava ta arvo on 1,96 (99 %:n luottamusväliä vastaava ta arvo on 2,58 ja 90 %:n luottamusväliä vastaava ta arvo on 1,65).
Keskivirheen laskennassa käytettiin yksinkertaistetun satunnaisotannan keskivirheen kaavaa ja oletusta, että vastauskato oli harmitonta. Aikuiskoulutustutkimuksessa keskeisten indikaattoreiden keskivirhe on ollut hieman alle tai hieman yli 1.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys


 

Oikea-aikaisuus

Aikuiskoulutustutkimus tehdään noin 5 vuoden välein. Vuoden 2017 tiedot on kerätty tammi-kesäkuussa 2017.
Ennakkotiedot julkaistaan kuuden kuukauden kuluttua tiedonkeruun päättymisestä.
Tiedot olivat saatavilla ensimmäisenä julkistusajankohtana 12.1.2018.
Maksullinen palvelutiedosto oli valmiina toukokuussa 2018.

Tutkimusaineisto (EU-AES -data)  toimitettiin sovitusti komissiolle (Eurostat) kuuden kuukauden kuluessa kansallisen tiedonkeruujakson päättymisestä.
 

Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1

Viimeisestä tiedonkeruupäivästä ennakkotulosten julkistamiseen 6 kuukautta.

Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2

Ensimmäinen julkistus 11 kuukautta viimeisen tiedonkeruupäivän jälkeen. Tutkimuksen painettu perusraportti n. 1,5 vuotta viimeisen tiedonkeruupäivän jälkeen.

Oikea-aikaisuus (tuottaja) / TP2

Ensimmäinen julkistus 11 kuukautta viimeisen tiedonkeruupäivän jälkeen. Tutkimuksen painettu perusraportti n. 1,5 vuotta viimeisen tiedonkeruupäivän jälkeen.

Täsmällisyys (käyttäjä) / TP3

EU-AES data toimitettiin suunnitellusti Eurostatiin kuusi kuukautta tiedonkeruun päättymisen jälkeen.

Julkistukset pidettiin aikataulussa julkistussuunnitelman mukaan. Maksullinen palveluaineisto valmistui odotetusti raportointisuunnitelman mukaan.

Täsmällisyys (tuottaja) / TP3

EU-AES data toimitettiin suunnitellusti Eurostatiin kuusi kuukautta tiedonkeruun päättymisen jälkeen.

Julkistukset pidettiin aikataulussa julkistussuunnitelman mukaan. Maksullinen palveluaineisto valmistui odotetusti raportointisuunnitelman mukaan.

Täydellisyys

Kohdejoukko on Suomessa asuva aikuisväestö (18-69 –vuotiaat) ja otoskoko on noin 5 000 henkilöä.

Tietojen revisioituminen

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Otantavirhe

Eri aikuiskoulutusmuotojen osallistumisasteiden estimaatit, keskivirheet ja 95 %:n luottamusvälit sukupuolen mukaan (Aikuiskoulutustutkimus 2017, 18–64-vuotias väestö)

<colgroup> <col /> <col /> <col /> <col /> <col /> </colgroup>
      n     Osallistumis-
aste, (%)
Keskivirhe     Luottamus-
väli, (%)
Aikuiskoulutus  
Miehet 1 551 43 1,26 ± 2,47
Naiset 1 618 54 1,24 ± 2,43
Koko väestö (18–64-vuotiaat) 3 169 48 0,89 ± 1,74
 
Työhön tai ammattiin liittyvä
aikuiskoulutus
 
Miehet 1 271 44 1,39 ± 2,72
Naiset 1 256 53 1,41 ± 2,76
Työvoima (18–64-vuotiaat) 2 527 48 0,99 ± 1,95
 
Henkilöstökoulutus  
Miehet 950 49 1,62 ± 3,18
Naiset 1 016 58 1,55 ± 3,04
Palkansaajat (18–64-vuotiaat) 1966 53 1,13 ± 2,21
 
Muu kuin työhön tai ammattiin
liittyvä aikuiskoulutus
 
Miehet 1 426 9 0,76 ± 1,49
Naiset 1 471 19 1,02 ± 2,00
Koko väestö (18–64-vuotias väestö, 
 pl. opiskelijat ja varusmiehet)
2 897 14 0,64 ± 1,26

Keskivirheet (käyttäjä) / A1a

Ks. kohta 13.2.

Keskivirheet (tuottaja) / A1b

Ks. kohta 13.2.

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Otoksen ylipeittoon lasketaan kuuluvaksi viimeisen rekisteripäivityksen jälkeen kuolleet, koko tutkimuksen referenssiajan aikana ulkomailla olleet ja laitosväestö. Alipeiton muodostavat ne 18–69-vuotiaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen rekisterin viimeisen päivittämisen jälkeen. Koska otoksen poiminnan ja tiedonkeruun välinen aika oli suhteellisen lyhyt, ei alipeitto vaikuttanut olennaisesti otoksen ja sitä kautta tutkimuksen laatuun.
Aikuiskoulutustutkimus 2017:n vastausosuus oli 56 prosenttia. Yksikkökadon kasvu on survey-tutkimusten suuri haaste. Aikuiskoulutustutkimuksessa vastausosuus laski vuoden 2012 tasosta 12 prosenttiyksikköä. Aikuiskoulutustutkimuksen vastausosuus laski selvästi myös vuodesta 1995 vuoteen 2006, kun taas vuodesta 2006 vuoteen 2012 vastausosuus hieman nousi. Vastauskatoa pyrittiin pienentämään ennen kaikkea haastattelijakoulutuksella. Myös mahdollisuudella käyntihaastatteluun verkkovastaamisen rinnalle pyrittiin kadon pienentämiseen.
Eräkato tutkimuksessa on suhteellisen pientä, kysymyskohtaisesti yleensä alle 2 prosenttia. Vain muutamassa kysymyksessä eräkato nousee yli 10 prosentin.
 

Peittovirheet

Kts. kohta 13.3.

Ylipeiton osuus / A2

Vuoden 2017 aikuiskoulutustutkimuksen ylipeitto oli 76 henkilöä, yhteensä reilu prosentti otoksesta. Kun tutkimuksen brutto-otoksesta (6 150 henkilöä) poistetaan ylipeittoon kuuluvat 76 henkilöä, saatiin tutkimuksen lopulliseksi otokseksi 6 074 henkilöä.

Mittausvirhe

Ei tiedossa tämän kaltaisia virhelähteitä.

Katovirhe

Tällaisia tietoja, joita laskettaisiin jos arvoja ei puuttuisi, ei ole.

Yksikkökato / A4

Kato-osuus oli 44 prosenttia. 6 074 otokseen kuuluvasta 2 905 jätti vastaamatta.

Eräkato / A5

Eräkato tutkimuksessa on suhteellisen pientä, kysymyskohtaisesti yleensä alle 2 prosenttia. Vain muutamassa kysymyksessä eräkato nousee yli 10 prosentin.

Käsittelyvirhe

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Mallista johtuva virhe

 Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta (laskennassa ei käytetä malleja).

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Suomalaisten aikuiskoulutukseen osallistumisesta on Tilastokeskuksessa saatavilla tietoa vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017. Osallistumista kuvaavista indikaattoreista vertailukelpoisia vuoteen 1980 ovat osallistuminen aikuiskoulutukseen, osallistuminen työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen sekä osallistuminen muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvään (yleissivistävään tai harrastustavoitteeseen) aikuiskoulutukseen. Osallistumisesta henkilöstökoulutukseen on aikasarjatietoja saatavilla vuodesta 1990 lähtien, samoin aikuiskoulutuksen ja sen eri muotojen volyymistä (koulutuspäivät). Vuoden 2006 tutkimuksessa jouduttiin Eurooppalaisen aikuiskoulutustutkimuksen lomakkeen integroimisen vuoksi luopumaan itseopiskelun ja koulutuksen esteiden aikasarjoista.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston Suomea koskevat tiedot ovat sisällöllisesti vertailukelpoisia maantieteellisesti. Vertailuja voidaan tehdä aineiston koon asettamissa puitteissa.

Tilaston EU-harmonisoidut tiedot ovat vertailukelpoisia muiden EU-maiden tietojen kanssa, mikäli maiden tiedot on kerätty tiedonkeruuta ohjaavien asetusten ja ohjeiden mukaisesti.

Epäsymmetrisyys / CC1

Tutkimus on EU-harmonisoitu. Keskeiset tulokset ovat vertailukelpoisia eri maiden välillä.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Suomalaisten aikuiskoulutukseen osallistumisesta on Tilastokeskuksessa saatavilla tietoa vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017. Osallistumista kuvaavista indikaattoreista vertailukelpoisia vuoteen 1980 ovat osallistuminen aikuiskoulutukseen, osallistuminen työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen sekä osallistuminen muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvään (yleissivistävään tai harrastustavoitteeseen) aikuiskoulutukseen. Osallistumisesta henkilöstökoulutukseen on aikasarjatietoja saatavilla vuodesta 1990 lähtien, samoin aikuiskoulutuksen ja sen eri muotojen volyymistä (koulutuspäivät). 

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Osallistumista kuvaavista indikaattoreista (osallistuminen aikuiskoulutukseen, osallistuminen työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen sekä osallistuminen muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvään (yleissivistävään tai harrastustavoitteeseen) aikuiskoulutukseen) aikasarjan pituus v. 2020 40 vuotta. Osallistumisesta henkilöstökoulutukseen on aikasarjatietoja saatavilla vuodesta 1990 lähtien, eli vertailukelpoisen aikasarjan pituus 30 vuotta.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Tiedot julkaistaan tutkimusvuosilta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Sisäinen yhtenäisyys

Tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Aikuiskoulutustutkimus 2017:n perusjoukkona ovat 18–69-vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Otantakehikkona, josta otos poimittiin, oli väestön keskusrekisterin kotipaikkatunnuksen mukaisesti lajiteltu aineisto. Poimintamenetelmänä käytettiin systemaattista otantaa. Otokseen poimittiin tasavälisellä otannalla yhteensä 6 150 henkeä.

Painokertoimet laskettiin 25–64-vuotiaiden osalta ns. kalibrointimenetelmällä, jossa käytetään hyväksi perusjoukon reunajakaumia koskevia tietoja. Kalibroinnissa otoksesta laskettavat jakaumat saadaan vastaamaan perusjoukon reunajakaumia.
Menetelmässä käytettiin seuraavia muuttujaryhmittelyjä:
– ikäluokka (4 luokkaa) ja ISCED-aste (3 luokkaa), yhteensä 12 luokkaa
– sukupuoli (2 luokkaa) ja maakunta (18 luokkaa), yhteensä 34 luokkaa (datan vähäisyyden vuoksi kaksi maakuntaa sulautettiin yhteen)
Ikäluokkien 18–24 ja 65–69 osalta painokertoimet laskettiin jälkiosituksella muuttujaryhmityksellä sukupuoli (2 luokkaa) ja alue (toteutui 3 luokkaa). Koska aineisto on jonkin verran vino perusjoukkoon nähden, on painokertoimien käyttö kaikessa aineiston analysoinnissa välttämätöntä.
Vain painokertoimia käyttämällä voi saatuja tuloksia yleistää koskemaan perusjoukkoa eli Suomen 18–69-vuotiasta väestöä (pl. pysyvästi laitoshoidossa olevat).

 

Tiedonkeruumenetelmä

Aikuiskoulutustutkimuksen tiedot kerättiin ns. yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä, jolloin kaikille otokseen kuuluville tarjottiin ensin mahdollisuutta vastata tutkimukseen verkossa. Verkossa vastaamattomille tarjottiin käyntihaastattelumahdollisuutta. Verkkovastausten osuudeksi kaikista haastatteluista muodostui n. kaksi kolmannesta. Tiedot kerättiin tammi-kesäkuussa 2017.

EU-AES:n tiedonkeruun sisältö on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston toimeenpanoasetuksessa. Suomessa toteutettavassa aikuiskoulutustutkimuksessa kerätään tietoja myös yksinomaan kansallisia tarpeita varten.

Haastattelu- ja verkkolomakkeita testattiin Lomaketiimissä. Uuteen tiedonkeruutapaan, verkkotiedonkeruuseen, liittyi erityisiä testaustarpeita. Verkkolomakkeen osalta haasteena oli ennen kaikkea lomakkeen pituus (vastausmotivaation ylläpito), ymmärrettävyys (haastattelija ei apuna käsitteiden avaamisessa) ja käytettävyys (toiminnallisuus, visuaalinen selkeys, lomakkeella navigointi). 

Testauksessa keskityttiin verkkolomakkeen toimivuuteen vastaajan näkökulmasta. Testauksessa haluttiin selvittää, onko lomake ymmärrettävä vastaajalle, miten kuormittavana vastaajat pitävät lomaketta sekä havainnoitiin lomakkeen käytettävyyttä.
Haastattelulomakkeessa keskityttiin lomakkeen toimivuuteen ja selkeyteen haastattelijan näkökulmasta. Käyntihaastattelulomake oli päivitetty sisällöllisesti ja se oli ohjelmoitu tiedonkeruuohjelmiston uudemmalla versiolla. Kaksi testihaastattelua tehtiin käyntihaastatteluna, jotta saatiin testattua muutosten vaikutusta haastattelulomakkeeseen ja varmistettua lomakkeen toimivuus. 

Lomaketestauksen lisäksi Aikuiskoulutustutkimuksen testauskokonaisuudessa toteutettiin fokusryhmähaastattelu, jossa keskityttiin kahteen sisällölliseen teemaan: Etä- ja verkko-opiskeluun sekä informaaliin oppimiseen. Tavoitteena oli teemoihin liittyvien käsitteiden selventäminen, jotta lomakekysymykset saatiin muotoiltua kansallisesti relevantilla tavalla. 

Tiedonkeruu toteutettiin ohjelmistoversiolla Blaise 5. Haastattelulomake tehtiin suomeksi ja ruotsiksi, verkkolomake myös englannin kielellä.

Haastattelijakoulutukset järjestettiin Tilastokeskuksessa 12.1.–1.2.2017. 

Haastattelujen ollessa käynnissä haastattelijoiden kysymyksiin pyrittiin vastaamaan mahdollisimman pian ja tarjoamaan tukea vaikeissa tilanteissa. TH yksikkö toimitti haastattelijoille säännöllisin väliajoin tilannekatsauksia tiedonkeruun edistymisestä.

 

Tiedonkeruun tiheys

Tutkimus on tehty noin 5 vuoden välein. Tiedonkeruuvuodet ovat olleet 1980, 1990, 2000, 2006, 2012 ja 2017.

Kustannukset ja vastausrasite

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta mm. vastausajalla (minuuttia/vastaaja).   

Menetelmät

Tiedon käsittely

Tutkimustuloksia (estimaatteja) laskettaessa käytetään painokertoimia, jotta tulokset saadaan vastaamaan koko 18–69-vuotiasta Suomessa asuvaa väestöä. Painokertoimet lasketaan 25–64-vuotiaiden osalta ns. kalibrointimenetelmällä, jossa käytetään hyväksi perusjoukon reunajakaumia koskevia tietoja. Kalibroinnissa otoksesta laskettavat jakaumat saadaan vastaamaan perusjoukon reunajakaumia. Menetelmässä käytettiin seuraavia muuttujaryhmittelyjä:
  • ikäluokka (4 luokkaa) ja ISCED-aste (3 luokkaa), yhteensä 12 luokkaa
  • sukupuoli (2 luokkaa) ja maakunta (18 luokkaa), yhteensä 34 luokkaa (datan vähäisyyden  vuoksi kaksi maakuntaa sulautettiin yhteen)


Ikäluokkien 18–24 ja 65–69 osalta painokertoimet laskettiin jälkiosituksella muuttujaryhmityksellä sukupuoli (2 luokkaa) ja alue (toteutui 3 luokkaa).

 

Aineiston/datan validointi

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Kausitasoitus

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.

Imputointiaste / A7

Ei käytetä imputointia.

Oikaisut

Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.

Menetelmädokumentointi

 Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston manuaali löytyy CIRCABC sivuilta 

--> Selaa kategorioita --> Eurostat Commission --> Eurostat --> Education and Training Statistics --> Library--> Public --> 5. Adult learning statistics --> 1. Adult Education Survey (AES) 

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Väestö- ja elinolotilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston EU-harmonisoitujen tietojen keruu on pakollista EU:n jäsenmaissa. Kansallinen aikuiskoulutustutkimus on integroitu regulaatiopohjaiseen EU-aikuiskoulutustutkimukseen (EC) No 452/2008, (EU) No 1175/2014)).

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain,EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tutkimusaineisto toimitetaan komissiolle (Eurostat) csv-muodossa Edamis Wep Application (EWA) –tiedonsiirto-ohjelmalla kolmen kuukauden kuluessa kansallisen tiedonkeruujakson päättymisestä. Laaturaportti on toimitettava kuuden kuukauden kuluttua tiedonkeruujakson päättymisestä ja sen rakenteen on oltava Euroopan tilastojärjestelmän laatuselvitysten vakiojäsentelyn mukainen. 

Eurostatille lähetettävässä tiedostossa tunnistetietona on vain otokseen luotu juokseva kohdenumero, jonka avulla vastaajan ei voi tunnistaa.

Tiedot julkaistaan teksti-, kuvio- ja taulukkomuodoissa, mikä ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Tilaston perusjulkaisu- ja StatFin-taulukoissa käytetään seuraavia puuttuvan tiedon merkintätapoja.

Ei yhtään  –
Osuus on alle 0,5 prosenttiyksikköä  0
Tieto ei ole mahdollinen   .
Tieto on epävarma esitettäväksi (n < 30) ..
 

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla julkistusjärjestelmässä, tietokantataulukkoina ja artikkeleina.
Aikuiskoulutustutkimus 2017:n perusraportti (Osallistuminen aikuiskoulutukseen vuonna 2017) julkaistiin joulukuussa 2018.

Tutkimusaineisto (EU-AES -data) on toimitettava komissiolle (Eurostat) kolmen kuukauden kuluessa kansallisen tiedonkeruujakson päättymisestä. Eurostat julkaisee tutkimuksesta EU-tason tietoja käsitteleviä taulukoita, tiedotteita ja julkaisuja sekä luovuttaa tutkimuksen mikroaineiston tutkijoiden käyttöön omien käyttölupamenettelyjensä mukaisesti.
 

Muu tiedonjakelu

Aineistosta on tehty artikkeleita Tieto&Trendit -verkkojulkaisuun.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Kansainvälisen aikuiskoulutustutkimuksen (EU-AES) tuloksia on julkaistu vuodesta 2017 lähtien muun muassa Euroopan tilastoviraston kotisivuilla ( epp.eurostat.ec.europa.eu ).

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilaston aineistosta tehdään tutkimusaineisto, joka luovutetaan tutkimuskäyttöön käyttölupaa vastaan. Tutkimusaineisto on yliopisto- ja korkeakoulututkijoille maksuton.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Relevanssi

Tilastokeskus on asettanut aikuiskoulutustilastoinnin kehittämisen yhteistyöryhmän. Ryhmän tehtävänä on edistää aikuiskoulutusta koskevan tilastoinnin tekemistä ja kehittämistä, lisätä keskustelua ja tiedonvaihtoa aikuiskoulutuksen tilastointiin ja tutkimukseen liittyvistä näkökulmista eri toimijoiden välillä, tukea aikuiskoulutukseen liittyvän tilastotiedon tuottamista, julkaisemista sekä tässä yhteydessä edistää tilastoinnin aihepiiriin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.

Käyttäjien tarpeet

Tilaston tietoja käytetään ministeriöissä, keskusvirastoissa, alan yrityksissä ja järjestöissä toiminnan suunnitteluun ja toimintaympäristön seurantaan. Tietoja käytetään tutkimuksessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.  Joukkoviestimet käyttävät tuloksia uutisoinnissa. 
Eurostat käyttää tietoja julkaisuissa ja tietokannoissaan. Komission politiikkapääosastot käyttävä tietoja toimenpiteiden suunnittelussa ja kehityksen seurannassa.

Käyttäjätyytyväisyys

Käyttäjätyytyväisyysmittauksia ei ole tehty.

Laatudokumentointi

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Laadun arviointi

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. 
Tilastosta tehdään myös EU-AES laaturaportti.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
 

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

<section data-annotation-id="22R"> </section> <section data-annotation-id="23R"> </section> <section data-annotation-id="24R"> </section>

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
 

Tilaston asiantuntijat

Helena Niemi
yliaktuaari
029 551 2488

Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.