5.7.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Ansiotasoindeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ansiotasoindeksissä ovat mukana tulospalkkiot ja työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät.

Ansiotasoindeksi-tilastoon kuuluu neljä indeksiä, jotka ovat ansiotasoindeksi, säännöllisen ansion indeksi, ammatin pääluokalla vakioitu indeksi ja sopimuspalkkaindeksi:
- ansiotasoindeksissä ovat mukana tulospalkkiot ja työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät
- säännöllisen ansion indeksi ei huomioi luonteeltaan satunnaisia ansioeriä eli tulospalkkioita tai työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä
- ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan voidaan mitata ansiokehitystä ammattirakenteen muutosten vaikutusta eliminoiden
- sopimuspalkkaindeksissä arvioidaan yleisten työehtosopimusten vaikutus keskimääräisiin palkkakustannuksiin

Tilaston kuvaus

Perusaineistossa on mukana noin kaksi kolmasosaa Suomen kokoaikaisista palkansaajista. Toimialoittaiset palkansaajaryhmät painotetaan indeksissä yhteen ketjuindeksin periaatteita soveltaen siten, että palkkasummapainot vaihtuvat vuosittain, mutta painorakenne on sama vuoden sisäisillä neljänneksillä. Perusaineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Kerran vuodessa julkaistaan säännöllisen ansion indeksiin perustuen ammatin pääluokalla vakioidun indeksin tietoja. Ammatin pääluokalla vakioidussa indeksissä kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu aina vuodeksi kerrallaan edellisen vuoden palkkasummapainoilla ketjuindeksin periaatteiden mukaisesti. Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan voidaan mitata ansiokehitystä ammattirakenteen muutosten vaikutusta eliminoiden.

Tilaston perusjoukko

Ansiotasoindeksin perusjoukko on kokoaikainen palkansaaja.

Tilastoyksikkö

Ansiotasoindeksin tilastoyksikkö on palkansaaja.

Mittayksikkö

Ansiotasoindeksi mittaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden muutosta. Ansioiden muutokset julkistetaan seuraavin mittayksiköin: indeksipisteluku ja vuosimuutosprosentti.

Keskiansiotiedot julkistetaan euroina kuukaudessa.

Perusajankohta

Ansiotasoindeksin perusvuosi on 2015=100. Ansiotasoindeksi on vuosiketjuindeksi, jossa painorakenne päivitetään vuosittain. Laskenta noudattaa Laspeyresin indeksikaavaa.

Ansiotasoindeksin tietoja julkaistaan perusvuosilla 1964=100, 1995=100, 2005=100, 2010=100 ja 2015=100.

Viiteajankohta

Ansiotasoindeksin viiteajankohta on neljännes.

Viitealue

Ansiotasoindeksi käsittää yksityisen ja julkisen sektorin ja maantieteelliseti tilasto sisältää koko Suomen.

Kattavuus

Ansiotasoindeksin aineistot perustuvat eri työnantajasektoreilta kerättäviin palkka-aineistoihin. Työnantajasektoreita on neljä: yksityinen, valtio, kunnat (sis. kuntayhtymät) sekä muut.

Valtiolla ja kunnilla käytössä ovat Tilastokeskuksen palkkatilaston aineistot. Aineistot sisältävät näillä sektoreilla käytännössä koko henkilöstön.

Yksityisen sektori jakaantuu eri palkka-aineistojen mukaan. Suurimmat yksityisen sektorin palkka-aineistot ovat EK:n teollisuusalojen ja palvelualojen jäsenyritysten palkka-aineistot. EK:n aineistojen lisäksi ansiotasoindeksiin sisältyy eräiden pienempien työnantajien palkka-aineistoja (esimerkiksi evl. Kirkko, Teatteriala). Tilastokeskuksen omalla palkkatiedustelulla täydennetään järjestäytyneiden työnantajien keräämiä palkkatilastoja sellaisilla toimialoilla, joilla työnantajien järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi esimerkiksi pienyritysten yleisyyden johdosta.

Ansiotasoindeksi sisältää reilun miljoonan kokoaikaisen palkansaajan tiedot.

Ajallinen kattavuus

Neljännesvuosittain päivittyvä ansiotasoindeksi (1964=100, 1995=100, 2005=100, 2010=100 ja 2015=100).

Neljännesvuosittain päivittyvä säännöllisen ansion indeksi (2005=100, 2010=100 ja 2015=100).

Neljännesvuosittain päivittyvä palkansaajien kuukausiansiot.

Vuosittain päivittyvä ammatin pääluokan mukaan vakioitu säännöllisen ansion indeksi (2010=100, 2015=100).

Jakelutiheys

Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi julkaistaan neljännesvuosittain kahdesta kahdeksaan viikkoa neljänneksen päättymisen jälkeen. Viive on suurempi ensimmäisen ja toisen neljänneksen julkaisujen kohdalla, koska silloin valmistuu runsaasti uusia palkka-aineistoja. Koska ansiotasoindeksin perustietoina käytettävien palkkatilastojen valmistumisaikataulu on huomattavasti hitaampi, joudutaan kaikkien sarjojen keskiansiot arvioimaan aina vähintään kerran. Kerran vuodessa päivitettävissä sarjoissa julkaistavan neljänneksen ja viimeisimmän päivitetyn todellisiin ansiotietoihin perustuvan neljänneksen välinen aikaero voi olla enimmillään yli vuoden. Tiedot tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset indeksit julkistetaan seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä.

Käsitteet

Ansiotasoindeksi

Ansiotasoindeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain sektoreittain, toimialoittain sekä tunti- ja kuukausipalkkaisille erikseen. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja.

Ansiotasoindeksi sisältää tulospalkkiot ja sopimuksiin perustuvat kertaerät. Tulospalkkiot ja työehtosopimuksiin perustuvat kertaluonteiset erät on kirjattu kalenterivuosittaisina keskiarvoina vuoden kullekin neljännekselle.

Ennakolliset indeksipisteluvut perustuvat sopimusvaikutus- ja liukuma-arvioihin. Ansiotasoindeksin aineistosta lasketaan lisäksi keskiansiotietoja työnantajasektoreittain ja toimialoittain.

Perusaineistossa on noin kaksi kolmasosaa Suomen kokoaikaisista palkansaajista. Toimialoittaiset palkansaajaryhmät painotetaan indeksissä yhteen kiintein palkkasummapainoin.

Indeksi

Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.

Indeksikaava

Indeksikaava on matemaattinen funktio, jonka avulla havaintoarvoista lasketaan yksittäinen muutosta kuvaava tunnusluku (esim. Fischerin, Laspeyres'n ja Paaschen indeksikaavat).

Kantaindeksi

Kantaindeksissä laskenta-ajankohdan hintaa verrataan aina perusajankohtaan. Kantaindeksissä painot vaihdetaan yleensä harvemmin kuin vuosittain, esimerkiksi viiden vuoden välein.

Kertaluonteiset palkkaerät

Kertaluonteisia palkkaeriä ovat sellaiset palkkaerät ja palkanlisät, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä eriä ja lisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot, lomaraha ja lomakorvaus sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten palkkaerien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa.

Palkkarakennetilasto:

Palkkarakennetilastossa kertaluonteisiin palkkaeriin ei sisälly pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta.

Ansiotasoindeksi:

Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu.

Työvoimakustannustutkimus:

Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin.

Työvoimakustannusindeksi:

Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina.

------
Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.

Kuukausipalkkainen

Kuukausipalkkainen palkansaaja saa korvauksen suorittamastaan työstä kuukausittain. Ansion perusteena oleva työaika on yleensä yksi kuukausi ja ansio on usein saman suuruinen kuukaudesta toiseen. Kuukausipalkkainen palkansaaja on yleensä toimihenkilö. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Neljännesvuosimuutos

Neljännesvuosimuutoksella tarkoitetaan vuosineljänneksen indeksin suhteellista muutosta verrattuna edellisen vuosineljänneksen indeksiin. Muutos ilmaistaan yleensä prosenttilukuna.

Painorakenne

Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.

Pisteluku

Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailujankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.

Tuntipalkkainen

Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus tehdystä ja ei-tehdystä työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Tuntipalkkainen palkansaaja on yleensä työntekijä. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Työnantajasektori

Työnantajasektori kuvaa työmarkkinoiden rakennetta ja se määritellään päätöksentekoyksikön perusteella. Palkkatilastoissa ja työvoimakustannustilastoissa käytettävä työnantajasektoriluokitus on kansallinen muunnelma talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettavasta sektoriluokituksesta (Sektoriluokitus 2000).

Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava:

Kuntasektori
Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset

Valtio
Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset

Yksityinen sektori
Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset.
Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin.

Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus.

Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).

Vuosimuutos

Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Ansiotasoindeksin lähdeaineistoina käytetään alakohtaisia palkka-aineistoja. Kuntasektorilla ja valtiolla aineistot ovat käytännössä totaaliaineistot. Yksityisellä sektorilla lähdeaineistoina käytetään yrityksille tehtäviä kyselyjä. Yritykset raportoivat tietoja palkansaajien työsuhde- ja ansiotiedoista. Näin ollen tilasto on riippuvainen sen lähdeaineistojen laadusta.

Lähdeaineistot tarkastetaan ja validoidaan ja ne ovat yleistasolla luotettavia.

Tarkkuus ja luotettavuus

Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa, vähintään kahtena julkaisuajankohtana, koska indeksin perustietoina käytettävien palkkatilastojen valmistumisaikataulu on huomattavasti hitaampi kuin indeksin julkistamisaikataulu. Tarkentuvat indeksit ovat ennakollisia indeksejä. Tiedot tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset indeksit julkistetaan seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä. Ansiotasoindeksissä tietojen tarkentuminen kaikkien palkansaajien tasolla on keskimäärin 0,2 prosenttia suuntaansa.

Oikea-aikaisuus

Ansiotasoindeksi julkaistaan neljännesvuosittain noin kahdesta kahdeksaan viikkoa neljänneksen päättymisen jälkeen.

Täsmällisyys

Ansiotasoindeksin tietojen julkistamisessa ei ole esiintynyt viivettä. Tiedot on julkistettu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä. 

Täydellisyys

Ansiotasoindeksin perustana ovat pääosin työnantajajärjestöjen keräämät palkka-aineistot, jotka sisältävät noin kaksi kolmasosaa Suomen palkansaajista. Siten ansiotasoindeksien keskivirheet ovat pieniä verrattuna otoksilla kerättäviin tilastoihin.

Tietojen revisioituminen

Ansiotasoindeksissä tietojen tarkentuminen kaikkien palkansaajien tasolla on keskimäärin 0,2 prosenttia suuntaansa.

Keskivirheet (tuottaja) / A1b

Käytettäessä otoksessa saatuja palkka-aineistoja indeksin laskennassa ongelmana on otoksesta lasketun keskiansion keskivirhe, joka voi aiheuttaa huomattavaa satunnaisvaihtelua ansiokehitystä laskettaessa. Toisaalta sillä toimialatasolla, jolla ansiotasoindeksiä julkaistaan, ei otokseen perustuvien perussarjojen merkitys ole yleensä kovin hallitseva.

Käsittelyvirhe

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Vertailtavuus muihin tilastoihin

Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin keskeinen tavoite on ansiokehityksen vertailukelpoinen mittaaminen. Vastaavasti alakohtaisten palkkatilastojen ja palkkarakennetilaston tarkoitus on mitata kunkin vuoden ansiotaso ja ansiorakenne mahdollisimman hyvin riippumatta siitä, mitä muutoksia palkka-aineistossa ja menetelmissä on tapahtunut. Siten ansiotasoindeksin ja palkkatilastojen vuosimuutoksissa voi esiintyä eroja.

Vertailtavuus historiatietoihin

Tilastokeskus laskee ja julkaisee edelleen myös perusvuodeltaan vanhempia ansiotasoindeksejä. Ensimmäisen ansiotasoindeksin perusvuosi on 1938. Tosin sotien takia sitä on yhtäjaksoisesti tuotettu vuodesta 1948 lähtien. Vuodesta 1975 lähtien ansiotasoindeksi on uudistettu viiden vuoden välein. Vanhoja ansiotasoindeksejä tuotetaan sitä laajempina mitä tuoreemmasta indeksistä on kysymys. Vanhoja indeksejä on jatkettu ketjuttamalla niitä uuden indeksin muutoksilla.

Ennen 2015=100 indeksiä ansiotasoindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein perusvuoden palkkasummapainoilla laskettavaksi. Vuoden 2015=100 indeksistä lähtien painot on päivitetty joka vuosi edellisen vuoden palkkasummien perusteella ja samalla myös vanhojen indeksien painorakenne on uudistunut jokaiselle laskentavuodelle vuoden 2015 jälkeen.

Pitkiä indeksisarjoja vertailtaessa on huomioitava se, että ansiotasoindeksissä mitataan kuukausipalkkaisilla kuukausiansiota ja tuntipalkkaisilla tuntiansiota. Työajan lyhenemisen johdosta kuukausipalkkaisten indeksit nousivat hitaammin kuin tuntipalkkaisten indeksit etenkin 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Yleinen ansiotasoindeksi on siten painotettu keskiarvo tuntiansion ja kuukausiansion kehityksestä.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Ansiotasoindeksin tiedot ovat lähtökohtaisesti vertailukelpoisia Suomen maakuntien ja kuntien välillä. On kuitenkin huomattava, että koska tiedot perustuvat yksityisellä sektorilla otokseen, jota ei ole vakioitu maakunta- tai kuntatasolla, eri alueiden välillä voi esiintyä tästä johtuvia epätarkkuuksia.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Ansiotasoindeksi on vuodesta 1975 lähtien uudistettu viiden vuoden välein. Vanhoja ansiotasoindeksejä tuotetaan sitä laajempina mitä tuoreemmasta indeksistä on kysymys. Vanhoja indeksejä on jatkettu ketjuttamalla niitä uuden indeksin muutoksilla.

Ennen 2015=100 indeksiä ansiotasoindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein perusvuoden palkkasummapainoilla laskettavaksi. Vuoden 2015=100 indeksistä lähtien painot on päivitetty joka vuosi edellisen vuoden palkkasummien perusteella ja samalla myös vanhojen indeksien painorakenne on uudistunut jokaiselle laskentavuodelle vuoden 2015 jälkeen.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Tilastokeskus laskee ja julkaisee edelleen myös perusvuodeltaan vanhempia ansiotasoindeksejä. Ensimmäisen ansiotasoindeksin perusvuosi on 1938. Tosin sotien takia sitä on yhtäjaksoisesti tuotettu vuodesta 1948 lähtien. Vuodesta 1975 lähtien ansiotasoindeksi on uudistettu viiden vuoden välein. Vanhoja ansiotasoindeksejä tuotetaan sitä laajempina mitä tuoreemmasta indeksistä on kysymys. Vanhoja indeksejä on jatkettu ketjuttamalla niitä uuden indeksin muutoksilla.

Ennen 2015=100 indeksiä ansiotasoindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein perusvuoden palkkasummapainoilla laskettavaksi. Vuoden 2015=100 indeksistä lähtien painot on päivitetty joka vuosi edellisen vuoden palkkasummien perusteella ja samalla myös vanhojen indeksien painorakenne on uudistunut jokaiselle laskentavuodelle vuoden 2015 jälkeen.

Pitkiä indeksisarjoja vertailtaessa on huomioitava se, että ansiotasoindeksissä mitataan kuukausipalkkaisilla kuukausiansiota ja tuntipalkkaisilla tuntiansiota. Työajan lyhenemisen johdosta kuukausipalkkaisten indeksit nousivat hitaammin kuin tuntipalkkaisten indeksit etenkin 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Yleinen ansiotasoindeksi on siten painotettu keskiarvo tuntiansion ja kuukausiansion kehityksestä.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Ansiotasoindeksi on myös osa työvoimakustannusindeksiä (tulos- ja muut satunnaiset ja kertaluontoiset palkkiot huomioidaan työvoimakustannusindeksissä).

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa, vähintään kahtena julkaisuajankohtana, koska indeksin perustietoina käytettävien palkkatilastojen valmistumisaikataulu on huomattavasti hitaampi kuin indeksin julkistamisaikataulu. Tarkentuvat indeksit ovat ennakollisia indeksejä. Tiedot tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset indeksit julkistetaan seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Ansiotasoindeksin tiedot toimitetaan toimialatasolla kansantalouden tilinpitoon.

Sisäinen yhtenäisyys

Ansiotasoindeksin tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Ansiotasoindeksin tiedot koostetaan alakohtaisten palkka-aineistojen lähdeaineistoista. Nämä aineistot ovat:
Valtio - Valtiokonttorin Tahti-rekisteri
Kuntasektori - Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatiedustelu
Aineistot valtiolla ja kuntasektorilla sisältävät käytännössä koko henkilöstön.

Yksityisen sektori jakaantuu eri palkka-aineistojen mukaan. Suurimmat yksityisen sektorin palkka-aineistot ovat EK:n teollisuusalojen ja palvelualojen jäsenyritysten palkka-aineistot. EK:n aineistojen lisäksi ansiotasoindeksiin sisältyy eräiden pienempien työnantajien palkka-aineistoja. Tilastokeskuksen omalla palkkatiedustelulla täydennetään järjestäytyneiden työnantajien keräämiä palkkatilastoja sellaisilla toimialoilla, joilla työnantajien järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi esimerkiksi pienyritysten yleisyyden johdosta.

Erillisinä käsiteltäviä yksityisen sektorin aineistoja ovat seuraavat:
EK:n teollisuusalojen aineisto
EK:n palvelualojen aineisto
Autoliikenteen aineisto
Autokaupan ja korjaamoalan aineisto
Kiinteistöpalvelualan aineisto
Tilastokeskuksen oma tiedustelu – palvelualat
Tilastokeskuksen oma tiedustelu - teollisuusalat

Voittoa tavoittelemattoman sektorin aineistoja ovat mm. seuraavat:
Evl. kirkon kuukausi- ja tuntipalkkaisten aineisto
Teatterialan aineisto
Avainta

Tiedonkeruumenetelmä

Ansiotasoindeksissä ei ole omaa tiedonkeruuta. Ks. yksityisen sektorin kuukausipalkkatilaston, yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston tai kuntasektorin palkkatilaston dokumentaatio.

Tiedonkeruun tiheys

Ansiotasoindeksissä ei ole omaa tiedonkeruuta vaan käytössä ovat Tilastokeskuksen palkkatilastojen aineistot, jotka kerätään vuosittain.

Tilastollinen tietosuoja

Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussa tarvitseman luottamuksen edellytys.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Ansiotasoindeksissä palkkatilastojen aineistot tarkistetaan toimialatasolla. Mahdollisia rakennemuutoksia tmv. korjataan imputoimalla keskiansio- tai lukumäärätietoja.

Aineiston/datan validointi

Ansiotasoindeksi käyttää alakohtaisten palkkatilastojen aineistoja. Lähdeaineistot ovat validoituja, koska ne tulevat valmiista ja julkaistuista tilastoista.

Ansiotasoindeksissä tiedot tarkistetaan vielä toimialatasolla. Mahdollisia rakennemuutoksia tmv. korjataan imputoimalla keskiansio- tai lukumäärätietoja.

Kausitasoitus

Tilastossa ei tehdä kausitasoitusta.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Toimintavaltuudet

Ansiotasoindeksin julkaiseminen ei perustu Euroopan unionin asetukseen.

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Ansiotaoindeksin tietoja julkistettaessa ja taulukoitesssa käytetään kynnysarvosääntöä ja dominanssisääntöä. Keskeisenä sääntönä tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö, organisaatio tai edellä mainittujen jokin ominaisuus voi paljastua.

Kynnysarvosääntö: luokiteltavan ryhmän ansiokehitystiedot peitetään/ei julkaista erikseen jos ne perustuvat havaintoihin alle viidestä yrityksestä.

Dominanssisääntö: mikäli yhden työnantajan palkansaajien lukumäärä kattaa luokittelevan ryhmän palkansaajien lukumäärästä yli 90 prosenttia, ansiokehitystiedot peitetään/ei julkaista erikseen.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Ansiotasoindeksin keskeisimpänä käyttöalueena on toimia tausta-aineistona työ- ja virkaehtisopimusneuvotteluissa.

Ansiotasoindeksillä on huomattava merkitys myös eläkejärjestelmän kannalta. Uutta alkavaa eläkettä laskettaessa työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Palkkakertoimessa ansiotasoindeksin osuus on 80 prosenttia ja kuluttajahintaindeksin 20 prosenttia. Työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia.

Ansiotasoindeksin tietoja käytetään/seurataan myös tilastojen koherenssin kannalta mm. kansantalouden tilinpidossa.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Ei ole saatavilla yksikkötason tietoja.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tarpeet

Ansiotasoindeksin keskeisimpänä käyttöalueena on toimia tausta-aineistona työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Indeksin avulla kuvataan silloin toteutunutta ansiokehitystä ja liukumia eri sopimusaloilla tai arvioidaan tulevaa ansiokehitystä arvioitujen sopimusvaikutusten avulla.

Käyttäjätyytyväisyys

Ansiotasoindeksistä ei kerätä erikseen käyttäjätyytyväisyyttä.

Laadunhallinta

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Laadun arviointi

Ansiotasoindeksi käyttää alaohtaisten palkkatilastojen tietovarastoon vietyjä aineistoja. Ansiotasoindeksin tuotannossa tiedot tarkistetaan toimialatasolla. Mahdollisia rakennemuutoksia tmv. korjataan imputoimalla keskiansio- tai lukumäärätietoja.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Jukka Tapio
yliaktuaari
029 551 3429

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.