Koulutukseen hakeutuminen: tilaston dokumentaatio
7.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Tilasto kuvaa perusasteen jälkeiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumista ja pääsyä sekä peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden sijoittumista jatko-opintoihin heti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tilastossa on tietoja koulutukseen hakeneiden ja uusien opiskelijoiden määristä, hakeneiden ja uusien opiskelijoiden aikaisemmasta koulutuksesta ja yhtä aikaa eri koulutussektoreille hakeneista. Tilastotietoja on tuotettu 1990-luvulta lähtien vuosittain. Tilastolain mukaisesti tilaston perustana olevat henkilötiedot ovat salaisia. Niistä tehdyt tilastot ovat pääsääntöisesti julkisia.
Tilaston kuvaus
Tilasto kuvaa perusasteen jälkeiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumista ja pääsyä sekä peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden sijoittumista jatko-opintoihin heti tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Tilaston perusjoukko
Perusjoukkoina tässä tilastossa ovat: eri koulutussektoreille hakeneet joko koulutussektorin ja koulutusalan mukaan tai vain koulutussektorin mukaan, uudet opiskelijat koulutussektorin ja koulutusalan mukaan tai vain koulutussektorin mukaan, peruskoulun tilastovuonna päättäneet ja vuonna 2019 julkaistusta tilastosta alkaen ylioppilastutkinnon tilastovuoden kevätlukukauden aikana (1.1.-31.7.) suorittaneet (sis. kansainväliset ylioppilastutkinnot). Aiemmin tilastossa olivat mukana koko tilastovuonna ylioppilastutkinnon suorittaneet. Aineistoissa ovat mukana vain ne henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä luvut ovat usein pienempiä kuin muissa koulutustilastoissa. Luvut voivat olla muihin koulutustilastoihin verrattuna pienempiä myös siitä syystä, että tilastoon on henkilö laskettu vain yhden kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai koulutusalan mukaan.
Tilastoyksikkö
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston tilastoyksikkö on henkilö.
Mittayksikkö
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston mittayksiköitä ovat henkilöiden määrä.
Perusajankohta
Viiteajankohta
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.
Viitealue
Koulutukseen hakeutuminen -tilasto kattaa tiedot koulutukseen hakeutumisesta Suomessa. Tilaston viitealue on Suomi.
Kattavuus
Aineistot peruskoulun päättäneistä ja ylioppilaista ovat kokonaisaineistoja. Tiedot hakeutumisesta on saatu Opetushallituksen Opintopolku-palvelusta ja ne kattavat sitä kautta koulutuksiin tehdyt haut. Lisäksi on käytetään Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintorekistereitä, jotka ovat kokonaisaineistoja.
Ajallinen kattavuus
Tilastotietoja on tuotettu 1990-luvulta lähtien vuosittain. Yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä on tietoja 1980-luvun alusta lähtien Tilastokeskuksen arkistossa. Tilasto on lopullinen.
Jakelutiheys
Koulutukseen hakeutuminen -tilasto julkaistaan kerran vuodessa joulukuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Käsitteet
Ammatillinen koulutus
Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista.
Huomautus:
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Huomautus:
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Ammatillinen perustutkinto
Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella
Ammatillinen tutkinto
Ammatillisen osaamisen kohottamiseen ja ylläpitämiseen sekä ammattitaidon osoittamiseen tarkoitettu tutkinto.
Huomautus:
Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
Huomautus:
Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
Ammattitutkinto
Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammatillista perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.
Erikoisammattitutkinto
Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.
Koulutukseen hakenut
Oppija, joka on koulutukseen tai opetukseen päästäkseen jättänyt hakemuksen.
Koulutus
Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.
Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Koulutus
Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.
Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.
Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.
Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.
Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.
Koulutusaste
Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.
Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.
Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.
Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).
Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.
Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.
Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).
Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Koulutusjärjestelmä
Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:
Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.
Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).
Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.
Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.
Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).
Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.
Koulutussektori
Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.
Koulutussektori
Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:
- peruskoulukoulutus
- lukiokoulutus
- ammatillinen koulutus
- ammattikorkeakoulukoulutus
- yliopistokoulutus.
- peruskoulukoulutus
- lukiokoulutus
- ammatillinen koulutus
- ammattikorkeakoulukoulutus
- yliopistokoulutus.
Opiskelija
Oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä.
Huomautus:
Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.
Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.
Huomautus:
Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.
Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.
Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Peruskoulun päättäneet
Peruskoulutilastossa ja Koulutukseen hakeutuminen -tilastossa peruskoulun päättäneillä tarkoitetaan oppilaita, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet peruskoulun koko oppimäärän ja saaneet peruskoulun päättötodistuksen. Peruskoulun koko oppimäärän voi suorittaa peruskoulussa, lukiossa ja kansanopistossa.
Pääasiallinen toiminta
Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla.
Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:
Työvoima
- työlliset
- työttömät
Työvoiman ulkopuolella olevat
- 0-14-vuotiaat
- opiskelijat, koululaiset
- eläkeläiset
- varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
- muut työvoiman ulkopuolella olevat
Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä.
Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.
Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:
Työvoima
- työlliset
- työttömät
Työvoiman ulkopuolella olevat
- 0-14-vuotiaat
- opiskelijat, koululaiset
- eläkeläiset
- varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
- muut työvoiman ulkopuolella olevat
Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä.
Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.
Uusi opiskelija
Tilastoissa "Koulutukseen hakeutuminen" ja "Opintojen kulku" lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulu-koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan 20.9. opiskelemassa olleita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen 1.1. - 20.9. Ammatillisen koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana oppilaitoksiin kirjoille tulleita opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita sekä niitä opiskelijoita, jotka ovat solmineet oppisopimuksen kalenterivuoden aikana.
Ennen vuotta 2013 opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat olivat 1.1.–20.9. kirjoille tulleita. Vuodesta 2010 alkaen yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa ko. yliopistossa. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ko. yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia.
Uusien opiskelijoiden määrä on pienempi kuin muissa koulutussektoreittaisissa tilastoissa mm. sen vuoksi, että mukaan on laskettu vain sellaiset opiskelijat, joilla on aineistoissa oikea suomalainen henkilötunnus, sekä sen vuoksi, että uusi opiskelija lasketaan vain kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai muun tiedon (esim. oppilaitoksen) mukaan.
Ennen vuotta 2013 opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat olivat 1.1.–20.9. kirjoille tulleita. Vuodesta 2010 alkaen yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa ko. yliopistossa. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ko. yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia.
Uusien opiskelijoiden määrä on pienempi kuin muissa koulutussektoreittaisissa tilastoissa mm. sen vuoksi, että mukaan on laskettu vain sellaiset opiskelijat, joilla on aineistoissa oikea suomalainen henkilötunnus, sekä sen vuoksi, että uusi opiskelija lasketaan vain kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai muun tiedon (esim. oppilaitoksen) mukaan.
Yliopistokoulutus
Yliopistossa annettava korkeakoulutus.
Huomautus:
Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Huomautus:
Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinnolla tarkoitetaan ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa lukion päättötutkintoa, johon lukion koko oppimäärää opiskeleva opiskelija voi osallistua. Ylioppilaskokeen hyväksytty suorittaminen johtaa ylioppilastutkintoon.
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Toisen asteen koulutuksen hakuaineisto sisältää yhteishaun lisäksi tietoja myös lukiokoulutukseen valmistavaan ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen sekä lisäopetukseen (10-luokka) hakeneista ja valituista vuodesta 2014 lähtien. Aineisto ei sisällä kaikkea yhteishaun ulkopuolista tutkintoon johtavaa koulutusta. Sen vuoksi korvaavaksi tiedoksi hakija-aineistoihin on hakijoiksi tilastoitu yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen uudet opiskelijat. Uusien opiskelijoiden määrä on useimmiten pienempi kuin kyseiseen koulutukseen hakeneiden määrä.
Tilasto ei sisällä tietoja ulkomaisiin koulutuksiin sijoittumisesta. Esimerkiksi Ahvenanmaalta valmistuneet ovat usein jatkaneet opintoja Ruotsissa.
Tarkkuus ja luotettavuus
Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tietojen laatuun vaikuttaa käytettävien rekisterien laatu.
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Tilasto julkaistaan noin kuukauden viivellä Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintorekistereiden valmistumisesta.
Oikea-aikaisuus
Tilastot koulutukseen hakeutumisesta ilmestyvät vuosittain 12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.
Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1
Tilastosta ei julkaista ennakkoa.
Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2
Tilasto julkaistaan noin kuukauden viivellä Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintorekistereiden valmistumisesta.
Oikea-aikaisuus (tuottaja) / TP2
Tilasto julkaistaan noin kuukauden viivellä Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintorekistereiden valmistumisesta.
Täsmällisyys
Täydellisyys
Tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoja. Puutteet rekisteriaineistojen tiedoissa, voivat vaikuttaa tilaston tuloksiin.
Muut virhelähteet (non-sampling errors)
Virheet rekisteritiedoissa ja tiedonkeruissa ilmoittamatta jääneet opiskelijat tai tutkinnot.
Peittovirheet
Toisen asteen koulutukseen hakeneissa on alipeittoa. Tietoja on olemassa vain nuorten lukiokoulutukseen ja oppilaitosmuotoiseen opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen koulutukseen hakeneista mikä on reilusti alle puolet toisen asteen koulutukseen hakeneista. Tähän voidaan saada täydennystä uudesta aikuiskoulutuksen sähköisestä hakujärjestelmästä, jonka käyttö on tosin suunniteltu vapaaehtoiseksi.
Käsittelyvirhe
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Vertailukelpoisuus
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Koulutustilastojen rekisteripohjaiset aineistot ovat keskenään vertailukelpoisia.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Koulutustilastot ovat vertailukelpoisia maantieteellisesti. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastotietoja on tuotettu 1990-luvulta lähtien vuosittain. Yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä on tietoja 1980-luvun alusta lähtien.
Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2
Aikasarjat ovat vertailukelpoisia 2002 lähtien ks. kohta 15.2
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.
Opetushallitus ylläpitää koulutukseen hakeneiden rekisteriaineistoja ja julkaisee niistä tilastoja, joiden tiedot voivat poiketa Tilastokeskuksen tilastoista sen vuoksi, että niissä käytetyt käsitteet ja määritelmät poikkeavat toisistaan.
Opetushallitus ylläpitää koulutukseen hakeneiden rekisteriaineistoja ja julkaisee niistä tilastoja, joiden tiedot voivat poiketa Tilastokeskuksen tilastoista sen vuoksi, että niissä käytetyt käsitteet ja määritelmät poikkeavat toisistaan.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä
Tilasto julkaistaan tilastovuodelta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa
Ei suoraa kytkentää kansantalouden tilinpitoon.
Sisäinen yhtenäisyys
Vuoden 2015 tiedot ammatilliseen ja lukiokoulutukseen hakeneista ja peruskoulun päättäneistä eivät sisälly vuoden 2016 julkistukseen, koska tietoja ei saatu julkistamiseen mennessä. Tiedot on päivitetty tietokantataulukoihin vuonna 2017.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tilaston tuottamiseen käytetään Opetushallituksen peruskoulun päättäneiden, toisen asteen koulutuksen, korkeakoulutuksen hakuaineistoja (hallinnollisia aineistoja), Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia opiskelija-aineistoja ja tutkintorekisteriä.
Kaikki hakutiedot tulevat vuodesta 2017 alkaen Opetushallituksen Opintopolku-rekisteristä rajapinnan kautta. Aineisto jaetaan tilastossa kahteen toisen asteen ja korkeakoulutuksen hakurekistereihin. Tiedot hakeneista haetaan rajapinnalta kerran vuodessa keväällä.
Kaikki hakutiedot tulevat vuodesta 2017 alkaen Opetushallituksen Opintopolku-rekisteristä rajapinnan kautta. Aineisto jaetaan tilastossa kahteen toisen asteen ja korkeakoulutuksen hakurekistereihin. Tiedot hakeneista haetaan rajapinnalta kerran vuodessa keväällä.
Tiedonkeruumenetelmä
Opetushallituksen koulutuksen hakurekisterin aineisto haetaan vuosittain Opetushallituksen rajapinnalta.
Tiedonkeruun tiheys
Tilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta, vaan tilasto perustuu Tilastokeskuksen muiden tilastojen aineistoihin ja Opetushallituksen opintopolkurekisteriaineiston tietoihin.
Tilastollinen tietosuoja
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tirtosuoja ja -turva käsiteltäessä.
Kustannukset ja vastausrasite
Tilastoaineisto on hallinnollinen aineisto, joten se ei aiheuta vastausrasitetta.
Menetelmät
Tilastoprosessi
Tilasto tuotetaan useita rekisteriaineistoja yhdistelemällä. Tilaston tuottamiseen ei tarvita erillistä tiedonkeruuta.
Tiedon käsittely
Aineisto ei sisällä kaikkea yhteishaun ulkopuolista tutkintoon johtavaa koulutusta. Sen vuoksi korvaavaksi tiedoksi hakija-aineistoihin on hakijoiksi tilastoitu yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen uudet opiskelijat Tilastokeskuksen opiskelijarekisteristä. Aineistoa korjataan tilastovuoden luokituksia ja oppilaitosrekisteriä vastaavaksi.
Aineiston/datan validointi
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien koulutukseen hakeneiden, opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Menetelmädokumentointi
Aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Tieto- ja tilastopalvelut
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.
Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.
Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12§). Koulutukseen hakeutuminen -tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Julkaisut sisältävät taulukoita ja useita StatFin-tietokantataulukoita.
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat koulutuksen kunta, koulutusmaakunta, sukupuoli ja jatko-opiskelun koulutusaste. Peruskoulun päättäneet ja ylioppilaat on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan.
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden tiedot ovat julkisia, eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Yksilön suojaus on otettu huomioon taulukoiden suunnitteluvaiheessa, kun yksilöpohjainen aineisto on karkeistettu peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden koulutuskunnan tasolle. Jos peruskoulun päättäneitä tai ylioppilaita on kunnassa alle 10, on käytetty kynnysarvosääntöä ja sijoittumistieto on peitetty.
Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maaosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat koulutuksen kunta, koulutusmaakunta, sukupuoli ja jatko-opiskelun koulutusaste. Peruskoulun päättäneet ja ylioppilaat on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan.
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden tiedot ovat julkisia, eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Yksilön suojaus on otettu huomioon taulukoiden suunnitteluvaiheessa, kun yksilöpohjainen aineisto on karkeistettu peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden koulutuskunnan tasolle. Jos peruskoulun päättäneitä tai ylioppilaita on kunnassa alle 10, on käytetty kynnysarvosääntöä ja sijoittumistieto on peitetty.
Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maaosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.
Tietojen jakaminen
Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.
Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Muu tiedonjakelu
Aineistosta on mahdollista tehdä maksullisia erityisselvityksiä.
Saatavuus ja selkeys
Koulutukseen hakeutuminen -tilasto ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu)
Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat
www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus
Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu)
Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat
www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Tilaston tietokannat löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta.
- Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin, 2000-
- Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön hakeminen jatko-opintoihin, 2002-
- Uusien ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin, 2003-
- Uusien ylioppilaiden välitön hakeminen jatko-opintoihin, 2003-
- Koulutukseen hakeneet aikaisemman tutkinnon mukaan, 2012-
- Uudet opiskelijat aikaisemman tutkinnon mukaan, 2012-
- Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin, 2000-
- Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön hakeminen jatko-opintoihin, 2002-
- Uusien ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin, 2003-
- Uusien ylioppilaiden välitön hakeminen jatko-opintoihin, 2003-
- Koulutukseen hakeneet aikaisemman tutkinnon mukaan, 2012-
- Uudet opiskelijat aikaisemman tutkinnon mukaan, 2012-
Relevanssi
Tilaston tuotannossa pyritään ottamaan huomioon kansalliset ja kansainväliset tietotarpeet, mikäli niitä on lähdeaineistoista mahdollista tuottaa.
Käyttäjien tarpeet
Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tarkempia tietoja.
Käyttäjätyytyväisyys
Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöistä.
Laatudokumentointi
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) laatukriteerejä ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.
Laadunhallinta
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) laatukriteerejä ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.
Laadun arviointi
Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Koulutukseen hakeneiden, opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Laadunvarmistus
Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.
Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.
Koulutukseen hakeutuminen -tilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa.
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston verkkosivulla https://www.stat.fi/til/khak/index.html.